Isyyslakia halutaan ajanmukaistaa.

Missä erolapset viettävät Joulun ja missä tunnetiloissa?

Lainaus Eroneuvokeskuksen sivustolta.

Lapset ja nuoret erossa
Lapselle vanhempien ero voi olla pelottava, surullinen, hämmentävä, raivostuttava tai joskus myös helpottava kokemus. Lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia.


Lapsi voi surra toisen vanhemman poismuuttoa ja pelätä tämän häviävän kokonaan elämästään. Samalla lapsi pelkää, mitä hänelle itselleen tapahtuu. Lähteekö toinenkin vanhempi ja kuka hänestä silloin huolehtii? Lapsi voi tuntea kiukkua ja raivoa sitä vanhempaa kohtaan, joka lähti pois kotoa ja jätti hänet, tai sitä vanhempaa kohtaan, jonka lapsi kokee syylliseksi eroon.

Lapset suhtautuvat vanhempiensa eroon yksilöllisesti eri tavoin. Tähän vaikuttaa paljon se, minkälainen perheen tilanne on ollut ennen eroa. Lapsen reaktioihin vaikuttavat myös lapsen ikä ja se, millainen suhde lapsella on kumpaankin vanhempaansa sekä muiden turvallisten ja tuttujen aikuisten tuki.

Lapsen erokokemukseen vaikuttaa erityisen paljon se, miten vanhemmat eronsa käytännössä toteuttavat, millaiseksi vanhempien keskinäinen suhde muodostuu ja miten vanhemmat pystyvät pitämään lapsen etusijalla eroon liittyviä ratkaisuja tehdessään.


Eroavan aikuisen on syytä muistaa, että puoliso, josta hän on eroamassa, on edelleen lapselle tärkeä ja ainutkertainen vanhempi.

Miten puhua lapselle erosta?
Lapsen suhtautumiseen vanhempien eroon vaikuttaa paljon se, miten erosta puhutaan ja miten lasta valmistellaan asiaan. Lapsen on hyvä olla selvillä perheen tilanteessa tapahtuvista muutoksista, erityisesti niistä asioista, jotka koskevat häntä itseään.

Erosta kannattaa puhua lapselle vasta kun vanhemmat varmasti tietävät, mitä ovat tekemässä. Lapsen näkökulmasta vanhempien ero muuttuu todeksi toisen vanhemman muuttaessa pois yhteisestä kodista tai lapsen muuttaessa toisen vanhemman kanssa uuteen kotiin.


Kun eropäätös on tehty ja erilleen muutto lähestyy, on tärkeää, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa, puhua hänen kanssaan ja vastata lapsen kysymyksiin. Olisi hyvä, jos vanhemmat kykenevät yhdessä kertomaan lapselle tulevasta erosta.

Lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten ja millaisista asioista hänelle kerrotaan. Vanhempien tulee kertoa lapselle erosta rehellisesti ja asiallisesti. Silloin lapsi ei joudu rakentamaan selityksiä omassa mielessään. Parisuhteen asiat eivät kuitenkaan kuulu lapselle. Lapselle on tehtävä selväksi, ettei ero ole hänen syytään, eropäätös on aikuisten asia ja he kantavat siitä vastuun.

On tärkeää, että vanhemmat osoittavat lapselle sanoin ja teoin, että molemmat edelleen rakastavat häntä. Lapsella tulee olla lupa rakastaa molempia vanhempiaan, ja tämäkin asia kannattaa sanoa ääneen. On tärkeää vakuuttaa lapsi siitä, että molemmat vanhemmat tulevat säilymään lapsen elämässä.

Lapsi ei saa joutua vanhempien välisten kiistojen ja riitojen todistajaksi ja välikappaleeksi. Jos lapsen kuullen mollataan ja mitätöidään entistä puolisoa, haukutaan samalla myös lapselle rakasta vanhempaa.

Lapsen tarpeita laiminlyödään ja myönteistä kehitystä vaarannetaan, jos pyritään liittoutumaan lapsen kanssa toista vanhempaa vastaan. On tärkeää suojella lapsen puolueettomuutta ja lojaalisuutta. Lapsi luonnostaan rakastaa molempia vanhempiaan ja haluaa olla lojaali kummallekin. Ero ei anna oikeutta laiminlyödä lapsen muitakaan perustarpeita.

Aikuisen tavoin myös lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden läpikäymiseen. Aikuinen voi rohkaista lasta ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan keskustelemalla niistä hänen kanssaan. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä osaa tai halua puhua erosta vanhempiensa aikataulussa. Tästä ei kannata olla huolissaan niin kauan kuin lapsi muuten näyttää voivan hyvin. Joskus lapsi näyttää tunteitaan vasta, kun erosta on kulunut pitkä aika ja lapsi vaistoaa, että vanhemmat ovat riittävän vahvoja vastaanottamaan hänen tunteensa.

Vanhempien ero voi näkyä lapsen käytöksen muutoksena päiväkodissa tai koulussa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat kertovat ajoissa perheessä tapahtuvista muutoksista lapsen hoitajalle ja opettajalle sekä muille lapsen tärkeille aikuisille.

Mikäli olet huolissasi siitä, miten lapsesi suhtautuu ja sopeutuu eroon, voit kysyä neuvoa ja apua esimerkiksi perheneuvolasta. Sieltä saa myös tietoa paikkakunnalla mahdollisesti toimivista lasten ja nuorten eroryhmistä.

Tukea lapsille ja nuorille
•Taikuri-ryhmät
•Vetskari-ryhmät
Perheasioiden sovittelu on lakisääteinen sosiaalipalvelu eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille sekä perheenjäsenille. Sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta.

Perheneuvolan tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kasvatukseen tai perheen ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Palvelut ovat maksuttomia.

Neuvokeskus. Palkkatilankatu 1-3, 00240 HelsinkiEXTRANETPoutapilvi web design
----------

Erolapsen Joulu? kirjoitti:

Missä erolapset viettävät Joulun ja missä tunnetiloissa?

Lainaus Eroneuvokeskuksen sivustolta.

Lapset ja nuoret erossa
Lapselle vanhempien ero voi olla pelottava, surullinen, hämmentävä, raivostuttava tai joskus myös helpottava kokemus. Lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia.


Lapsi voi surra toisen vanhemman poismuuttoa ja pelätä tämän häviävän kokonaan elämästään. Samalla lapsi pelkää, mitä hänelle itselleen tapahtuu. Lähteekö toinenkin vanhempi ja kuka hänestä silloin huolehtii? Lapsi voi tuntea kiukkua ja raivoa sitä vanhempaa kohtaan, joka lähti pois kotoa ja jätti hänet, tai sitä vanhempaa kohtaan, jonka lapsi kokee syylliseksi eroon.

Lapset suhtautuvat vanhempiensa eroon yksilöllisesti eri tavoin. Tähän vaikuttaa paljon se, minkälainen perheen tilanne on ollut ennen eroa. Lapsen reaktioihin vaikuttavat myös lapsen ikä ja se, millainen suhde lapsella on kumpaankin vanhempaansa sekä muiden turvallisten ja tuttujen aikuisten tuki.

Lapsen erokokemukseen vaikuttaa erityisen paljon se, miten vanhemmat eronsa käytännössä toteuttavat, millaiseksi vanhempien keskinäinen suhde muodostuu ja miten vanhemmat pystyvät pitämään lapsen etusijalla eroon liittyviä ratkaisuja tehdessään.


Eroavan aikuisen on syytä muistaa, että puoliso, josta hän on eroamassa, on edelleen lapselle tärkeä ja ainutkertainen vanhempi.

Miten puhua lapselle erosta?
Lapsen suhtautumiseen vanhempien eroon vaikuttaa paljon se, miten erosta puhutaan ja miten lasta valmistellaan asiaan. Lapsen on hyvä olla selvillä perheen tilanteessa tapahtuvista muutoksista, erityisesti niistä asioista, jotka koskevat häntä itseään.

Erosta kannattaa puhua lapselle vasta kun vanhemmat varmasti tietävät, mitä ovat tekemässä. Lapsen näkökulmasta vanhempien ero muuttuu todeksi toisen vanhemman muuttaessa pois yhteisestä kodista tai lapsen muuttaessa toisen vanhemman kanssa uuteen kotiin.


Kun eropäätös on tehty ja erilleen muutto lähestyy, on tärkeää, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa, puhua hänen kanssaan ja vastata lapsen kysymyksiin. Olisi hyvä, jos vanhemmat kykenevät yhdessä kertomaan lapselle tulevasta erosta.

Lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten ja millaisista asioista hänelle kerrotaan. Vanhempien tulee kertoa lapselle erosta rehellisesti ja asiallisesti. Silloin lapsi ei joudu rakentamaan selityksiä omassa mielessään. Parisuhteen asiat eivät kuitenkaan kuulu lapselle. Lapselle on tehtävä selväksi, ettei ero ole hänen syytään, eropäätös on aikuisten asia ja he kantavat siitä vastuun.

On tärkeää, että vanhemmat osoittavat lapselle sanoin ja teoin, että molemmat edelleen rakastavat häntä. Lapsella tulee olla lupa rakastaa molempia vanhempiaan, ja tämäkin asia kannattaa sanoa ääneen. On tärkeää vakuuttaa lapsi siitä, että molemmat vanhemmat tulevat säilymään lapsen elämässä.

Lapsi ei saa joutua vanhempien välisten kiistojen ja riitojen todistajaksi ja välikappaleeksi. Jos lapsen kuullen mollataan ja mitätöidään entistä puolisoa, haukutaan samalla myös lapselle rakasta vanhempaa.

Lapsen tarpeita laiminlyödään ja myönteistä kehitystä vaarannetaan, jos pyritään liittoutumaan lapsen kanssa toista vanhempaa vastaan. On tärkeää suojella lapsen puolueettomuutta ja lojaalisuutta. Lapsi luonnostaan rakastaa molempia vanhempiaan ja haluaa olla lojaali kummallekin. Ero ei anna oikeutta laiminlyödä lapsen muitakaan perustarpeita.

Aikuisen tavoin myös lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden läpikäymiseen. Aikuinen voi rohkaista lasta ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan keskustelemalla niistä hänen kanssaan. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä osaa tai halua puhua erosta vanhempiensa aikataulussa. Tästä ei kannata olla huolissaan niin kauan kuin lapsi muuten näyttää voivan hyvin. Joskus lapsi näyttää tunteitaan vasta, kun erosta on kulunut pitkä aika ja lapsi vaistoaa, että vanhemmat ovat riittävän vahvoja vastaanottamaan hänen tunteensa.

Vanhempien ero voi näkyä lapsen käytöksen muutoksena päiväkodissa tai koulussa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat kertovat ajoissa perheessä tapahtuvista muutoksista lapsen hoitajalle ja opettajalle sekä muille lapsen tärkeille aikuisille.

Mikäli olet huolissasi siitä, miten lapsesi suhtautuu ja sopeutuu eroon, voit kysyä neuvoa ja apua esimerkiksi perheneuvolasta. Sieltä saa myös tietoa paikkakunnalla mahdollisesti toimivista lasten ja nuorten eroryhmistä.

Tukea lapsille ja nuorille
•Taikuri-ryhmät
•Vetskari-ryhmät
Perheasioiden sovittelu on lakisääteinen sosiaalipalvelu eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille sekä perheenjäsenille. Sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta.

Perheneuvolan tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kasvatukseen tai perheen ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Palvelut ovat maksuttomia.

Neuvokeskus. Palkkatilankatu 1-3, 00240 HelsinkiEXTRANETPoutapilvi web design
----------

Lue lisää

Missä erolapset viettävät Joulun ja missä tunnetiloissa?

Aaton äidillä ja loput joulunpyhät isällä ja hänen sukulaistensa kanssa niin kuin tähänkin asti viimeiset 8 vuotta. Ja hyvillä mielin.

Voiko myös äiti vaatia tapaamisoikeuden estämistä rangaistavaksi, kun lapsen isä estää äitiä tapaamasta lastansa?

guuugggggel kirjoitti:

Voiko myös äiti vaatia tapaamisoikeuden estämistä rangaistavaksi, kun lapsen isä estää äitiä tapaamasta lastansa?

Toki, sama laki pitäisi olla kaikilla.

Nykysuomessa tosin isä on äärimmäisen harvoin ainoa huoltaja, jolloin tuollaista pääsee tapahtumaan harvoin.

Isä. kirjoitti:

Toki, sama laki pitäisi olla kaikilla.

Nykysuomessa tosin isä on äärimmäisen harvoin ainoa huoltaja, jolloin tuollaista pääsee tapahtumaan harvoin.

Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

Suurimmassa osassa tapauksista vieraannutajana on lasten äiti, joka sairastaa persoonallisuushäiriötä.

Lue lisää varatuomari Anja Hannuniemen väitöstutkimuksesta Porin Sanomissa.

http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
-----------

Narskuäidit. kirjoitti:

Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

Suurimmassa osassa tapauksista vieraannutajana on lasten äiti, joka sairastaa persoonallisuushäiriötä.

Lue lisää varatuomari Anja Hannuniemen väitöstutkimuksesta Porin Sanomissa.

http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
-----------

Lue lisää

Vaiettu miesten ja poikien kokema seksuaalinen väkivalta.

Suomeen on perustettu uusi yhdistys Rajat, joka pyrkii nostamaan esiin varsin vaiettua aihetta, jopa psykoterapeutit saattavat kieltäytyä puhumasta aihesta.

Lue lisää Puumanaisista ja muista hörhöistä.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9459-uusi-yhdistys-tuo-julki-miesten-kohtaamaa-seksuaalista-vakivaltaa
--------

Rajat naisillekin. kirjoitti:

Vaiettu miesten ja poikien kokema seksuaalinen väkivalta.

Suomeen on perustettu uusi yhdistys Rajat, joka pyrkii nostamaan esiin varsin vaiettua aihetta, jopa psykoterapeutit saattavat kieltäytyä puhumasta aihesta.

Lue lisää Puumanaisista ja muista hörhöistä.

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9459-uusi-yhdistys-tuo-julki-miesten-kohtaamaa-seksuaalista-vakivaltaa
--------

Lue lisää

Kopio Rajat yhdistyksestä.

Suomeen on perustettu uusi yhdistys, Rajat ry, joka pyrkii nostamaan julkisuuteen maassa yhä varsin vaiettua aihetta, poikien ja miesten kokemaa seksuaalista väkivaltaa. Jopa psykoterapeutit saattavat kieltäytyä puhumasta aiheesta, sanoo seksuaalipedagogi Juha Kilpiä.

Yhdistyksellä on kolme tavoitetta. Luoda psykoterapeuttiverkosto, jota kautta seksuaalista väkivaltaa poikana tai miehenä kokeneet voivat saada apua ja ammattimaista hoitoa. Muut tavoitteet ovat keskustelun synnyttäminen ja tiedon tuottaminen ja koulutus. Yhdistyksen toiminta on jo lähtenyt käyntiin.

Yhdistyksen yhteistyökumppanina on muun muassa Suomen Delfins ry ja yhteistyökumppanuuksia luodaan lisää. Toimintaa ovat olleet käynnistämässä verkosto- ja hahmoterapeutti Jussi Nissinen, psykoterapeutti Heidi Valasti, kriisi- ja traumaterapeutti Sirpa Hopiavuori sekä seksuaalipedagogi Juha Kilpiä, jonka idea yhdistyksen perustaminen alun perin oli.

- Miesten lapsena tai aikuisena kohtaama seksuaalinen väkivalta tarvitsee Suomessa kasvot, jona yhdistys nyt pyrkii olemaan. Tavoite on nostaa ongelma yhteiskunnassamme esiin, Kilpiä kertoo.

Miesten kokema seksuaalinen väkivalta on hänen mukaansa vielä melko vaiettu aihe Suomessa.

- Auttavilla tahoilla ei myöskään ole riittävästi osaamista ja oivallusta asiasta. On paljon miehiä, jotka ovat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa, mutta he eivät ole omassa psykoterapiasuhteessaankaan välttämättä nostaneet sitä esiin. Omissa hoitoryhmissäni on ollut myös miehiä, jotka ovat kertoneet, että heidän psykoterapeuttinsa ovat kieltäytyneet keskustelemasta asiasta vedoten siihen, ettei heillä ole siihen asiantuntemusta, Kilpiä sanoo.

Mistä miesten puhumattomuus johtuu? Kilpiä katsoo, että ehkä miehet ovat jopa jollakin tavalla sisäistäneet klisettä siitä, ettei mies puhu tai hae apua. Aiheesta vaikenemista vahvistaa myös maskuliinisuuteen liitetyt voimakkuus, selviäminen ja pärjääminen. Niitä ei osata liittää myös siihen, että lähdettäisiin etsimään apua.

Kun mies koettaa olla vahva eikä puhu, tästä maksettava hinta voi kuitenkin olla kova. Seksuaalinen väkivalta jättää monenlaisia arpia: pelkoa, häpeää, vihaa, hyökkäävyyttä ja erilaisia oireita masennusta, kykenemättömyyttä vuorovaikutussuhteisiin, erilaisia seksiriippuvuuksia.

- Se vaikuttaa omaan arvokkuuden kokemukseen ja kyvykkyyteen olla olemassa suhteessa toiseen ihmiseen. Jos miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta puhuttaisiin Suomessa enemmän, se tulisi näkyväksi. Asialle tulisi lupa, tulisi lupa kertoa ja kysyä ja hakea apua, Kilpiä sanoo.

Tilastot poikien ja miesten kokeman seksuaalisen väkivallan yleisyydestä vaihtelevat.

- Joitakin prosentteja pojista ja miehistä on kokenut sitä. En ota kantaa, mikä on oikea prosentti.

Seksuaalisella väkivallalla on monet kasvot. Se voi olla ilmapiirin luomista, koskettelua, katsomiseen pakottamista, raiskauksia ja ylipäätään valta-aseman hyväksikäyttöä.

- Tällä hetkellä nostaisin näkyväksi myös "puumailmiön". Jopa radio-ohjelmista saattaa kuulla vitsin tason puheita siitä, että mikä on 14-17-vuotiaalle pojalle mukavampaa kuin päästä neljäkymppisen naisen kouluun, Kilpiä sanoo ja muistuttaa, että tässäkin on kyse seksuaalisesta väkivallasta, joka vahingoittaa.

Lue alkuperäisessä lisää.

Lue lisää: Psykoterapeutti: Puumien tielle osuu alaikäisiä

Tutustu Rajat ry:n nettisivuihin
-------

Puumanaiset. kirjoitti:

Kopio Rajat yhdistyksestä.

Suomeen on perustettu uusi yhdistys, Rajat ry, joka pyrkii nostamaan julkisuuteen maassa yhä varsin vaiettua aihetta, poikien ja miesten kokemaa seksuaalista väkivaltaa. Jopa psykoterapeutit saattavat kieltäytyä puhumasta aiheesta, sanoo seksuaalipedagogi Juha Kilpiä.

Yhdistyksellä on kolme tavoitetta. Luoda psykoterapeuttiverkosto, jota kautta seksuaalista väkivaltaa poikana tai miehenä kokeneet voivat saada apua ja ammattimaista hoitoa. Muut tavoitteet ovat keskustelun synnyttäminen ja tiedon tuottaminen ja koulutus. Yhdistyksen toiminta on jo lähtenyt käyntiin.

Yhdistyksen yhteistyökumppanina on muun muassa Suomen Delfins ry ja yhteistyökumppanuuksia luodaan lisää. Toimintaa ovat olleet käynnistämässä verkosto- ja hahmoterapeutti Jussi Nissinen, psykoterapeutti Heidi Valasti, kriisi- ja traumaterapeutti Sirpa Hopiavuori sekä seksuaalipedagogi Juha Kilpiä, jonka idea yhdistyksen perustaminen alun perin oli.

- Miesten lapsena tai aikuisena kohtaama seksuaalinen väkivalta tarvitsee Suomessa kasvot, jona yhdistys nyt pyrkii olemaan. Tavoite on nostaa ongelma yhteiskunnassamme esiin, Kilpiä kertoo.

Miesten kokema seksuaalinen väkivalta on hänen mukaansa vielä melko vaiettu aihe Suomessa.

- Auttavilla tahoilla ei myöskään ole riittävästi osaamista ja oivallusta asiasta. On paljon miehiä, jotka ovat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa, mutta he eivät ole omassa psykoterapiasuhteessaankaan välttämättä nostaneet sitä esiin. Omissa hoitoryhmissäni on ollut myös miehiä, jotka ovat kertoneet, että heidän psykoterapeuttinsa ovat kieltäytyneet keskustelemasta asiasta vedoten siihen, ettei heillä ole siihen asiantuntemusta, Kilpiä sanoo.

Mistä miesten puhumattomuus johtuu? Kilpiä katsoo, että ehkä miehet ovat jopa jollakin tavalla sisäistäneet klisettä siitä, ettei mies puhu tai hae apua. Aiheesta vaikenemista vahvistaa myös maskuliinisuuteen liitetyt voimakkuus, selviäminen ja pärjääminen. Niitä ei osata liittää myös siihen, että lähdettäisiin etsimään apua.

Kun mies koettaa olla vahva eikä puhu, tästä maksettava hinta voi kuitenkin olla kova. Seksuaalinen väkivalta jättää monenlaisia arpia: pelkoa, häpeää, vihaa, hyökkäävyyttä ja erilaisia oireita masennusta, kykenemättömyyttä vuorovaikutussuhteisiin, erilaisia seksiriippuvuuksia.

- Se vaikuttaa omaan arvokkuuden kokemukseen ja kyvykkyyteen olla olemassa suhteessa toiseen ihmiseen. Jos miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta puhuttaisiin Suomessa enemmän, se tulisi näkyväksi. Asialle tulisi lupa, tulisi lupa kertoa ja kysyä ja hakea apua, Kilpiä sanoo.

Tilastot poikien ja miesten kokeman seksuaalisen väkivallan yleisyydestä vaihtelevat.

- Joitakin prosentteja pojista ja miehistä on kokenut sitä. En ota kantaa, mikä on oikea prosentti.

Seksuaalisella väkivallalla on monet kasvot. Se voi olla ilmapiirin luomista, koskettelua, katsomiseen pakottamista, raiskauksia ja ylipäätään valta-aseman hyväksikäyttöä.

- Tällä hetkellä nostaisin näkyväksi myös "puumailmiön". Jopa radio-ohjelmista saattaa kuulla vitsin tason puheita siitä, että mikä on 14-17-vuotiaalle pojalle mukavampaa kuin päästä neljäkymppisen naisen kouluun, Kilpiä sanoo ja muistuttaa, että tässäkin on kyse seksuaalisesta väkivallasta, joka vahingoittaa.

Lue alkuperäisessä lisää.

Lue lisää: Psykoterapeutti: Puumien tielle osuu alaikäisiä

Tutustu Rajat ry:n nettisivuihin
-------

Lue lisää

Lapsettomien isien maa. Äidit osaavat temput erotilanteessa, jolla isältä viedään yhteydet lapsiinsa. Eikä siinä vielä kaikki yhteiskunta auttaa heitä siinä.

Lue lisää Feministinen aikakausileti Tulvasta 3/2009.

http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
----------