Tuo uni tuli mieleeni jälleen,.. kun katsoin palstamme viestien määrää, yli 21.000 avattua viestiä!
Niitä luemme, ja monet tunnetilamme tulevat ilmi kirjoituksissamme.
Kuka ilmaisee pettymystään, kun ei saakaan etsimäänsä/tarvitsemaansa. Kuka jakaa iloaan mukanaolostaan, riippuen missä tunnevireessä itse on. Etsijästä itsestään onkin kiinni, mitä toivoo löytävänsä!
Varmaa kuitenkin on, että tuosta valtavasta määrästä on löytynyt,.. ja löytyy niitä helmiä jotka säilyy muistoissa kallisarvoisina hetkinä rannalla olijoille.
Kuin kaunis kaulanauha ystävyydestä ja inhimillisyydestä! Iloa tuottavista huumorinkukkasista, lohdutuksen sanoja tarvitseville ja paljon tietoakin.
Inhimmillistä kiukutteluakin,..kaikkea kuin elämä itse!
Emme voi vain odottaa saavamme, meidän on myös annettava!
Niitä luemme, ja monet tunnetilamme tulevat ilmi kirjoituksissamme.
Kuka ilmaisee pettymystään, kun ei saakaan etsimäänsä/tarvitsemaansa. Kuka jakaa iloaan mukanaolostaan, riippuen missä tunnevireessä itse on. Etsijästä itsestään onkin kiinni, mitä toivoo löytävänsä!
Varmaa kuitenkin on, että tuosta valtavasta määrästä on löytynyt,.. ja löytyy niitä helmiä jotka säilyy muistoissa kallisarvoisina hetkinä rannalla olijoille.
Kuin kaunis kaulanauha ystävyydestä ja inhimillisyydestä! Iloa tuottavista huumorinkukkasista, lohdutuksen sanoja tarvitseville ja paljon tietoakin.
Inhimmillistä kiukutteluakin,..kaikkea kuin elämä itse!
Emme voi vain odottaa saavamme, meidän on myös annettava!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Avasin tämän viimeisen simpukan ennen koneen sulkemista. Kauniisti kuvailit palstaeloa ja sen tunnelmia. Ystävyyden ja inhimillisyyden tuntee ja kokee. Kun aina välillä ne helmet löytää availlessaan näitä simpukan kuoria, rannalle kannattaa tulla. Välillä on tyyntä välillä vaahtopäät lyövät rantaan.
Niin catleija, tavallisen normaalin arjenkin kuvaus on inhimillisyydessään koskettavaa, sitä kun elämä enimmäksen on,..kaikkineen.
Tähtihetkiä on harvassa, siksi ne jäävätkin mieleen!
Minä näin viime kesänä
rannalla simpukan.
Kypsää lakkamarjaa silmänkantama. Näin kertoi vuosia sitten matkaopas Lapin alueella nähtynä. Paikka oli Korvaturin kairassa.
Kertoja, opas kuitenkin eteläsuomalainen. Tulin ison suon laitaa hyvänä lakkavuotena. Meinas suru tulla pusakkaan, täältä niitä kukaan ei tule poimimaan, kaveri tilitti
Itse näen usein unia karhuista. Ne ovat uhkaavia, pelottavia. Joudun unessa kulkemaan pimeää ja polkumaista metsätietä, ja pelottaa koko ajan.
Nyt mietin, kun kuulin Larry Hagmanin alias J.R:n menehtyneen, kuinka täysin vieraskin ihminen herättää tunteita, kun häntä on vuosikymmenet seurannut.
Näitä uusia jaksoja ei ole tullut seurattua.
Kyllä näyttelijäkin voi herättää tunteita, aivan kuin kirjailija, jonka ajatuksista pitää.
Minäkin olen nähnyt karhusta unen, siinä se kyllä oli suojeleva.
Olin niin surullinen mieheni kuoleman jälkeen ja unessa tuli voimakas tassu viereeni sänkyyn, mutta en nähnyt, mutta tiesin olevan karhun, ja koin turvaa.
Tanssin tähtitarhaa missä kimaltaa
säihkyvät väritsoinnut.
Kuin hohtavat helmet läpi sumun
näen takana kaukaiset galaksit.
Maa suurenee alla sen sininen harso
on keinuva heijaava kehto.
Unessa olen kuin leija kevyt
ja laskeudun meren vaahtoon.
http://www.youtube.com/watch?v=ZOL1ZbKI1bI&feature=related
Minne matkaavat tähdet Aamuyö?
Tiukasti ovat simpukat kuoressaan, aukenevatko koskaan ilman jonkun apua, liekö edes helmeä kaikkien sisällä. Onko tarpeenkaan kaikkia simpukoita väkisin auki vääntää. Ei mikä tahansa edes haluakaan kenen tahansa rusikoiduksi tulla, aukeavat vain harvalle, jos hellin käsin osaa simpukan sisimmän aukaista. Ja silloin voi löytyä mitä kaunein helmi.
Tämä sopinee aiheeseen Helmen kalastaja Domingo
http://www.youtube.com/watch?v=18Io-mYoPyE&feature=related
Kiitos hienosta kappaleesta!Harvoin tuota kuuleekaan nykyään. Ennen lauantain toivotuissa sen kuuli Tino Rossin laulamana.
Itse en osaa linkittää, pitänee opetella.