Elikkäs: Mun äiskä ei anna mun mennä kaupungille koulun jälkee, ku on läksyt tehty jne. Ja sit äiskä ei anna mennä myöskää viikonloppusin kavereitten kaa shoppailee tai mitää... Muut kamut saa mennä tosta noin vaa, mut mun mutsin kommentti joka kerta ku kysyn: "Et sä nyt, oot viel niin nuori." AINA joku tommonen vastaus. Ja kuitenki äiti luottaa muhun, se tietää et en mee polttaa röökii tms. Kamutki on vähä sillee: Mitä hemmettii, sä et pääse ikiin! MITÄ MÄ TEEN?! Jään kaikest kivast paitsi, joudun vaa kökkii kotoon... Ja oon siis 13v.
En saa mennä minnekkää...
KUOLEN TYLSYTEE...
3139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osanottoni... Voih, tuo on aivan hirveää, kun vanhemmat on ylisuojelevia!! Mä tiedän ratkaisun: kerro sille, että sun täytyy nähdä kavereitasi, ja kerro äitillesi, että uhkaat poliiseilla tuota juttua, että kun lapsi ei saa LIIKKUA! Ihminen on luotu liikkumaan, niin miksi sellainen ihminen pitää lukita kotiin? Tuo on ihan oikeasti kamalaa... Ja vielä toinen ratkaisu, jos ei ensimmäinen tepsinyt, niin tämä varmasti tepsii... Kerro opettajalle, että sä et saa liikkua kotona ja sitten se vie sinut kuraattorille, jonka jälkeen kuraattori kyselee siltä aivan kaikkea, ja parhaimmassa tapauksessa teille tulee oven taakse pari tanttaa, jotka kiristää sun äitiä, että likka lähtee pois, jos et anna lapsen LIIKKUA! Ihan varmasti äiti antaa sen jälkeen liikkua:D:D
Kiitti hirveesti neuvoistas :D Luulen, et pelkkä juttelu riittää, onhan se äippäki joskus ollu 13.v. :] Neuvoi saa toki laittaa lisää, en kiellä {:
äitinä olen itse sitä mieltä,että sulla on oikeus käydä vaikka 1-2kertaa viikossa shoppalemassa tai kahvilassa hengaamassa samanikäisten kanssa.kunhan tosiaan nuo kouluasiat pysyvät hanskassa,eliokä läksyt ja koeaikana kotona.sopikaa vaikka aika jonka saat olla hengaamassa.ja tietyt päivät esimerkiksi.täytyyhän sun saada käydä katsomassa meikkjeä ym nuorten juttuja ´.puhu äitisi kanssa ja sopikaa vaikka aikatauluista,kunhan niissä pysytään.mun tytär aikanaan kun aloitti yläasteen,niin hän jäi kaupunkiin joiksikin tunneiksi,kun kotonsa ei ollut mitään tekemsisiä,ei edes kavereita.en voinut antaa ahdistua tylsään olotilaan.