Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millä välineillä
pitää lähteä syynäämään teräspurkkaria.. Mikä tai mitkä ovat kriittisiä
kohtia.
(Yritin, mutta en löytänyt arkistosta aiheen mukaista juttua,
joten tässä kysymys teräspaatteja tunteville. Jos joku tunnistaa
aiheen historiasta, niin voi laittaa linkin..)
Asiallisista vastauksista kiittäen !
pitää lähteä syynäämään teräspurkkaria.. Mikä tai mitkä ovat kriittisiä
kohtia.
(Yritin, mutta en löytänyt arkistosta aiheen mukaista juttua,
joten tässä kysymys teräspaatteja tunteville. Jos joku tunnistaa
aiheen historiasta, niin voi laittaa linkin..)
Asiallisista vastauksista kiittäen !
Vastaukset 17
Vanhimmat
teräspaatit on ongelmapesiä ja ruostuu puhki kuin muinosen Juopon vene.
Kiitos vaan sullekin. Taisit olla J.n asialla
katso arkistoa kuten venettä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9644645
Hei, kiitos vinkistä.!
Oletin että hakutoiminto kattaa arkistonki mutta olin väärässä.
tsekataanpa tämä sitten.
Jos jollakulla on tuoreita kokemuksia, niin niitäkin otetaan vastaan
mielellään !
Kannattaa miettiä toi pellin paksuus että kestää rynkyn tulitusta.
Oho, ja mitäs Aliisalle on tapahtunut?
http://www.pinjayacht.fi/
Lueskelepa teräsveneblogeja. Ehkä niissä on jotain. Aloita vaikka sy Mantasta: http://www.manta.fi
Varmaan kannattaa selvittää, millä maaleilla on maalattu. Nykyaikaiset epoksimaalit kestää jäänmurtajissakin. Jossain sitlooran alla saattaa muhia yllätys. Pilssissä vesi seisoo, joten siellä voipi olla töitä edessä.
testing
Teräsveneen kunnossapidosta löytyy netissä ainakin englannin kielellä tietoa. Lisää voi lukea kirjoittamistani kirjoista www.snoopy.fi ja Venelehteen kirjoittamastani artikkelista. Esim. Yksinäinen purjehtija osassa 1 on kohtia kunnossapidosta ja rakenteesta. Mitä hyvänsä teetkin teräsvene ruostuu aikaa myöten, mutta hyvällä hoidolla se purjehtii 100 v. Ruostumista vastustava teräsvene syntyy rakennusvaiheessa. Tärkeitä on että pitakäsittely on suoritettu oikein ja rakenne on sellainen, että suolavesi ei keräydy lammikoiksi pilssin kynnyksiin ja taskuihin ja että pilssin märkiä paikkoja pääsee aika ajoin tutkimaan ja tarvittaessa korjaamaan maalausta rikkomatta koko sisustaa. Metalliveneen sähköistäminen vaatii myös ehkä enemmän asiantuntemusta kuin muoviveneen sähköasennukset. www.snoopy.fi Uudistuneet kotisivut.
Miksei terasveneita tehda rosterista?. Toki sekin ruostuu mutta vahemman. Materiaalikustannus lumiiniin verrattuna ehka merkitykseton.
" Miksei terasveneita tehda rosterista? "
Koska austeniittisen korroosio etenee hapettomissa oloissa ihan yhtä nopeasti kuin ferriittisenkin teräksen, mutta lisäksi piilossa raerajoja pitkin, jolloin rakenne pettää yllättäen ja varoittamatta korroosion seurauksena.
Vertaa siihen uimahallin romahtaneeseen sisäkattoon, jossa joku tumpelo oli mennyt käyttämään rosteria kuumasinkityn sijasta. Googlaamalla löydät lisätietoa tästä mediassa laajasti uutisoidusta tapahtumasta.
Merivedessä on ihan samaa klooria suolassa kuin siinä uimahallin tapauksessakin sisäilmassa, mutta koska pitoisuudet ovat suurempia on korroosio merivedessä vielä nopeampaa rosterilla.
Yhden moottoriveneen näin, taisi olla Kuressaaressa, saksan lipun alla. Haponkestävästä teräksestä tehty, joku 40-45 ft kolmikerroksinen. Siinä oli jätetty pinnat käsittelemättä, kait sen takia että jokainen asiaa ymmärtävä hoksaisi kuinka kalliista materiaalista on kyse.
Oli se ruma, harmaa möhkö.
No, kateuteni tuon kipparin materiaalivalintoihin hävisi, kun luin täältä että se järkyttävän kallis purtilo hajoaa merivedessä nopeammin kuin joku ruosteinen merivuokko ;)
Silmä on ylivoimainen väline tutkimiseen.
Pohjan tarkastelussa kannattaa etsiä koloja, halkaisijaltaan n. 3-10 mm.
Ne syntyvät sähkögalvaanisen syöpymän tuloksena, näkyvät tarkemmin tarkasteltuna vaikka olisi vedetty maali päälle.
Sisäpuolelta kannattaakatsoa paikat joissa seisoo mahdollisesti vettä.
Maalin alla oleva ruoste ilmenee samalla tavalla kuin vanhan auton lokasuojissa, eli maalipintaan ilmestyy kupruja, pinta on kuin hernepussin kylki.
Lisäksi kannattaa katsoa, mikäli mahdollista jalommasta metallista olevien laitteiden alle onko ne eristetty rungosta (pumput, putket, säiliöt, klemmarit ym.) ne voivat väärin asennettuna aiheuttaa syöpymiä.
Siinäpä aluksi kokemusperäisiä näkemyksiä.
Rosteri ei oikeastaan ole vaihtoehto. Se on niin paljon hankalampi ja kalliimpi rakennusmateriaali. Merialumiini on vaihtoehto ja monet pitavat sita hyvana sellaisena. Esim. Ranskassa tehdään paljon alumiinipurkkareita. Alumiini ei ruostu, mutta jalompien metallien kanssa on oltava tarkkana ja sähkökorroosion tiedetään upottaneen alumiiniveneen laituriin. Kupari-alumiini -elektrolyysi syö alumiinia melkein silmin nähden.
Kiitoksia kaikiille kommentoijille, merkittäviä asioita tuli esiiin. Kun nyt olen joitakin aikoja perehtynyt sivuston keskusteluihin niin onhan siellä täällä asiaa kosketeltu mutta hakuni ei vaan kolahtanut heti kohdalle.
Teräsveneen rungon tutkimisessa voi käyttää apuna ultraäänilaitetta. Sen avulla määritetään teräksen paksuus. Ammattikatsastajat käyttävät tähän tarkoitukseen soveltuvia UÄ-laiitteita. Sellaisella oman teräsveneeni runko tutkittiin. Mittari näytti maalikerrosten paksuuden ja teräksen paksuuden, jonka todettiin olevan täsmälleen sama kuin alkuperäinen.
Englanninkielistä juttua löytyy netistä. Tässä yksi: http://www.boatsurveyor.com/Articles/Steel_Boat_Inspection.htm