Mitä eroa on masennuksella ja ahdistuksella ?

No ahdistushan voi ilmetä niin että alat hikoilemaan, sydämen tykytys kiihtyy, tunne siitä että et saa kunnolla hengitettyä, myös se että rintaa painaa, ja käsien (ja muun kehon) täriseminen, vähän sellainen shokkimainen tila.

Se voi ilmetä eritavoilla eri ihmisillä.

nimim.ahdistus..
tuo mitä kuvailit on paniikkihäiriö
ahdistuksessa ihmisen toiminta kyky huononee.
on paha olla,jos ei mene ohi,on otettava yhteys lääkäriin.usein on ahdistusta vaikeassa masennuksessa,kuuluu deprioon.
jos ahdistusta silloin tällöin ,menee ohitse ,jos jokin asia painaa mieltä,puhuminen auttaa,ulkoilu.toiminta ,älä jää suremaan asioita.
vaikea ahdistus voitaan verrata masennukseen ,kumpikin on vaarallinen yhdistelmä.
jatkuva ahdistus ei mene ilman lääkitystä ohi,sitäkin on käytettävä riittävän kauan.
ahdistuksen hoitaminen on myös masennusta vähentämään.

Masennus - mikään ei vaan tunnu miltään ja mikään ei kiinnosta, mihinkään ei ole energiaa. Pohjimmiltaan aika levollinen yhdentekevyyden tunne. Elämänhalun puute.

Ahdistus - Vittumainen jatkuva levottomuus ja jäytävä paha olo, joka saa tekemään spontaaneja ja vaarallisiakin asioita, jotta olo rauhoittuisi.

No ei ole helppo määritellä eikä erotella, kun masennus usein on täynnä ahdistusta. Ja usein ahdistus taas ensimmäisenä diagnosoidaan masennukseksi.

Eivät nyt silti ihan samoja asioita ole, tai ei tulisi ymmärtää siten. Psyykkisesti terveetkin ihmiset kokevat ahdistusta; vaikkapa nyt kuoleman edessä. Mielestäni hyvä olisi lähteä siitä, että masennus on sairaus (tai vastaava "poikkeustila"), kun taas ahdistus on sellaisenaan elämään ylipäätään kuuluva tekijä (tietysti sekin voi olla myös sairaalloista).

Olen kärsinyt mas. ja ahdistuksesta jo n.25 ja ollut hoidossakin.
Tälläkin hetkellä ottaa päähän,ettei tiedä mitä tekis.Toivottavasti en mitään tyhmyyksiä?Jos menee liian tiukalle niin pitää mennä tutulle psykiatrille.Sieltä olen saanut avun tahänkin saakka.Kerran oli niin tikoilla,että aioin itsarin.
Jolloi jouduin hoitolaitokseen.Kun paineet kertyy liian suureksi ,eikä ole kelle keretoa.Nopein tapa on on eräälle tutulle papille hehän ovat vaitolovelvollisia.

Olen ollut aina ujohko vieraiden henkilöiden seurassa,paitsi pikku tai isommas sievässä. Siispä omistankin nykyään rasvamaksan. Täysin tuntematon joka tulee keskustelee noin vaan asiasta kuin asiasta voi juttu luistaa kauankin. Päälle päin monesti näytänkin muka niin rempseältä ja se tuntuu kivalta kun saa jutella ilman kyyneleitä. Ennen olin alalla jossa mummot tykkäs keskustella juuri minun kanssa,mut mitenkähän nykyään ois.

Joskus koulussa luennoitsija (psykiatri) kysyi: "Mitä eroa on ahdistuksella ja ahdistuksella?" Vastaus on ahdistus voi olla oire tai jo itsessään diagnoosiin oikeuttava sairaus (esim yleistynyt ahdistuneisuushäiriö).

Masennuksessa voi olla oireena ahdistusta, tosin ei aina. Syvimmässä masennuksessa ei kai koskaan. Silloin kai mieli on jo ratkaissut ahdistavat ajatukset lamaantumalla.

Ahdistus voi olla pelkoa, jännittyneisyyttä, murehtimista, huolehtimista, paniikkia jne. Miksi ap kysyy tuota?

Masennus on elämänenergian puutostila, ahdistus kompensoi masennusta yrittäen saada masennukseen liikettä eli pois sen ihmisestä ehdottamalla sille kanavaa purkautua.

Masennus on sitä itsesääliruikutusta ja itsensä vähättelyä. Mä oon ollu ahistunut 10-15 vuotta, mutta kertaakaan en oo pitäny ihteäni ketään huonompana. Päin vastoin. En ole masentunut, mutta dg. keskivaikea masennus, koska kusetin testissä, koska luulin että saan näin helpoiten rauhoittavia ahdistukseeni. ;)
Toisin kävi, mutta rauhoittavat kuitenkin sitten lopulta sain ja auttaa kummasti ahdistukseen. Masareita syötiin miljoonaa erilaista, eikä niistä ollu mitään hyötyä. Pahensivat vaan ahdistusta ja paniikkihäiriökin äityi niin pahaksi, että ei meinannu enää missää voida liikkua ilman pyörtymisen pelkoa.

Silloin kun on masentunut niin masentaa ja kun on ahdistunut niin ahdistaa (ahistaa, savoksi)

Ahdistus on ehkä aktiivisempi tila kuin masennus. Masentunut ihminen on lamaantunut, ajatus kulkee hitaasti ja asioiden aloittaminen tuntuu mahdottomalta. Ei halua mitään, eikä oikeastaan pysty mihinkään. Ahdistuneena ajatus juoksee nopeampaa, joskus liiankin nopeasti. Kaikki asiat huolestuttavat sata kertaa enemmän kuin niiden pitäisi. Usein on selvä tunne että jokin ahdistaa, mutta kuitenkaan ei saa kiinni siitä, mitä se voisi olla. Minulla ainoa ahdistuksen fyysinen oire on puristava tunne rinnassa sekä pitempään jatkuessaan loputon väsymys. Usein auttaa kun ajattelen jotain oikein surullista. Suru on niin vahva tunne että se peittää ahdistuksen alleen, mutta kuitenkin helpompi kestää kun tietää minkä vuoksi suree. Usein ahdistus tulee kun olen liian pitkään pakannut pahaa oloa sisälleni.

Itse kuvailen masennuksen epämääräiseksi alakuloisuudeksi, joka ei lähde poppaskonsteilla pois. Ahdistus taas yhdistyy usein johonkin selkeästi ulkoiseen objektiin; stressaavaan tilanteeseen, työhön, vaikeaan ihmissuhteeseen, henkiseen kiusaamiseen yms. Masennus on ehkä enemmän kokonaisvaltainen olotila ja ahdistus on mielestäni selkeämmin havaittavissa oleva "piikki". Itselläni ahdistukseen liittyy myös selkeästi jonkin pelkääminen tai epämääräinen häpeä tai syyllisyys, joka voi olla ulkoisen ympäristön aikaansaamaa. Käsittääkseni ahdistus ja masennus ovat eri asiat, esim. masennuksen ja ahdistuksen lievittämiseen on olemassa eri lääkkeet.

Ahdistus on enempi tietoisen ajattelun, masennus taas alitajunnan tasolla. Eli päässä pyörivät turhat ajatukset paineistavat tietoista ajattelua ja tuottavat ahdistusta. Masennus on taas näköalattomuutta jos elämältä puuttuu tarkoitus ja masennus juontaa usein juurensa pitkäaikaisesta ahdistukseta. Kun ahdistaa, usko omaan tekemiseen laskee ja siitä seuraa uskon ja elämän näköalan sammuminen ja masennus.

ahdistus ja masennus kulkevat käsi kädessä, olen itse erittäin ahdistunut ja aamut ovat pahimpia kun herää unilääke tokkurasta, ensin miettii mikä päivä on, heti tulee kamala tressi pitikö tehdä jotain, sitten pilleripurkille rauhottavia naamariin, jos on lähtö johonkin niin tuplataan pillerit, tämän takia olen puoliksi erakoitunut, enkä käy juuri missään. Kun ole juonut pari kuppia kahvia, ja polttanut viisi tupakkaa, herännyt ja tajuan missä tilassa olen silloin iskee valtava masennus, kysytään joko näkyy valoa, onko olo helpottunut, jotkut jopa pitävät tätä lomana. olen joutunut vastaamaan, siellä synkässä pimeydessä missä olen, ei näy valoa, pimeys vain pahenee.

Masennus on se tunne joka tulee esimerkiksi silloin, kun on onnellisesti naimisissa ja yhtäkkiä puoliso jättää.
Ahdistus on sellainen tunne, joka tulee kun huomaa, että tilillä ei ole tarpeeksi rahaa vuokran maksamiseen eikä ole mitään tietoa siitä, mistä saisi lisää rahaa.

Ihminen voi olla yhtä aikaa masentunut ja ahdistunut. Toisaalta voi olla niin masentunut, ettei jaksa ahdistua mistään.

Ahdistuneisuus on ulkoinen uhka,ja perusturvallisuuden puutetta. Masennus on oman mielen lohdutonta tyhjyyttä, hajoamista ja elämän mielekkyyden puutetta. Molempia kokee sama henkilö yhtäaikaa tai niiden voimakkuuksien vaihdellessa.

Konkreettisesti, esimerkiksi työllisyystoimet aiheuttavat ahdistuneisuutta henkilöille jotka ovat jo enemmän tai vähemmän masentuneita työttömyyden, talousongelmien, perhesuhteidensa tai yksinöisyytensä vuoksi.

Eksytys on väkevä ja välinpitämättömyys tulee varkain. Tämä sivustahuomautuksena. Älkää uskoko.

Ahdistukset ja masennukset paranee kun menee töihin. Mielenterveys ongelmat ovat vain syy laiskotella. Minun ystävä on lääkäri ja sanoi että masennus lääkkeet ovat vain vehnäjauhoista puristettuja. Koska masennus on vain ihan huuhaata. Kuten on kaikki hengellinen huuhaata kaikki tyynni. Miksi nykyään vielä joku uskoo näihin satuihin. Ihmiset paranisivat jos he menisivät töihin ja lopettaisivat laiskottelun