Perustuslaki takaa lapsille tasa-arvoisen kohtelun.
Lue lisää oikeusasiamiehen tehtävistä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/lapsen-oikeudet.htx
-------------------
Lue lisää oikeusasiamiehen tehtävistä.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/lapsen-oikeudet.htx
-------------------
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeusasiamiehen keskeinen tehtävä on kanteluiden tutkinta.
Kanteluissa arvostellaan yleensä viranomaisten menettelyä, tai viranomaisten tekemiä ratkaisuja.
Lue lisää.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/kanteluiden-tutkinta.htx
------------
KOPIO kanteluiden valvonnasta.
Keskeistä: kanteluiden tutkinta
Keskeisintä oikeusasiamiehen työssä on kanteluiden tutkinta.
Kanteluissa arvostellaan yleensä viranomaisten menettelyä tai viranomaisten tekemien ratkaisujen sisältöä.
Vuonna 2011 oikeusasiamies ratkaisi 4 385 kantelua. Uusia kanteluita kirjattiin 4 543.
Tutkinta käynnistyy
Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos asia kuuluu hänen valvontaansa ja jos on aihetta epäillä, että viranomainen on menetellyt lainvastaisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa tai jos hän katsoo siihen olevan aihetta muista syistä.
Oikeusasiamies ei tutki kanteluita, jotka koskevat yli kaksi vuotta vanhoja asioita.
Oikeusasiamies kiinnittää erityistä huomiota siihen,
•voiko hän tosiasiallisesti auttaa kantelijaa asiassaan,
•onko asiassa oikeusasiamiehen ohjauksen tai esityksen tarvetta,
•onko oikeusasiamiehen moite tarpeen,
•onko oikeusasiamiehen kannanotto asiassa muuten tarpeen.
Tutkinnan kulku
Kun oikeusasiamies tutkii kantelun, hän kuulee kantelun kohdetta. Lisäksi hän pyytää selvityksiä ja lausuntoja viranomaisilta ja voi tarvittaessa määrätä kansliansa tarkastajat tekemään tutkimuksia.
Kanteluita tutkiessaan oikeusasiamies kiinnittää aina myös huomiota siihen, että viranomaiset kunnioittavat perus- ja ihmisoikeuksia.
Toinen tärkeä näkökulma on, että viranomaiset noudattavat hyvän hallinnon vaatimuksia: käsittelevät asiat joutuisasti, perustelevat päätöksensä hyvin, neuvovat asiakkaita oma-aloitteisesti ja riittävästi sekä käyttäytyvät asianmukaisesti.
Lainsäädännön pohjalta oikeusasiamies ottaa kantaa siihen, onko kantelun kohde menetellyt lainmukaisesti. Hän ratkaisee, antaako kantelu aihetta hänen toimenpiteisiinsä ja millaiset toimenpiteet tulevat kysymykseen.
Oikeusasiamies voi siirtää kantelun käsittelyn toiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun vuoksi.
Tutkinnan seuraukset
Oikeusasiamiehen ankarin keino puuttua lainvastaiseen toimintaan on virkasyyte. Oikeusasiamies voi antaa virkamiehelle myös huomautuksen. Tavallisimmin hän ilmaisee käsityksensä menettelyn lainvastaisuudesta tai laiminlyönnistä ja muistuttaa lainmukaisesta tavasta toimia.
Oikeusasiamies voi myös tehdä esityksen virheen korjaamiseksi. Hän voi myös kiinnittää valtioneuvoston huomiota säännöksissä havaitsemiinsa puutteisiin.
Jos tapahtunutta oikeudenloukkausta ei voida enää oikaista tai korjata, oikeusasiamies voi esittää hyvitystä.
Aina virheellistä menettelyä ei todeta. Joskus myös viranomainen oikaisee itse virheensä saatuaan tietää, että oikeusasiamies on ryhtynyt tutkimaan sen menettelystä tehtyää kantelua.
Joissakin tapauksissa oikeusasiamies voi pyrkiä asian ratkaisemiseen sovittelun kautta.
Kohteet ja sisältö vaihtelevat
Kanteluiden kohteet ja sisältö vaihtelevat suuresti hallinnonalalta toiselle.
Tuomioistuimia koskevissa kanteluissa korostuu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus. Vankien ja muiden laitoksiin sijoitettujen kanteluissa on näkyvästi esillä virkamiesten käyttäytyminen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluissa on usein kysymys puutteista palveluiden saatavuudessa.
Kanteluista oikeusasiamies saa hyvän käsityksen siitä, mikä on kulloinkin tietyllä hallinnonalalla ajankohtaista, ja mitä epäkohtia siellä koetaan olevan.
Kantelut avaavat näkökulmaa
Kanteluiden merkitys ei rajoitu vain yksittäisiin kannanottoihin. Kanteluissa ilmi tulevat seikat voivat antaa aiheen pohtia yleisemminkin sovellettavaa lainsäädäntöä tai sen toimivuutta käytännössä.
Oikeusasiamies voi kiinnittää valtioneuvoston tai ministeriöiden huomiota lainsäädännössä havaitsemiinsa puutteisiin ja tehdä esityksiä puutteiden poistamiseksi.
Palautetta eduskunnalle
Oikeusasiamies antaa eduskunnalle vuosittain kertomuksensa julkisten tehtävien hoidon tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista. Tässä yhteydessä oikeusasiamies voi tehdä eduskunnalle ehdotuksia lainsäädännössä havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi.
Oikeusasiamiehen havaintojen pohjalta eduskunta voi arvioida hallinnon toimintaa. Havainnot toimivat siten palautteena sekä lainsäätäjälle että lainvalmistelijoille.
-------------
Oikeusasiamiehelle tulleista kanteluista noin kolmasosa koski huostaanottoja ja sijoitettujen lasten olosuhteita.
Kanteluiden määrä oli jälleen yli 4000.
Lue lisää.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/ajankohtaista/lueuutinen/ajankohtaista-lastensuojelun-kasikirja/oikeusasiamiehelle_tulleiden_kanteluiden_maara_yli_4000?SetLayoutSuffix=Text&SetStyleSuffix=Text
-----------
Näköjään professori Tom Arnkill luennon aiheena on dislogisuus, joka tarkoittaa että sosiaalityöntekijän on kuunneltava ja otettava huomioon lastensuojelun asiakas.
Monologi tarkoittaa, ettei kuunnella, eikä oteta huomioon lastensuojelun asiakkaita.
Kasvun kumppanit –seminaarin ohjelma 31.1.-1.2.2013
Päiviä juontavat opiskelija Olli Saukko ja erityisasiantuntija Päivi Känkänen (THL)
TORSTAI 31.1.13
8.30 Ilmoittautuminen ja aamiaisbuffet (sis. osallistumismaksuun)
9.00 Diaesitys
Jenni Virtanen, opiskelija
9.15 Tervetuloa!
Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu
9.30 Mikä on dialogisuuden ydin?
Tom Arnkil, tutkimusprofessori, THL
10.15 Kuulluksi tuleminen vähentää stressiä
Jukka Mäkelä, kehittämispäällikkö, THL
Nina Sajaniemi, vastuullinen tutkija, Helsingin yliopisto
11.00 Tohtorit joille saa sanoa EI
Lilli Sukula-Lindblom, Sairaalaklovnit ry:n perustaja, taiteellinen johtaja, Sairaalaklovnit ry
Ki Lindqvist, osastonhoitaja, Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
12–13.00 Salaattilounas (sis. osallistumismaksuun)
13.00 Tanssi antaa siivet vahvistumiselle
Jari Karttunen, tanssitaiteen maisteri, erityisopettaja, freelancer
13.45 Tarinatuoli: "Oma ääni ja yhteinen sävel: musiikkiterapeutin ajatuksia dialogisuudesta ja kumppanuudesta"
Päivi Saukko, musiikkiterapeutti, psykologi, FT, Lasten Terapiakeskus Terapeija
14.15 Kahvi
14.45 Viittomakielinen tarinatuoli
Pia Taalas, sanakirjatyöntekijä, Kuurojen Liitto ry
15.20 Toinen näytös - heijastuksia ja tiivistyksiä
Mikko Oranen, lastensuojelun kehittämispäällikkö, THL
16.00 Päivä päättyy
PERJANTAI 1.2.2013
8.45 Hedelmäshotti (sis. osallistumismaksuun)
9.15 Odottamattoman pedagogiikka
Paolo Perticari, professori, Bergamon yliopisto, Italia
Dialogisia tapahtumia opetuksessa
Marikki Arnkil, luokanopettaja, Seminaarin koulu, Hämeenlinna ja kasvatustieteen jatko-opiskelija, Tampereen yliopisto.
Odottamattoman ja hallinnan akrobatia
Tom Arnkil, tutkimusprofessori, THL
11.00 Salaattilounas (sis. osallistumismaksuun)
11.55 Välisoitto: kitara ja mandoliini
Olli Saukko, opiskelija
Jussipekka Jyväsjärvi, opiskelija
12.05 Koti ja koulu kasvatuskumppaneina
Taina Lind, rehtori, Jukolan koulu, Hämeenlinna
Marjatta Kekkonen, erityissuunnittelija, THL
13.00 Pieni virkistäytymispaussi (sis. osallistumismaksuun)
13.30 Tarinatuoli: Oma tarina – yhteinen juttu
Jenni Virtanen, opiskelija
Yonatan Gebrenegus, opiskelija
Minna Juutilainen, projektipäällikkö, THL
14.15 Silmiinkatsojien yhteiskunta - vuorovaikutusta ja pelottomia kohtaamisia
Jani Toivola, kansanedustaja
15.00 Hyvää kotimatkaa!
---------------
Professori Arnkill luennoi dialogiasta jo vuonna 2006, jostai syystä sossut alkoivat käyttämään monologiaa, eli yksinpuhelua, käskyttämistä.
Lue luennosta.
http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/verkkojulkaisut/tyopapereita06/T29_2006_VERKKOpdf.htm?Description=abstract
-----------