Tervehdys.
Osaisikohan joku tältä palstalta auttaa minua selvittämään hieman lisää tietoa omasta varaajastani.
Varaaja on n. 1,5 kuution kokoinen ja siinä on 4kpl Backerin vastuksia, 2 ylhäällä ja toiset 2 alhaalla. Varaajalla lämmitetään pattereiden kiertovesi sekä käyttövesi.
Eli esimerkiksi mistä kannattaisi alkaa etsimään mahdollista tyyppikilpeä kun varaaja on hyvin eristetty enkä haluaisi alkaa purkamaan eristeitä koko varaajan ympäriltä,
Osaisikohan joku tältä palstalta auttaa minua selvittämään hieman lisää tietoa omasta varaajastani.
Varaaja on n. 1,5 kuution kokoinen ja siinä on 4kpl Backerin vastuksia, 2 ylhäällä ja toiset 2 alhaalla. Varaajalla lämmitetään pattereiden kiertovesi sekä käyttövesi.
Eli esimerkiksi mistä kannattaisi alkaa etsimään mahdollista tyyppikilpeä kun varaaja on hyvin eristetty enkä haluaisi alkaa purkamaan eristeitä koko varaajan ympäriltä,
Vastaukset 10
Vanhimmat
Etukäteen jo kiitos avusta. :)
Jossain keskellä varaajaa tyyppikilpi yleensä on. Mitä muuten teet kyseisellä tiedolla?
Miksi pitäisi löytää tyyppikilpi? Voihan varaaja olla paikanpäällä hitsattukin tai jossain kyläsepän pajassa jos se on jälkikäteen eristetty.
Lähinnä olisin kiinnostunut valmistusvuodesta, mahdollisista varaosien saatavuudesta jne.
Tyyppikilvessähän valmistusvuosi pitäisi lukea, ja jos on tehdastekoinen, niin netistä voisi joku manuaali tms. löytyä.
Yleensä niistä menee vastukset ja ehkä joitakin venttiileitä, jotka jumittaa. Voisi kuvitella, että ovat normaalia LVI-kamaa joita löytyy
Kuten yllä mainittiinkin, varaosta ovat vakiokamaa eikä erikseen mihinkään varaajamalliin erikseen tehtyjä. Jos järjestelmä on suljettu (kalvopaineastialla) on vesi muuttunut hapettomaksi eikä aiheuta ruostumisongelmiakaan. Vastukset ajastaan palavat puhki ja ammattitaitoinen putkimies vaihtaa ne käydessään. Jos lämpimän veden tuotto hiipuu (käyttövesi) on kierukassa aikojen kuluessa kertynyt paskaa ja sen voi huuhdella sitruunahappoliukoksella. Tosin kohdallasi tuokin lienee putkimiehen tehtäviin kuuluva asia.
Katso sähkötaululta onko kaikki vastuksien sulakkeet ehjiä - siitä voit veikata onko kaikki vastukset kunnossa - riippuen miten vastus on hajonnut. Oletettavasti kahta ylintä käyttää päiväsähkö ja alempia yösähkölläkin voi lämmittää. Sammuta kaikki vastukset päiväksi ja laita sitten illalla päälle. Katso sähkötaululta kuinka paljon talo sähköä haukkaa, normikulutus on alle 1 kW paikkeilla, jos kulutus loikkaa vaikka 19 kW paikkeille on sitten 4 x 4.5 kW vastukset käytössä (ja talon pääsulakkeetkin yli 25a).
Siinä voi olla myös kytkentävaihtoehtona, että alempaa termostaattia ohjataan yösähköllä, joka kytkee yön ajaksi kaikki vastukset. Päiväsähkö ohjaa ylmpää termostaattia, joka kytkee vain ylemmät vastukset käyttöön. Tämä päivätermostaatti kannattaa pitää pienemmällä, kuin yö termostaatti.
Eipä muuten tullut tuollainen edes mieleen. :)
Tosiaan ylhäällä ja alhaalla on omat termostaatit, ja taulussa minulla on erikseen päivä- ja yölämmityksen kytkimet, yölämmitystä olen käyttänyt.
Täytyykin testata että laittaa joskus iltapäivällä päivälämmityksen päälle, ja kokeilee alkaako ylä- ja alavastukset lämmetä samaa tahtia.
Tietysti sitä voi myös mittarista seurata että haukkaako samoja määriä sähköä päiväsaikaan lämmittäessä kun yöaikaan lämmittäessä, täytyy vaan muistaa säätää termostaatit samoihin.
Tein hiukan laskelmia ja yösähköä kuluu laskujeni mukaan n.65 kWh / yö ja
päivällä menee n. 3 kWh/ pvä.
Laskelmaa pidän hyvinkin luotettavana koska mittari vaihdettiin tiistaina eli nollista lähdettiin niin pilkkuvirheet/lukuvirheet ei oikeastaan mahdollisia.
Vaikuttaako järkevältä?
Päivällä pelkkää käyttösähköä 3 kWh kuullostaa normaalille. yhteensä 68 kWh lämmitykseen (se käyttösähkökin lämmittää ihan yhtä paljon kun sen käyttää seinien sisäpuolella). 2.8 kW keskitehoa näillä keleillä. Ihan normaalille kuulostaa.