Harvoin oon mitään niin hävennyt - kuin sinuun rakastumista ja sun nolostuttamista.
Tsori, hormonit pisti hyrskynmyrskyn ja ylivilkas mielikuvitukseni hoiti sitten loput!
Ei sun tartte olla huolissas: en käyttäydy enää (tekis mieli kirjoittaa ENÄÄN ihan hämäykseks) höperösti, en skitsoile; haalean viileästi ja puolihuolimattoman hajamielisesti sinuun suhtaudun - ihan kuin keheen tahansa joe-doe´hun.
Eihän meidän ees tarvii kärvistellä kauaa!
Ja siks kirjoitan Ikävä -palstalle, että tiedän jo nyt kaihoavani ainakin jonkin aikaa sitä rakastumisen, hullaantumisen, ihastumisen, polvet-hyytelöivän ja kädet-darraavan jännityksen tunnetta, jonka sinä vain satunnaisena "ohikulkijana" sait aikaiseksi - keskikesän valosta marraskuun sysisynkkyyteen. Oli kivaa.
Siitä sulle kiitos. Ja anteeksi, kun kiusaannuit .
Tsori, hormonit pisti hyrskynmyrskyn ja ylivilkas mielikuvitukseni hoiti sitten loput!
Ei sun tartte olla huolissas: en käyttäydy enää (tekis mieli kirjoittaa ENÄÄN ihan hämäykseks) höperösti, en skitsoile; haalean viileästi ja puolihuolimattoman hajamielisesti sinuun suhtaudun - ihan kuin keheen tahansa joe-doe´hun.
Eihän meidän ees tarvii kärvistellä kauaa!
Ja siks kirjoitan Ikävä -palstalle, että tiedän jo nyt kaihoavani ainakin jonkin aikaa sitä rakastumisen, hullaantumisen, ihastumisen, polvet-hyytelöivän ja kädet-darraavan jännityksen tunnetta, jonka sinä vain satunnaisena "ohikulkijana" sait aikaiseksi - keskikesän valosta marraskuun sysisynkkyyteen. Oli kivaa.
Siitä sulle kiitos. Ja anteeksi, kun kiusaannuit .
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaipaan mun höperöä? En tosin sellaista nähnyt ikinä, mutta voisin kaivata. Skitsoilun jättämä aukkokin ammottaa tyhjyyttään eikä kukaan täytä sitä... ei oo oikein ensin antaa mulle skitsoilua ja sitten viedä sitä pois niin, että tulee kauhea ikävä sitä.
Mä en kiusaannu ikinä sun takia. Et ikinä voisi kiusaannuttaa mua. Mua on vaan ahdistanut ajatus, että saisin sun olon tukalaksi ja siitä olin surullinen. En ikimaailmassa kiusaannu. Epätoivoa tosin saattaisin tuntea sun kanssasi. Mutta sekin kuittaantuu huonon huumorin alle, koska mitä huonompi olo ja tukalampi tilanne, niin sitä enemmän musta alkaa tulla huonoja vitsejä. Ei ne siis hyviä normaalissa olossakaan ole.
älä nyt anteeks pyytele
Tyyliltäsi muistutat hyvin paljon sitä vähän kreisiä, villiä naista johon kesän aikana tutustuin. Olin mä vähän kiusaantunut ja nolona sun satunnaiseen omituiseen käytökseen, mut sitä paljon enemmän myös sinuun ihastuin, ja nyt kaipailen.