Tämän syksyn Purjeveneen suunnittelukurssilla käsiteltiin tutkimusta, jossa vertailtiin samansyvyisten, mutta erilaisten kölimallien suorituskykyä. Tutkimuksessa ei saatu merkittäväviä eroja perinteisen eväkölin ja L/T-kölien välillä. Tutkimus tutki asiaa yhdeltä kannalta, joten se tuskin on absoluuttinen totuus.
Kilpaveneiden nykytrendeistä voidaan nähdä, että syvä T-köli on suorituskykyisin ratkaisu kilpaveneessä. Kuitenkin cruising-veneessä käytännön syyt rajoittavat usein syväystä.
Onko T-köli cruising-veneessä siis puhtaasti mielikuvamarkkinointia? Vai miksi konstruktio yleistyy myös matkavenepuolella.
Kilpaveneiden nykytrendeistä voidaan nähdä, että syvä T-köli on suorituskykyisin ratkaisu kilpaveneessä. Kuitenkin cruising-veneessä käytännön syyt rajoittavat usein syväystä.
Onko T-köli cruising-veneessä siis puhtaasti mielikuvamarkkinointia? Vai miksi konstruktio yleistyy myös matkavenepuolella.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Periaate selviääkin kuvasta:
http://www.ltt24h.fi/tuote/kalaverkko-55mm-1-5*30m*0-17mm-puikkari/6438168062341/
Nyt sohaisit vaikeaan paikkaan. Jos tutkimuksessa oli vain suorituskyky, eli noste versus vastus, niin tavallinen lapa on tietysti tehokkain. Kölissä sitten tulee mukaan kolmas ominaisuus, joka aiheuttaa että on pakko tehdä kompromisseja. Tämä on oikaisevan voiman aikaansaaminen. Ja kun syväys on rajoittava tekijä (myös kilpaveneissä) niin puntin laitto alapäähän tuo oikaisevaa voimaa kaikkein helpoiten.
"Kuitenkin cruising-veneessä käytännön syyt rajoittavat usein syväystä. "
Mitkä käytännön syyt?
Tarpeeksi syvää vettä löytyy jokaiselta merialueelta. Ei purjeveneitä valmisteta jonkun matalavetisen järven ehdoilla.
Pystykeulojakin juntit arvostelevat niiden huonosta sopivuudesta luonnonsatamiin. Ei juntit ole kuulleetkaan keulatasoista, jotka veneeseen pääsyn kannaltakin on hyviä isoissa ja korkeissa veneissä.
Juntti mielletään kyllä enemmän maalla asuvaksi ihmiseksi, joilla harvoin on mitään kiinnostusta purhedukseen. Sinä kaiketi niputit junteiksi ns. matka- ja perhepurjehtijat, jotka eivät ole ensisijaisesti kilpapurjehduksessa tärkeistä ominaisuuksista kiinnostuneita vaan enemmän siitä kuinka vene soveltuu omiin tarpeisiin. Niihin kuuluu turvallinen, vakaa, ennustettava ja mukava eteneminen merellä, mataliinkin satamiin rantaumis mahdollisuus ja helppo kulku keulan kautta maihin. Keulatasoa tutumpi on vesitaso, mutta sen sijaan erilaiset askelmat, lankongit ja keulaportaat ovat kyllä tuttuja. Onko teillä kilpapurjehtijoilla hydraulinen keulataso? Jonkinlainen invahissi siis.
"Onko teillä kilpapurjehtijoilla hydraulinen keulataso? "
http://www.benns.se/racing-peke--race100-p-20916-c-536.aspx
Saattaa tulla jodlarille yllätyksenä, että kilpurjehtijatkin tulevat kilpailujen välillä satamiin. Ja ne satamat eivät yleensä ole niitä kauppalaivojen käyttämä syväsatamia. Jodlarikin tällaisen asian tietäisi, jos purjehtisi joskus kilpaa. Nettipurjehdusta ei tässä lasketa, eikä Virtual Skipperiä.
Uppotukkiveneilijälle tiedoksi, monet huvivenesatama ymoäri maailman ovat tarpeeksi syviä suurelle osalle venenkannasta.
No, tuossa juuri katselin yhden ison cruising- purkkarin speksejä; köli alhaalla syväys 16 metriä. Ei pääse oikein mihinkään satamaan. No, köli ylhäällä tuon "veneen" syväys noin 4 metriä.
Tosiasia on että maailman huvivenesatamissa 3-4 metriä alkaa olemaan monessa paikassa maksimi. Yleisesti tämä johtuu vuorovesiportista joka sataman suulla on. Suomessa lähinnä huvivene satamien mataluus tuo noita rajoitteita.
Mitä nuo pystykeulat tähän kölijuttuun liittyvät?
Mitä ihmettä olet katsonut jos veneen syväys on 16m, eihän edes laivat ole niin syviä saatika vor 70 paatit.
http://press.volvooceanrace.com/?p=37
Vor 70 paatila pääsee vaikkapa Nötön yhteysaluslaituriin tai Birsskärin saaristomeren kansallispuiston retkisatamaan
Tuota olen katsonut. Vaikka tuli vähän liioiteltua; eihän tuon syväys köli alhaalla ole kuin 15,9 metriä.. ;)
http://www.duboisyachts.com/downloads/press_242.pdf
Noita 100 metrisiä purjealuksiahan maailma on täynnä ja se on tyypillinen matkapursi;-)