Miehellä on myös vaimo (en tiedä, ovatko avo- vai avioliitossa) ja lapsia tämän kanssa. He ovat olleet yhdessä kymmeniä vuosia.
Vaimo on perinyt huomattavan omaisuuden.
Kuinka vaimo hoitaa asiat niin, että miehen avioton lapsi jää ilman perintöä? Itse en tätä tokikaan toivo, mutta niinhän se kuitenkin menee.
Riittääkö, että a) eivät mene naimisiin b) omaisuus on yksin vaimon nimissä?
Vaimo on perinyt huomattavan omaisuuden.
Kuinka vaimo hoitaa asiat niin, että miehen avioton lapsi jää ilman perintöä? Itse en tätä tokikaan toivo, mutta niinhän se kuitenkin menee.
Riittääkö, että a) eivät mene naimisiin b) omaisuus on yksin vaimon nimissä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lisäksi omaisuus on sen laatuista, että mies ja vaimo ovat sitä yhdessä huoltaneet koko yhdessäolonsa ajan eli kysymys ei ole mistään irrallisesta ameriikan rahaperinnöstä. Eihän tuota 'huoltamista' tosin miehen osalta voitane todistaa, sillä hän on ollut myös vieraalla töissä ja muun ajan muka-työttömänä ja liiton päivärahoilla.
Riittäähän se. Vaihtoehtoisesti, jos ovatkin avioliitossa, niin tuon varmistaa avioehto, jossa suljetaan vaimon omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle (no yleisintä on tehdä molemminpuolinen avioehto niin ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mutta voi sen noinkin tehdä.).
Entä, jos vaimo ja heidän yhteiset lapsensa kuolevat ennen aviottoman lapsen isää? Siinä sitten isä jää puille paljaille ja joutuu lähtemään kodistaan? Kymmenien vuosien työ valuu... minne?
Jotenkin siisi tietysti isäkin kantaa vastuuta kaikista lapsistaan. Jos siitä luistaminen voi merkitä, että joutuu puille paljaille, niin kärsiköön sitten.
En minä tiedä. Kuka siinä sitten perii rikkaan emännän? Vai voiko sen perinnön vängätä siinä tapauksessa isälle, mutta pääasia ettei biologinen, avioton lapsi saa mitään?
Isähän perii lapsensa mikäli heillä ei itsellään ole jälkeläisiä. Joten jos avovaimo kuolee ensin, lapset perivät hänet, ja lasten kuollessa isä sitten perii heidät ja saa siis koko tuon omaisuuden.
Jos taas lapset kuolevat ensin, ja sitten avovaimo, niin eiköhän se vaimo siinä välissä älyä tehdä testamentin miehensä hyväksi.
Jos taas lapset ja avovaimo kuolevat vaikka autokolarissa kaikki yhtä aikaa niin teoriassa on mahdollista että mies ei saa mitään (jos pystytään osoittamaan että lapset kuolivat ensin ja avovaimo sitten vaikka muutaman minuutin myöhemmin).
Eiköhän tuo ole aikamoisen pieni todennäköisyys.
Sitä paitsi, sinähän sanoit että et tiedä ovatko avo- vai avioliitossa. Joten voivat aivan yhtä hyvin olla naimisissa, ja avioehto on tehty.
Siiinä tapauksessa leskellä olisi elinikäinen asumisoikeus yhteisessä kodissa, jos hänellä ei omassa omistuksessaan ole asuntoa (eikä näytä olevan, kun puhut että ollut enimmäkseen työttömänä). Ymmärsin että tuo omaisuus, josta puhut, on pariskunnan yhteinen koti?
Jos lapset ja vaimo kuolisivat ennen miestä, omaisuus jälleen päätyisi miehelle loppujen lopuksi (olettaen siis että lapsilla ei ole jälkeläisiä).
Pariskunnan yhteinen koti on vain pisara siinä koko perinnössä.
Toisaalta, voidaan kysyä miksi miehen perillisten pitäisi saada mitään omaisuudesta, joka on tullut yksinomaan vaimon suvulta?
On myös erittäin mahdollista että vaimon vanhemmat (tai kuka sitten perinnön hänelle jättikään) ovat jo omassa testamentissaan määränneet, että perinnönsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön, ei sen tuottoon eikä sijaan tulleeseen omaisuuteen. Tuollainen ehto on varsin tavallinen, varsinkin jos on isommasta omaisuudesta kysymys. Jos et tiedä edes onko pariskunta naimisissa vai ei, niin et mitenkään voi tietää onko tuollaista määräystä olemassa.
Siispä vaimon ei itse edes tarvitse "hoitaa asioita" mitenkään.
Sillä perusteella, että mies on tehnyt omaisuuden eteen kymmeniä vuosia 'ilmaista' työtä. Paljonko yksi ihminen keskimäärin elämässään tienaakaan... puoli miljoonaa?
Toivottavasti mies ei alistu koiran asemaan...
Mikä ero on avo- ja avioliitolla tässä tilanteessa? Eikö avoliitto ole rinnasteinen avioliiton kanssa, kun on vuosia yhdessä asuttu?
Uuden lain myötä tietyissä tapauksissa kyllä, mutta ei se ihan noin yksioikoista ole.
Ja tuota, että avoliittoa käsiteltäisiin esim. perinnön suhteen kuin avioliittoa, pitää vaatia nimenomaan sen miehen itsensä, joka siis vaimonsa kuoleman jälkeen ei perisi mitään. Jos hän ei mitään halua, vaan suostuu siihen että kaikki omaisuus menee hänen lapsilleen, niin ei häntä siihen kukaan voi pakottaa. Ei edes se avioton lapsi.
Eiköhän tuo mies itse parhaiten tiedä omat asiansa ja sen onko "koiran asemassa" vai ei. Se on noinkin ulkopuolisen paha mennä sanomaan yhtään mitään (kuten sanottu, koska et tiedä edes ovatko naimisissa, et kovin paljon muutenkaan voi heidän elämästään tietää).
Voivatko isovanhemmat jättää koko perinnön lapsenlapsilleen ja jättää omat lapsensa perinnöttömäksi? Sen tiedän, että lapset voivat perinnön siirtää itsensä ylitse.
Voivat. Lakiosaa ei ole kenenkään pakko hakea, joten jos kyse on yhteisestä sopimuksesta, lapset yksinkertaisesti jättävät hakematta lakiosaansa ja homma on sillä selvä. Tuota tehdään aika yleisesti, siinä säästyvät yhdet perintöverot ja varsinkin jos isovanhemmat ovat jo iäkkäitä ja lapsetkin viisi-kuusikymppisiä niin heillä on yleensä jo raha-asiat hyvin ja heidän parikymppiset lapsensa sitä rahaa enemmän tarvitsevat.
Jos lapset taas eivät halua tuollaista ratkaisua, heillä on oikeus lakiosaan (puolet siitä mitä muuten perisivät).
Ajattelepa tilannetta, jossa itse olisit avioliiton ulkopuolella syntynyt. Perisit vanhempasi. Mitenkä sinä ylipäätään voisit peria vanhempasi avovaimon? Avioliiton varalta on ne avioehtoasiat...
Ja mitä se muuttaa, jos ON lapsi... Olemattomaksi kukaan ei lastaan saa. Harva haluaakaan. Ja vielä että jos lakia voisi väännellä avioliiton ulkopuolisten kohdalla, se olisi väärin- niitä kohtaan, joilta ois riistetty oikeus periä oma vanhempi.
Kenelle tämä vastaus oli?
Miten on kun vanhempani kuolivat ja sain perinnön (auto ja asunto). Nyt olen ajatuellut, kun minusta /meistä aika jättää. Meillä on kaksi yhteistä lasta.Miehelläni on aviotonlapsi. Voinkohan mitenkään oman osuuteni siirtää yhteisille lapsilleni (testamentilla). Olemme olleet naimisissa vuotta. En haluaisi antaa omaisuuttani hänen aviottomalle lapselle. Muuten asumme yhteisessä taloudessa.
Ei miehesi lapsi ole sinun perillisesi muutenkaan. Sinulla on kaksi perillistä, eli lapsesi.
Jos miehesi on sinua köyhempi, osa omaisuudestasi menee hänelle kuolemasi jälkeen tasinkona, niin että pariskunnan molempien osapuolten omaisuudet ovat yhtä suuret. Sinun puoliskosi perivät kaksi lastasi.
Miehesi kuoltua hänen puoliskonsa perivät kolme lasta, eli kaksi teidän yhteistänne, sekä tuo kolmas joka on vain hänen lapsensa.
Jos et halua että osa omaisuudestasi menee miehellesi kuoltuasi (siis jos miehesi on köyhempi) niin kannattaa tehdä avioehto. Toki se vaatii miehen suostumuksen.
Miten niin köyhempi? Eikai sitä katota kumpi meistä on varakkaampi, kun ei ole mitään avioehtoakaan. Varmaankin minun täytyy varmistaa oman osuunteni menevän vai minun /meidän yhteisille lapsille.
Kyllä sitä vaan katotaan, nimenomaan silloin, kun teillä ei ole avioehtoa, juuri niin kuin "ei ongelmaa" kertoi. Eli rikkaampi antaa omastaan köyhemmälle tasinkoa niin paljon, että puntit ovat tasan.
Leskellä on kuitenkin suojanaan ns. lesken tasinkoprivilegi, mikä tarkoittaa, että jos köyhempi puoliso kuolee ensin, leski voi sanottuun privilegiinsä vedoten kieltäytyä tasingon antamisesta puolisovainajansa perillisille. Jos lesken eläessä toimitetaan omaisuuden ositus, missä leski kieltäytyy tasingon antamisesta, lesken omaisuus pysyy leskellä, ja lesken kuoltua periytyy vain lesken perillisille.
Jos rikkaapi puoliso kuolee ensin, köyhempi leski saa aina puolisonsa kuolinpesästä kerrotun tasingon. Sitten aikanaan lesken jäämistön (johon sisältyy tuo tasinko-omaisuus) jakavat lähtökohtaisesti tasan hänen kaikki lapsensa.
Jos puolisoilla on kaiken kattava avioehto, mitään ositusta ei toimiteta (eikä tasinkoa anneta), vaan toimitetaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Kumpaisenkin perilliset perivät sen, mitä vanhempien osalle tässä erottelussa on tullut.
Siltä varalta, että sinä varakkaampana kuolet ensin, voit varmistaa asian vain avioehdolla. Avioehtosopimus on kahden kauppa eli vaatii myös miehesi allekirjoituksen ( 2 esteetöntä todistajaa rekisteröimisen maistraatissa).