Syntyipä kerran tyttölapsi joka sai hassun erikoisen nimen persoonallisuutensa vuoksi. Tyttö oli eläväinen, muut lapset vieroksuivat tytön suoraa ja villiä tapaa kohdata uudet asiat. Tyttö rakasti riehua luonnonlapsena milloin missäkin.
Tuli aika ala-asteen, ja tyttö ei sopeutunutkaan joukkoon. Hän vetäytyi ja seuraavat seitsemän vuotta menivätkin piilossa muilta, vapaa-ajalla syöden ja koulussa yksin hiljaisuudessa. Tytöstä tuli lihava. Ja epävarma. Tyttö ei uskaltanut puhua ihmisille ja alkoi itkeä jos hänet pakotettiin olemaan esillä. Kahdeksannella luokalla hän ei enää jaksanut, teini-iän angsti sai tytön kapinaan ja tyttö päätti olla enää menemättä kouluun, jossa ei tuntenut oloaan omaksi itsekseen eikä kyennyt enää vapautumaan ujon roolista. Hän jäi tahtonsa mukaan kotiopetukseen. Hänellä oli yksi lapsuudenystävä, joka rakasti olla esillä ja hänen avullaan tytöstä alkoi vähitellen kuoriutua se mikä hän oikeasti oli, myös kodin ulkopuolisille. Tyttö rikkoi rajoja, kokeili uusia asioita. Sai osakseen naurua ja pilkkaa, mutta nautti tästä huomiosta ja ei halunnutkaan sulautua harmaaseen massaan. Pojat eivät kiinnostuneet tytöstä ylipainon vuoksi, mutta miehille nuori tyttö oli helppo hyväksikäytettävä. Tytön isä kuoli. Ainoa ihminen jonka kanssa tyttö koki oikeaa sielunsympatiaa, häntä ei enää ollut. Tytön äidistä tuli alkoholisti tavatessaan uuden miehensä ja loppu teini-aika menikin kuunnellessaan ja katsellessaan "perheensä" väkivaltaisia riitoja. Tyttö oli rohkea ja soitti poliisit, kun näki äitinsä makaamassa maassaan "isäpuoli" äidin hiustuppoja kädessään hakkaamassa äitiään, mutta sai osakseen vain äitinsä vihat ja miesystävän pelokkuuden. Tyttö ja äidin miesystävä eivät puhuneet moniin vuosiin sen jälkeen, vaikka asuivatkin saman katon alla. Tyttö pääsi äitinsä työpaikalle töihin ja on siellä yhä tänäkin päivänä aloittaen aina vaan uusia ja uusia kouluja suuret suunnitelmat mielessään. Tyttö laihdutti kilonsa ja menetti sen vuoksi ennen niin rohkean ystävänsä, kateuden tähden. Yhtäkkiä tytöstä tulikin huomion keskipiste ja tyttö ei enää tiedä miten toimia. Tyttö alkoi kuntoilla ja joka päivä oli täynnä iloa ja hän oli päässyt pois monista estoistaan ja elämä hymyili. Miesten huomio kuitenkin säikäytti ja tuntui tyhmältä, että ennen pulleaa tyttöä ei hyväksytty miesten keskuudessa, mutta naisten keskuudessa kyllä ja yhtäkkiä asia olikin päinvastoin. Ei tyttöä kiinnosta enää miehet, jotka haluavat vain ulkokuoren. Tyttö (nykyinen nainen) ahdistui eikä tiennyt miten selvittää kaikki ongelmansa ja hakeutui terveysasemalle. Sai lääkkeet ja sairaslomaa ja kirjoittaa tätä tässä nyt, lääkkeiden turruttamana, mielikuvitus loppuneena ja yksinäisenä. :) aamen?
Tuli aika ala-asteen, ja tyttö ei sopeutunutkaan joukkoon. Hän vetäytyi ja seuraavat seitsemän vuotta menivätkin piilossa muilta, vapaa-ajalla syöden ja koulussa yksin hiljaisuudessa. Tytöstä tuli lihava. Ja epävarma. Tyttö ei uskaltanut puhua ihmisille ja alkoi itkeä jos hänet pakotettiin olemaan esillä. Kahdeksannella luokalla hän ei enää jaksanut, teini-iän angsti sai tytön kapinaan ja tyttö päätti olla enää menemättä kouluun, jossa ei tuntenut oloaan omaksi itsekseen eikä kyennyt enää vapautumaan ujon roolista. Hän jäi tahtonsa mukaan kotiopetukseen. Hänellä oli yksi lapsuudenystävä, joka rakasti olla esillä ja hänen avullaan tytöstä alkoi vähitellen kuoriutua se mikä hän oikeasti oli, myös kodin ulkopuolisille. Tyttö rikkoi rajoja, kokeili uusia asioita. Sai osakseen naurua ja pilkkaa, mutta nautti tästä huomiosta ja ei halunnutkaan sulautua harmaaseen massaan. Pojat eivät kiinnostuneet tytöstä ylipainon vuoksi, mutta miehille nuori tyttö oli helppo hyväksikäytettävä. Tytön isä kuoli. Ainoa ihminen jonka kanssa tyttö koki oikeaa sielunsympatiaa, häntä ei enää ollut. Tytön äidistä tuli alkoholisti tavatessaan uuden miehensä ja loppu teini-aika menikin kuunnellessaan ja katsellessaan "perheensä" väkivaltaisia riitoja. Tyttö oli rohkea ja soitti poliisit, kun näki äitinsä makaamassa maassaan "isäpuoli" äidin hiustuppoja kädessään hakkaamassa äitiään, mutta sai osakseen vain äitinsä vihat ja miesystävän pelokkuuden. Tyttö ja äidin miesystävä eivät puhuneet moniin vuosiin sen jälkeen, vaikka asuivatkin saman katon alla. Tyttö pääsi äitinsä työpaikalle töihin ja on siellä yhä tänäkin päivänä aloittaen aina vaan uusia ja uusia kouluja suuret suunnitelmat mielessään. Tyttö laihdutti kilonsa ja menetti sen vuoksi ennen niin rohkean ystävänsä, kateuden tähden. Yhtäkkiä tytöstä tulikin huomion keskipiste ja tyttö ei enää tiedä miten toimia. Tyttö alkoi kuntoilla ja joka päivä oli täynnä iloa ja hän oli päässyt pois monista estoistaan ja elämä hymyili. Miesten huomio kuitenkin säikäytti ja tuntui tyhmältä, että ennen pulleaa tyttöä ei hyväksytty miesten keskuudessa, mutta naisten keskuudessa kyllä ja yhtäkkiä asia olikin päinvastoin. Ei tyttöä kiinnosta enää miehet, jotka haluavat vain ulkokuoren. Tyttö (nykyinen nainen) ahdistui eikä tiennyt miten selvittää kaikki ongelmansa ja hakeutui terveysasemalle. Sai lääkkeet ja sairaslomaa ja kirjoittaa tätä tässä nyt, lääkkeiden turruttamana, mielikuvitus loppuneena ja yksinäisenä. :) aamen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä tiennyt miten selvittää kaikki ongelmansa
Siis oliko ongelma tuossa vaiheessa se, että miehet halusivat ulkokuoren? Vai kuuluuko myös perhetaustaongelma joukkoon? Kuullostaa siltä, että terveysaseman ratkaisu, "Ignorital" ja saikkua ei ole ollenkaan ratkaisu.
http://www.youtube.com/watch?v=6Ejga4kJUts
Kiitos Jeesus! Jumala antoi sinulle ulkonäön, lääkkeet jouduit hakemaan itse.
Ikuisesti kyllä ihmetyttää, että tällaiset fiksunoloisetkin naiset lankeavat pelimiesten metkuihin. Jos sukat alkavat ns. pyöriä jaloissa, niin se riittää ja ei yritetä tutustua persoonaan ollenkaan. Minua ei kiinnosta enää naiset, jotka ihastuvat miesten iskushowhun, mutta eivät katso oikeaa sisältöä.