Olen miettinyt kultaisennoutajan hankkimista. Millainen rotu on yleisesti? Minkälainen luonne sillä on? Millainen hoito rodulla on yleisesti?
Tiedän että koiralla on perinnöllisiä sairauksia suht paljon, mutta se ei ole este hankkimiselle. Olen käsittänyt että nykyään kultsun luonteessakin olisi "vikoja", eli heikkohermoisuutta, pahaa arkuutta yms. Mitä mieltä olette?
Sukulaisillani ja lähipiirissäni on eri-ikäisiä lapsia ja joillakin myös eläimiä, joten laittaa miettimään tämän rodun edustajaa, koska en halua ottaa riskiä että joitain tapahtuu. Toki voihan omistaja pilata koiran jolloin siitä tulee arka ja/tai vihainen.
kultsuko?
hmm......
6
200
Vastaukset
- Tämmöisiä nämä
Kyllä kultainennoutaja on rodunomaisesti ystävällisesti sekä lapsiin että muihin koiriin suhtautuva - edelleen. Poikkeuksia säännöstä on jonkin verran. Niistä kymmenistä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä yksi on ollut hieman varautunut, mutta kaikki muut rodunomaisen ystävällisiä. Olen kuullut, että arkuutta on alkanut rodussa esiintyä. Jyväskylän näyttelyssä näin ensimmäisen kerran selvästi aran kultsun - säälitti raukan puolesta. Koiran historiaa en sen kummemmin tunne.
Tottakai vanhempien luonteet kannattaa aina kysyä tarkkaan, mutta jos vähänkin aikaa uhraat pennun etsintään, niin helposti löydät hyvin ystävällisen koiranpennun - no ehkä vähän villin :) aluksi. Tutustu oikeasti sekä emoon että pentuihin ennen ostopäätöksen tekemistä. Kysele myös kasvattajan arvoista ja miksi hän on tämän pentueen päättänyt maailmaan saattaa.
Hoito on helppoa - paitsi karvanlähtöaikana. Karvaa on JOKA paikassa. Kun koira pudottaa puolet karvoistaan, niin niitä sitten riittää. Se riesa on kaksi kertaa vuodessa. Muuten karvaa ei hirveästi lähde. Jokakoiran perushoito riittää.
Meillä näitä tässä pyörii kaksi. Toisella on ollut kerran korvatulehdus. Muita sairauksia ei ole ollut. Mutta ainahan se on tuurin kauppaa sattuuko kohdalle sairas koira.
Nämä kokemukset ovat lähinnä näyttelylinjaisia koskevia - käyttölinjaisista on aika pinnalliset kokemukset. Riistaverisempiä ja sitä myötä itsenäisempiä kai ne pääsääntöisesti ovat.- Meidän koirako?
Voi olla, että puhut minun koirastani, kun puhut arasta koirasta Jyväskylän näyttelyssä... Jos näin on, niin pakko kertoa vähän taustaa ja faktaa siihen, miksi koirani tärisi, arka se ei ole!
Edellinen ja koiran toinen sisänäyttely ikinä oli helmikuussa, eikä kummassakaan näyttelyssä oltu kuuluteltu mitään. Toukokuussa kävimme ryhmänäyttelyssä, mikä oli ulkona, eikä sielläkään kuuluteltu. Kesän osalta näyttelyt meni poskelleen, koiraa vaivasi heinäkuun hotspot, näyttelyt piti perua :/
Nuori koira tuli kylmiltään pitkän tauon ja tuntien ajomatkan jälkeen sisänäyttelyyn, jossa kuuluteltiin tiheästi. Ensimmäinen osa, jossa tuomari tekee yleiskatsauksen koiriin sujui hyvin, mutta kun menimme kehään arvosteltavaksi, sitä edelsi pitkä kuulutus näyttelyn sponsoroijien koiranruoista. Koirani pelästyi kuulutusta ja siksi se tärinä. Koira sai hyvät arvostelut kehässä ja tuomari sanoi, että ymmärtää koiran säikähtäneen kuulutusta, mutta koska tärisee, ei voi antaa ERIä, vaikka siihen edellytykset on. Kehui vielä kauniiksi ja kaunisliikkeiseksi henkilökohtaisesti.
Mennessämme kehään arvosteluun, tiesin jo sen olevan siinä ja suoraan sanottuna vi#utti kuulutuksen ajankohta. Tärinä siis EI johtunut arkuudesta, vaan siitä, että sattumien summa: kuulutukset ja paikka uusia ja hetkeen ei näyttelyissä, edes mätsäreissä oltu käyty. Jos epäilee koiraa araksi, niin ei silti kannata tehdä johtopäätöksiä, varsinkaan jos ei itse mene henkilökohtaisesti tutustumaan koiraan ja pysty toteamaan koiraa säikyksi. Vieraita isoja miehiä on vähän katsellut pienenä kauempaa, eikä nykyisinkään "hyökkää" kenenkään vieraamman rapsuteltavaksi, mutta vähän lämmettyään hyväksyy kaikki. Jotkut paikat ja tilanteet ovat selvästi joskus arveluttavia, mutta ikinä ei ole kieltäytynyt tulemasta tai laittanut "liinoja kiinni", joten jos meidän koirasta puhuit, niin arka se ei kuitenkaan ole. - Tämmöisiä nämä
Meidän koirako? kirjoitti:
Voi olla, että puhut minun koirastani, kun puhut arasta koirasta Jyväskylän näyttelyssä... Jos näin on, niin pakko kertoa vähän taustaa ja faktaa siihen, miksi koirani tärisi, arka se ei ole!
Edellinen ja koiran toinen sisänäyttely ikinä oli helmikuussa, eikä kummassakaan näyttelyssä oltu kuuluteltu mitään. Toukokuussa kävimme ryhmänäyttelyssä, mikä oli ulkona, eikä sielläkään kuuluteltu. Kesän osalta näyttelyt meni poskelleen, koiraa vaivasi heinäkuun hotspot, näyttelyt piti perua :/
Nuori koira tuli kylmiltään pitkän tauon ja tuntien ajomatkan jälkeen sisänäyttelyyn, jossa kuuluteltiin tiheästi. Ensimmäinen osa, jossa tuomari tekee yleiskatsauksen koiriin sujui hyvin, mutta kun menimme kehään arvosteltavaksi, sitä edelsi pitkä kuulutus näyttelyn sponsoroijien koiranruoista. Koirani pelästyi kuulutusta ja siksi se tärinä. Koira sai hyvät arvostelut kehässä ja tuomari sanoi, että ymmärtää koiran säikähtäneen kuulutusta, mutta koska tärisee, ei voi antaa ERIä, vaikka siihen edellytykset on. Kehui vielä kauniiksi ja kaunisliikkeiseksi henkilökohtaisesti.
Mennessämme kehään arvosteluun, tiesin jo sen olevan siinä ja suoraan sanottuna vi#utti kuulutuksen ajankohta. Tärinä siis EI johtunut arkuudesta, vaan siitä, että sattumien summa: kuulutukset ja paikka uusia ja hetkeen ei näyttelyissä, edes mätsäreissä oltu käyty. Jos epäilee koiraa araksi, niin ei silti kannata tehdä johtopäätöksiä, varsinkaan jos ei itse mene henkilökohtaisesti tutustumaan koiraan ja pysty toteamaan koiraa säikyksi. Vieraita isoja miehiä on vähän katsellut pienenä kauempaa, eikä nykyisinkään "hyökkää" kenenkään vieraamman rapsuteltavaksi, mutta vähän lämmettyään hyväksyy kaikki. Jotkut paikat ja tilanteet ovat selvästi joskus arveluttavia, mutta ikinä ei ole kieltäytynyt tulemasta tai laittanut "liinoja kiinni", joten jos meidän koirasta puhuit, niin arka se ei kuitenkaan ole.En tiedä oliko teidän koira vai ei...
Mutta kyllä mekin tulimme näyttelypaikalle reippaan 300:n km:n päästä ja ihan ekaa kertaa mihinkään halliin. Ei me kuulutuksia edes huomattu eikä pieneen mieleen juolahtanut, että koira olisi niitä pelännyt. Eikä todellakaan suhtaudu varautuneesti yhtään kehenkään. Joten kyllä minun mielestäni koirasi on huomattavasti keskimääräistä kultaistanoutajaa arempi. Hyvä kuitenkin, että käyt sen kanssa sitkeästi erilaisissa tapahtumissa. Ikää myöten sen varovaisuus varmasti helpottaa.
- kskhfhf
Kyllä tuo sinun koirasi kuulostaa aralta, normaalihermoinen koira ei säiky kuulutuksia eikä katsele varautuneesti isojakaan miehiä.
Varsinkaan rodussa, jonka kuuluisi luonteeltaan olla avoin, iloinen ja rauhallinen.
Mulla kanssa arka koira, muutama näyttely ollaan kierretty, ei koskaan olla treenattu mätsäreissä tms., koiran perusluonne kun ei treenaamalla parane...tietty paljon ollaan käyty erilaisissa paikoissa jossa melua ja ihmisiä ja muita koiria.
Näyttelyistä saanut ERIä ja EH:ta, kieli keskellä suuta sen on saanut esittää, eikä koskaan onneksi tuomari ole huomauttanut arkuudesta koska koira on pysynyt ihan hyvin kasassa kehässä.
Joka tapauksessa esiintyminen ei ole niin iloista, että se tuota ERIä pitemmälle pötkisi joten nykyään näyttelyt vaan harrastuksena.
Ei ole kiva koira luonteeltaan, mitään asioita ei pysty käsittelemään kuin normaali koira vaan kaiken uuden opettelussa on oma ruljanssinsa.
On myös aika arvaamaton, joten ikipäivänä en lapsiperheeseen tai lasten keskelle uskaltaisi tätä päästää.
Nyt meni vähän ohi aiheen, mutta mulla siis tällaisia kokemuksia kultsuista.
Muuten on ihan ok rotu, karvaa lähtee kesäisin ja talvisin noin kuukausi reilummin, muuten ei pahemmin karvastele paikkoja.
Trimmaus on myös ihan mukavaa, kun sen oppii ja on hyvät välineet.
Jos ap päätyy kultaiseen, niin ehdottomasti kasvattajan/jien luokse katsomaan pentuja ja vanhempia...emän luonne kertoo jo paljon. - Operaa
Yleisesti ottaen kultsut ovat varmasti todella hyvä valinta perhekoiraksi. Kumminkin väittäisin, että jokaisessa pentueessa on ne johtajat ja arkajalat sekä kaikkea siltä väliltä. Vaikeinta on löytää se väliltä oleva pentu itselle. Sen jälkeen se onkin sitten paljon kasvatuksesta kiinni miten käy. Yksi varma tapa saada itselle huonotapainen koira on riuhtoa sitä lenkillä pois muita haistelemasta. Mitä väkivaltaisemmin sen teet, niin sitä varmemmin kerjäät ongelmia. Toinen mikä kannattaa tehdä jo pentuna ihan selväksi, on että kaiken saa ottaa pois ja mitään ei saa vaatimalla.
Kannattaa myöa ehkä vähän katsoa miten ne syö, koska lihava ja ahne on helpompi pitää normaalipainossa kuin nirsolle keksiä syötävää. - eriillainen
Meilläpäin on parin kultasen omistaja,jonka koirat saa räyhähepulin ohituksessa.
Omistaja vie koirat pois tieltä ohituksen ajaksi,ja saa onneksi pideltyä koiransa vaikka vaikealta se näyttääkin.Mutta siis ei kilteiltä ja lutusilta näytä nuo koirat,kun murinan sekaista haukkua kuuluu viellä pitkänkin matkan päästä.Jotain on varmasti mennyt paljonkin vikaan,toivotaan vaan että hihnat pysyvät ehjinä ja omistaja saa koirat pideltyä.Koirat eivät ole yliinnokkaita,vaan vihaisia.
Ystävälläni on aivan toisen lainen kultsikka,kiltti kaikkien kaveri joka ei toisille rähjää.On hyvin koulutettu ja tottelevainen,ilo silmälle.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1522115
Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa
Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir3321303Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.941235- 1571158
- 68961
- 35948
Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31889Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos59838Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?
https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta24814Onko kaivattusi
Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?46789