Lapseni on vahingonkorvausvelvollinen kun hän sai pahoinpitelysyytteen. Minä paniikissa allekirjoitin paperin jossa lapseni pitäisi maksaa monia satoja euroja korvauksia, mutta minulle selvisi vasta sen jälkeen että olisi pitänyt kieltäytyä siitä ja anoa virallista sovittelua tms. Sovimme siis asianomaisen kanssa asiasta. Ja tuo summa on kohtuuton maksettavaksi niin lapselle kuin minulle (tällä hetkellä olen työtön) niin voinko enää saada virallista sovittelua tms. Tai kuinka pitäisi tässä toimia?
alle 15-v vahingonkorvaus
paniikki iski
19727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei alle 15 -vuotias voi saada pahoinpitelysyytettä, vaikka on korvausvelvollinen. Vanhempien ei ole mikään pakko maksaa mitään lastensa puolesta, mutta saa maksaa, jos haluaa.
Ilmoita, että korvaus maksetaan, kun pystytään. Mihinkään pakkoperintään ei korvauksen saaja voi turvautua ilman oikeuden päätöstä. Se on sitten jo toinen juttu, mitä tuskin koskaan tulee. Eli, maksat sitten kun pystyt.
Mitenkäs se kohtuus sen pahoinpidellyn kannalta?
Virallista kautta käsiteltynä voisi hyvin tuolla kyseeseen huostaanotto ne korvaukset lisäksi.
sopimuksen, on se maksettava.
Tulee paljon halvemmaksi maksaa heti, kuin vasta tuomioistuimen päätöksen jälkeen, pahimmillaan ulosoton kautta. Ja siinä menee sitten luottotiedot samalla kertaa.
Sopimus on sopimus, olisit miettinyt ennen kuin allekirjoitat. Enää et voi siitä luikerrella.
Muutama satanen nyt ei pahoinpitelystä ole kohtuutonta. Se on kuitenkin vain asian rahallinen puoli. Kesätöihin kun pääsee, niin siinähän tuon maksaminen on hyvä aloittaa. Kannattaa tehdä pojan kanssa jonkinlainen maksusuunnitelma, jotta asia ei jää epämääräiseksi ja "unohdu".
Nyt pitäisi ottaa itse vanhempana kasvatusvastuu ja valmentaa poika käyttäytymään vastuuntuntoisemmin ja kantamaan vastuu ei niin fiksuista valinnoista jos niitä tulee tehtyä. Siten elämä jatkuu huomattavasti paremmilla eväillä.
Tässä ei ole kyse kasvatuksesta vaan neurologisesta sairaidesta kärsivän lapsen ja AIKUISEN välinen tapaus joka ei ole tapahtunut vapaa-ajalla.
Se miten lapsi on tilanteessa toiminut ei missään nimessä ole oikeutettua mutta eipä tilanteessa toimineen aikuisen tapa ole ollut oikea. Mutta koska lapsi on toiminut niinkuin toimi on hänen niskaan kaadettu kaikki.
" Minä paniikissa allekirjoitin paperin jossa lapseni pitäisi maksaa monia satoja euroja korvauksia"
Jos sinä allekirjoitat paperin, jonka mukaan joku muu (lapsesi) maksaa jollekin (tuolle toiselle osapuolelle) jotain, ei sellainen paperi ole minkään arvoinen. Et sinä voi toisten puolesta sopia tuollaisia.
Jos toisella osapuolella on lastasi kohtaan vaatimuksia, hän esittänee ne lapsellesi ja sitten tarvittaessa vie asian oikeuteen.
Unohda siis koko asia.
"Jos sinä allekirjoitat paperin, jonka mukaan joku muu (lapsesi) maksaa jollekin (tuolle toiselle osapuolelle) jotain, ei sellainen paperi ole minkään arvoinen. Et sinä voi toisten puolesta sopia tuollaisia."
Etkös tiedä, että huoltaja edustaa alaikäistä lastaan mm. taloudellisia velvoitteita koskevissa asioissa, joten hän voi lapsen puolesta sopia vahingonkorvauksesta.
Neuvosi siis kannattaa unohtaa.
Tuskin sitä korvausta olisi määrätty jos lapsi olisi syytön tai syyntakeeton. Hyvä, että olet allekirjoittanut sopimuksen ja nyt vain hankit rahat jostakin ja maksat summan. Toiselle on kuitenkin aiheutunut vahinkoa, niin kanna vastuu ja hoida asia!
Perit tietysti maksamasi summan lapseltasi kun hän saa rahaa jostakin (esim. kesätyöpalkka tai syntymäpäivälahjarahat). Korkoa et varmaan halua periä, mutta pääomat varmaankin, jos itselläsikin on rahat tiukassa.
Sen , joka aiheuttaa vahinkoa, on korvattava se. Ikävää tietysti maksella, mutta vielä ikävämpää on sillä, jolle vahinko aiheutui. Lapsen on tarkoitus oppia tästä jotakin. Tämä voi olla hänen tulevaisuutensa kannalta aika ratkaisevakin juttu ja auttaa pysymään myöhemmin kaidalla tiellä. Hoida siis homma kunnialla ja suoraselkäisesti!
Totta kai maksan korvauksen mutta summa on kohtuuton, ei siis mikään 200e vaan huomattavasti suurempi summa.
Jos asiaa puitaisiin virallisessa sovittelussa ei lapsi joutuisi maksamaan niin suurta summaa kun nyt on maksamassa.
Tämän ainakin voin päätellä siitä että kun tuttavani pahoinpideltiin ja hän meni sovitteluun niin hän sai korvauksia 200e ja maksajan oli työssä käyvä aikuinen. sain kuulla tämän vasta myöhemmin ja jos olisin tiennyt että voin saada virallisen sovittelun niin olisin totta kai sinne mennyt. Mutta ei minua kukaan asiassa neuvonut, vain sanottiin että oikeuteen menee jos en suostu allekirjoittamaan paperia.
Jälkiviisaana voi tietysti kertoa, että olit hölmö, kun teit sopimuksen kohtuuttomasta summasta. Eihän sinua olisi oikeuteen haastettu, jos juttu sinne koskaan nyt olisi mennytkään. Alle 15-vuotiasta ei voi rangaista ja hänen puolesta oikeudenkäynnin olisi hoitanut lastenvalvoja. Kulut olisi maksanut sossu ja lapsellesi määrätty korvaussummakin olisi ollut vain murto-osa siitä, mihin suostuit.
"mutta summa on kohtuuton" & "ei lapsi joutuisi maksamaan niin suurta summaa" & "meni sovitteluun niin hän sai korvauksia 200e"
- Pelkällä rahasummalla ei voi arvioida onko korvaus kohtuullinen vai kohtuuton. Vahingonkorvauksen on tarkoitus kattaa aiheutettu vahinko. Jos uhrilta hajoaa pahoinpitelyn yhteydessä esim. 300 euron silmälasit ja 150 euron takki, niin jo pelkästään niiden korvaaminen maksaa tekijälle 450 euroa. Ansionmenetys, lääkäri- ja lääkekulut sekä korvaus kivusta ja särystä lisäävät vielä summaa. Tuo 200 euroa kuulostaa vielä kohtuulliselta pelkästä kivusta ja särystä.
Summa oli kuitenkin vain satoja euroja eli tarkoittanee alle tonnia. Ei kuulosta 1000 euroakaan kohtuuttomalta summalta, kun kyse on kuitenkin pahoinpitelystä eli aika ikävästä teosta. Yksityiskohtia tuntematta on tietysti vaikea ottaa kantaa tähän. Joka tapauksessa tonninkin luulisi nyt kenen vaan saavan kasaan, vaikka tulot pienet olisivatkin. Kai teillä nyt sentään jotain on säästössä pahan päivän varalle? Nyt tuli se paha päivä.
Käsitinkö nyt oikein, että asia sovittiin täysin teidän kesken, ja poliisia ei tarvittu missään vaiheessa? Jos näin, niin itse olisin valmis maksamaan jo siitä, että mitään merkintöjä rekistereihin ei lapselle jää. Jos virallista tietä oltaisiin menty, olisivat toki korvaukset saattaneet olla pienemmät, sen enempää tapauksesta tietämättä, mutta koko homma olisi muuttunut heti huomattavasti mutkikkaammaksi.
Ja sanottakkoon, että ymmärään toki kyseessä olevan ison rahan työttömälle yksinhuoltajalle(?), mutta suostuisiko uhri esimerkiksi antamaan maksuaikaa sen verran, että lapsesi voisi vaikkapa ansaita niitä rajoha kesätyötä tekemällä?
Hanki köyhä vähän enemmän rahaa. Joku < 1000 euroa ei nyt ole paljonkaan pahoinpitelystä. Eihän sillä saa edes kunnollisia silmälaseja ja hammasproteesia jos teiniääliösi on vaikka kunnolla päähän potkinut asianomistajaa.
Ota huomioon, että sovittelu on aina vapaaehtoista, joten jos vastapuoli on jo ilmaissut kantansa korvauksen määrän suhteen, niin tuskin olisi ollut sen parempaa lopputulosta odotettavissa.
Jos lapsi olisi tuolla kadulla jonkun päälle käynyt niin koko juttu olisi täysin eri asia, mutta kun tässä tilanteessa ei ole kyse siitä että lapsi päättää vähän mennä ja lyödä jotain.
Tämä tilanne on kaiken kaikkiaan vaikea. Lapsi on yrittänyt toimia tilanteessa kuten psykologi, opettaja ja minä olemme aina neuvoneet. Aikuinen ei ole antanut tämän tapahtua vaan omalla "auktoriteetillä" vaatinut lasta toimimaan haluamallaan tavallaan.
Ja tässä meidän yhteiskunnassa ei ole sairaanlapsen vanhempana mahdollisuus hankkia enempää rahaa. Työntekijällä ei saisi olla omaa elämää työajan ulkopuolella tai ainakaan se ei koskaan saa häiritä työntekoa.
Mutta samalla vaaditaan että pitää olla läsnä lapsen elämässä 24/7. Kuka hakee minun neurologisesti sairaan lapsen kesken päivää koulusta jos tilanne vaatii? Kuka vie lapsen terapiaan/kuntoutukseen joka tapahtuu päivällä kun on ihmisten normaali työaika? Kuka huolehtii että lapsi on aamulla saanut vaatteet päälle, syönyt aamupalan, kerinnyt kouluun ajoissa jos minä olen lähtenyt aamulla 6.30 töihin? Kun kyse ei ole normaali lapsesta ei voi odottaa että lapsi toimii normaalilla tavalla. Sen ajan kun lapsi on koulussa (jos ei tule ongelmia tai ole terapiaa/kuntoutusta/muuta lääkäri käyntiä)) niin voisin olla töissä mutta se ei montaa tuntia ole. jos olisin päivän töissä niin kuka huolehtii että lapsi pääsee kotiovesta sisään koulun jälkeen, tekee läksyt, muistaa syödä välipalaa yms.
Jos kyseessä on vammainen tai sairas lapsi, on varmasti mahdollista saada jotakin tukea hänen hoitamiseensa. Oletko selvittänyt henkilökohtaista avustajaa, terapiaa yms, vammaistukea yms.?
""Ota huomioon, että sovittelu on aina vapaaehtoista,""
Totta, mulle poliisi sanoi ihan suoraan ETTEI kannata missään tapauksessa suostua sovitteluun, jos haluaa oikeasti saada jotain korvauksia rikolliselta!
Ensinnäkin siksi että ne sovittelun hyysärit aina pitävät rikollisen puolia!
Toiseksi siksi että siellä määrätyt korvaukset eivät ole ulosottokelpoisia, ilman oikeuden päätöstä, joten joudut joka tapauksessa tod.näk. viemään jutun oikeuteen jotta saat rahasi.
Eli jos olet UHRI älä suostu sovitteluun!