Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vai suomenruotsi yksi pohjois-saksalainen murre. Aivan uusi tieto, mistähän lie peräisin. Huusiannan hihastako?
http://www.jyu.fi/gammalsvenska/kielihistoria.htm
Hansan käyttämä kieli, keskialasaksa, oli eräänlainen virallinen kieli ja lingua franca tällä alueella, mikä näkyy esimerkiksi Ruotsin Hansan kanssa käymästä kirjeenvaihdosta, missä alasaksa oli hallitseva kieli. Alasaksa ja ruotsi olivat läheisiä sukukieliä ja vähällä harjoituksella helposti kummankin kielen puhujien ymmärrettävissä. Ruotsi oli jo 1200-luvulla, hansakauppiaiden alkaessa asettua maahan, pyrkinyt sulauttamaan uudet tulokkaat: heille annettiin oikeus olla maassa ja kutsua itseään ruotsalaisiksi (svealaisiksi, sueui) sillä edellytyksellä, että he noudattivat maan lakeja.
Vaikka täällä Ruotsi-Suomessa ei ollutkaan varsinaisia hansakaupunkeja, tärkeiden kauppakaupunkien hallinto oli järjestetty hyvin samaan tapaan kuin hansakaupungeissa, ja esimerkiksi kaupungin muistikirjojen pitämisidea tuli niiltä. Kaupunginhallituksiin otettiin myös saksalaisia, mutta heitä sai olla enintään puolet jäsenistä. Ruotsin kielen asemaa pidettiin kuitenkin tärkeänä ja se turvattiin säätämällä, että kaupungin kirjurin piti olla 'kotimainen mies', siis Ruotsissa syntynyt.
Kontaktit kielirajan yli olivat vilkkaat, ja kehittyvä ruotsin kieli sai runsaasti vaikutteita alasaksasta, josta tuli runsaasti sekä sanoja että sanamuodostuksen aineksia. On laskettu, että yli puolet ruotsin sanastosta on tavalla tai toisella alasaksalaista alkuperää.
Samoin on mahdollista, että vanha pohjoismainen taivutussysteemi yksinkertaistui näiden kielikontaktien vaikutuksesta. Jotkut tutkijat ovatkin ihmetelleet, miten ruotsi yleensä säilyi omana kielenään eikä muuttunut yhdeksi alasaksan variantiksi. Selityksenä pidetään saksalaisten maahanmuuton vähenemistä ja vakiintuneita poliittisia oloja ja kansallistunteen nousua.
Myöhemmin ruotsiin tuli lainasanoja myös yläsaksasta, erityisen runsaasti 1600-luvulla, jolloin Ruotsin sotajoukot sotivat Euroopan mantereella. Saksa oli uskonpuhdistuksen kieli, ja paljon käännöksiä tehtiin yläsaksaksi kirjoitetuista uskonnollisista teksteistä. Varsinkin 1500- ja 1600-luvuilla saksalaiset yliopistot olivat tärkeitä opinahjoja täältä tulleille opiskelijoille, ja saksalainen kulttuuri oli tieteen ja taiteen alalla tärkeä vaikuttaja. Kulttuurisiteet Saksaan olivat vahvat aina 1940-luvulle asti, mutta toinen maailmansota heikensi niitä huomattavasti.
"Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä."
Taisin missata sun pointin tässä? Toihan on hyvä juttu.