Ah, Joulu - fiilistellään!

Nyt juuri pitääkin fiilistellä ja odottaa joulua, ei sitten joulun jälkeen enää viitsi, kun vuosi vaihtuu ja arki jatkuu.
Minulla on kyntteliköt jo, viikonloppuna vaihdan verhot, keittiön ikkunan välissä on kaksi hyasintin alkua ja lahjat on ostettuna.
Ihan vielä en ala paketointipuuhiin, mutta pian pitää, ennenkuin pojan lahjavainu herää horroksestaan, ja alkaa paikkojen tonkiminen (muka leikin varjolla)
Hurahdan jouluun joka vuosi uudestaan, vaikka aina lupaankin etten sitte ala touhottamaan. ei sille vaan voi mitään. Olen itse syntynyt ihan joulun alla, johtuu ehkä siitä tämä jouluhulluus.. joku joskus kauniisti sanoi, että joulu ei ole vuodenaika vaan mielentila. yhdyn siihen täysin.
elokuussa viimeistään alan miettimään joulun lahjoja, koristuksia, kun illat pimenevät, ja mielestäni on mukavaa kun lahjat on ostettu hyvissä ajoin, nii ei tarvitse sitten siellä joulunalusviikkojen tungoksissa hiki päässä painaa menemään.
Jouluruokiin en panosta, lapsuuden kodissani ei ollut mitään ahtamis-mässäysjouluja, taisin sisaruskatraasta ainoa olla, jolle laatikot kelpasivat, niiden ohella oli sitten karjalanpaistia tai lihapullia, sekä savustettua kalkkunaa. Omalle lapselle tyrkytän joka vuosi jouluruokia suht huonolla menekillä, pakottaa en viitsi, onneksi anopin jouluaaton ruokapöydästä löytyy myös pojalle jotain. Kotiin emme osta kuin pienet saarioisen lanttu-ja porkkana sekä bataattilaatikkoa, imelletty perunalaatikko ostetaan pakastealtaasta, kymppilaatikkona, imellettyähän sen perunalaatikon olla pitää! Jouluruokaa syödään joulupäivnä tai tapanina, koska aattona mennään sinne anopille, kaksi päivää jouluruokia riittää vatsalle. Kinkun ystävä en ole, savustettu kalkkuna ja lohi kuuluvat minun joulupöytääni. myöskään keitettyjä perunoita joulupöydässä en ymmärrä, niitä saa syödä muutenkin.

nautin aatto-aamuna kun saan hipsutella villasukilla aamuhämärässä, kuusen valot, kyntteliköt ja elävät kynttilät tunnelmaa tuomassa. Perheen miesväki jatkaa ehkä uniaan, minä istun sohvannurkassa ja herkistelen. laitan haudekattilaan riisipuuron tulemaan ja lataan keittimen miehen aamukahvia varten. selailen joulukortteja, silittelen kissaa, jos en ole illalla laittanut, niin aamulla laitan lahjat esille, poika saa aamusta jo avata osan lahjoistaan, jotta ei "kuole" tylsyyteen. pikkuhiljaa alkaa miesväki heräillä, yhtä innokkaana kuin poika odotan mitä sieltä hänen paketistaan tulee, vaikka olen sen sinne itse piilottanutkin. Lapsen jouluinto tarttuu. Joulupukin kuumaa linjaa tai jokin jouluksi ostettu uutuus elokuva (tänä vuonna Arthur Christmas) riisipuuron ohella ja hyvä kirja, paljon suklaata ja glögiä, kahvia en jouluna juo. Alkuillasta valmistaudutaan lähtemään anopille, vähän parempia vaatteita päälle ja menoksi. Kotiin, joku hyvä elokuva jos ehditään katsoa ja lisää lahjoja. Aatto-iltana saa valvoa niin kauan kuin jaksaa ja haluaa. yleensä venähtääkin aamupuolelle kun ihmetellään lahjoja ja tietysti joku legohommeli pitää kootakin ennenkuin nukkumaan ehtii.
Tämä on se siloiteltu versio, mukaan mahtuu luultavasti myös yleistä hosumista, huhtomista, kiukunpuuskia, tylsyyteen kuolemista, lahjojen avaamiskerjäämistä, jonkin verran ehkä hermojen pettämistäkin :) sekin kuuluu jouluun. Poikani on asperger, joten rutiinien muuttuminen aiheuttaa aina pienoista ongelmaa, levottomuutta, kiukunpuuskia, vielä päälle joulun aiheuttama jännitys, pakettien salaisuudet niin ei se joulukaan suju aina niinkuin strömsössä :D

Oi ihana ketju! :)
Meillä vietetään joulua oikein perinteisesti kotosalla oman perheen kesken. Yhden kerran ollaan erehdytty lähtemään reissuun ja tuumattiin että toiste ei lähetä!

Meillä on jo jouluvalot ikkunoissa, kynttelikköjä ja tuikkuja poltan myös ahkerasti. Jouluverhot laitoin eilen, oli kivaa kun mies tuli yöllä töistä kotiin ja sanoi että täällä on niin mukavan näköistä kun on jouluista :) Katossa roikkuu ihanat, vuosikymmeniä vanhat isot paperikellot, sellaisia en ole nähnyt missään muualla. Ne ovat lapsuudenkotini peruja enkä niiden tarkkaa ikää tiedä, vanhemmat kuin minä (30v) jokatapauksessa :) tuoksuvat oikein joululle, sellainen ihana mausteinen tuoksu josta tulee myös lapsuuden ihanat joulut mieleen. Omat lapseni sanoivat myös niiden tuoksuvan joululle :D

Teen itse kaiken alusta loppuun, laatikot ja leivonnaiset. Tai no maksalaatikon ostan, mutta porkkana ja lanttuloota valmistuu omassa keittiössä. Niistä tulee ihana tuoksu! Pipiarkakkutaikinan teen äitini ohjeella, niistä tulee aina lapsuuden joulut mieleen

Joulun odotus on niin IHANAAAA..jo elokuussa alkoi joululaulut soimaan päässä :) Vallan säikähdin että mitäs tämä on..mutta mitä muutakaan sitä voi kun kesä oli niin sateinen kuin nauttia tulevasta joulusta.
Jouluvalot on pihalle viritetty jo hyvin aikasin ja marraskuun alussa sisäälekkin,vaikka isäntä meinas että HÄVETTÄÄ mutta SOU? Tämä tuntuu meistä hyvälle ja muista viis :)
Jouluun kuuluu ehdottomasti isovanhemmat ja oma perhe kaikkinensa,kynttilät haudoille. Perinteiset joulu laatikot mutta myös tämän hetket juhla ruokia mistä meillä tykätään.
Joulukkusikaan ei tarvi olla se iso roitama aito vaan voi olla sellainen ihana pöytäkuusi

Minä en tykkää, jos aloitetaan vouhotus joulusta liian aikaisin, mutta nyt marraskuun lopulla on jo mukava fiilistellä, kun on jo parit pikkujoulut vietetty - toiset sisarusteni kesken ja nyt viikonloppuna ystävien kanssa - vielä on muutamat pikkujoulunvietot ennen varsinaista joulua. Osa juhlista on ihan torttukahvit tai glögiä piparkakkuineen sekä vielä illanviettoa kevyine versioine jouluruuista viinin/oluen kera.

Tämä siivittää mukavasti joulunajan, jota en niiin hirveästi hössötä - vaikka pidänkin. Kiireestä en välitä ja liikoja ruokia en valmista alusta asti - ostan valmiina ja leivon piparit ja tortut valmistaikinasta. Kinkun haluan itse paistaa myös.

Koti on kiva koristaa, mutta mitään suursiivoa en tee. Lahjatkin hankin ihan maltillisesti - olemme sopineet läheisteni kanssa, että ihan vaan ostamme jonkin pienen lahjan. Rahaa kuluu aina jouluna muutenkin enemmän kuin tavallisesti (ja usein heti joulun jälkeen alkaa alennusmyynnit).

Ihaninta on joulussa rauhaisuus ja hiljentyminen joulunviettoon rakkaitten kanssa. Pidän joulun väreistä, kynttilöiden loisteesta, kuusentuoksusta ym rekvisiitasta ja jouluruokien ym herkuista - nameista, suklaasta jne.
Parasta on, kun ei stressaa joulupuuhista itseään liikaa, niin voi nauttiakin.

Joulu on vuoden paras juhla ainakin mun mielestä

Itse olen pähkäillyt, mistä se joulumieli oikein tulee! Fiilistely alkaa marraskuun harmaan vaihtuessa adventin aikaan. Perinteinen adventtitähti olohuoneen ikkunaan ja joulukranssi käpyineen ja omenineen ulko-ovelle. Tuikkuja ja muitakin kynttilöitä tulee poltettua läpi vuoden, tosin ei nyt ihan kirkkaimpaan kesäaikaan. Ja sitten vain joulukorttien tekoon ja pihan koristeluun esim jäälyhdyin.
Mutta suurin syy joulumielen syntymiselle on se, että ihmiset ovat hyvällä tuulella ja kulkevat hymyssä suin. Se tarttuu! Ja kaikenlainen hyväntekeminen, keräykset ym. Ne kuuluvat joulun aikaan. Antaessaan saa.. ihanan joulumielen!!!

Joulu on perseestä, istutte zombeina kaikki samanlaisten ruokien ääressä, kuollut mädäntynyt sianruho, joka on täynnä valkoisia kuhisevia matoja, vedätte sitä roinaa niin täyteen ettette pysty liikkumaan ja hehkutatte tekopirteästi että aah ihanaa ihanaa. Anna toisillenne turhia lahjoja ja kaikki satametriset turhar paperikääreet kuormittavat ympäristöä entisestään.

Joulun aito merkitys on menetetty jo ajat sitten. Se on tekopyhä materialistinen mahanpalvonta juhla! Ja te olette aivottomia biorobotteja kaikki ette osaa ajatella omilla aivoilla!