Minusta on ihana kierrellä kirpputoreja.
Kävin tänään paikallisen kyläyhdistyksen second hand shopissa. Vaatteita en penkonut vaan etsin mikroaaltouuniin aluslautasta. Sika kallista 3,50 ekua pieni lautanen. Ei kiitos, rahastusta.
Eikö suomalaiset kirpputorille tavaroitansa tuovat tajua, että tuotteet ovat usein ylihinnoiteltuja.
Hollannissa on upeita second hand kauppoja. Hinnat erilaisten yhdistysten kaupoissa ovat halpoja ja tavara vaihtaa nopeasti omistajaansa. Yksityisillä hinnat ovat hieman kalliimpia, mutta kukaan ei kiellä tinkimästä ja yleensä se onnistuu.
Erilaiset isot kirpputoritapahumat ovat minun mieleisiäni kiertelykohteita siellä saattaa vierähtää useita tunteja.
Kun palaan Suomeen matkalaukkuni on yleensä puolillaan kirpputorilöytöjä, pääasiassa ne menevät nukkemaailmaani. Olen myös oppinut ostamaan käytettyjä vaatteita kun huomaan, että hinta laatusuhde on hyvä.
Joskus teen täälläkin löytöjä, joita tavaran myyntiin tuoja ei edes arvaa millaiseen uusiokäyttöön se menee. Esimerkkinä joku aika sitten löysin kirpparilta typerän näköisen kynttiläjalan, jota en pöydälleni laittaisi. Fantasiani lähti lentämään. Siitä tuli upea "kristallikattokruunu" nukketaloni olohuoneeseen.
Ostatko kirpputoritavaraa ja jos niin minkälaista tavaraa et voi vastustaa?
Kävin tänään paikallisen kyläyhdistyksen second hand shopissa. Vaatteita en penkonut vaan etsin mikroaaltouuniin aluslautasta. Sika kallista 3,50 ekua pieni lautanen. Ei kiitos, rahastusta.
Eikö suomalaiset kirpputorille tavaroitansa tuovat tajua, että tuotteet ovat usein ylihinnoiteltuja.
Hollannissa on upeita second hand kauppoja. Hinnat erilaisten yhdistysten kaupoissa ovat halpoja ja tavara vaihtaa nopeasti omistajaansa. Yksityisillä hinnat ovat hieman kalliimpia, mutta kukaan ei kiellä tinkimästä ja yleensä se onnistuu.
Erilaiset isot kirpputoritapahumat ovat minun mieleisiäni kiertelykohteita siellä saattaa vierähtää useita tunteja.
Kun palaan Suomeen matkalaukkuni on yleensä puolillaan kirpputorilöytöjä, pääasiassa ne menevät nukkemaailmaani. Olen myös oppinut ostamaan käytettyjä vaatteita kun huomaan, että hinta laatusuhde on hyvä.
Joskus teen täälläkin löytöjä, joita tavaran myyntiin tuoja ei edes arvaa millaiseen uusiokäyttöön se menee. Esimerkkinä joku aika sitten löysin kirpparilta typerän näköisen kynttiläjalan, jota en pöydälleni laittaisi. Fantasiani lähti lentämään. Siitä tuli upea "kristallikattokruunu" nukketaloni olohuoneeseen.
Ostatko kirpputoritavaraa ja jos niin minkälaista tavaraa et voi vastustaa?
Vastaukset 59
Vanhimmat
Koskaan en käy kirppiksillä. Kaipa siksi, että kaapit ovat muutenkin täynnä tavaraa kuin Turusen pyssy. Tarpeellista, ja varsinkin tarpeetonta.
Mutta kun kaksi jyrsijää ovat naineet toisensa, orava ja hamsteri, ei enää muiden kirppistavaroille löydy tilaa.
Jonain kauniina kesäviikonloppuna haaveilen pihakirppiksestä. Maksakoon kukin, minkä jaksakoon. Maksaahan kaatopaikalle vientikin.
Miksi pitää ihmisen kerätä tavaraa liikaa tarpeeseensa verraten?
Miksi astioita pitää olla tuhannelle, kun niitä vain kaksi tarvii?
Taitaa kuvaamasi perusteella kirppikset olla kuin entiset huutokaupat, parhaimmillaan moni maksaa vanhasta enemmän kuin upouudesta ?
Friikka@
Jos alkaa tuntumaan siltä, että tavaraa on nurkat täynnä niin ei kun kirpputorille myymään ylimääräiset. Hinnoittelu kohilleen ja tavara kaupitsee itsensä.
Toinen konsti päästä eroon ylimääräisistä on asunnon vaihto kerran viidessä vuodessa jo vain alkaa varastot pienenemään ; )
Muistan kun laihduin yli25-kiloa keräsin kaikki "teltat" ja myin ne kirpparilla. Ne menivät kuin kuumille kiville ja rahaakin tuli sen verran, että pystyin maksamaan kirpputoripaikan ja sain ostettua joitakin uusia paremmin kropalleni sopivia.
Ps. Olen oppinut ulkomailla tuon tinkauksen, Suomessa tinkaaminen ei toimi ja tavara jää usein ylihintaisena myymättä.
Nuukana olen vain ajatellut, että monta pikkutavaraa pitäisi myydä, jotta että pöytämaksun saisi maksettua.
Ynnä pitäisi pitää naama hymyssä. ;)) Minulta se ei aina onnaa.
Älä pelottele muutosta, sen toteuttaminen tuntuisi täydeltä maailmanlopulta, kun vuosikymmenet tässä ollaan pesitty.
Jotenkin vain kaihertaa, kun kai liian on kiintynyt turhuuteen, eikä haluaisi siitä irti päästää?
Olet neuvokas, olisinpa minäkin.
.
Olen katunut vain yhtä myymääni arabian kinkkuvatia. Se oli syntymäkotini perua, muut roihnat olen pistänyt surutta kierrätykseen.
Et saa uutta jos et luovu vanhasta.
Minäkin kadun vieläkin, niin pieni on ihmissydän, että möimme anopin jäämistössä Helana Tynellin suuren keltaisen Aurinko maljakonkin, nippurissa.
Voihan, mitähän silläkään tekisimme?
Apen juhlakaluksi saamansa lasimaljakon, hopeasuitsin, särin, kun otin sen tulikuumana tiskikoneesta ja kylmensin hanan alla.
Pöhölö, minä. ;)) Noh ja nöh, onhan tuota, vielä. :))
Minulla on tuolla kaapissa kuusi Arabian ruskeaa oluttuoppia. Katselin kerran hintoja joita niistä voisi saada 35 euroa kappale. Möisin heti kolmellakympillä jos nyt sattuisi kiinnostumaan.
Lisäksi kaupan olisi Suomen kukka ovaalin muotoinen tarjoiluvati ja neljä syvää lautasta, tarjouksia kehiin.
Hei ei sitten pyydetä tätä viestiä poistoon en myy kuitenkaan ; )
Torilta hän tietää--- osti ja voitto oli yli 2000e, ei huono...
Oikeasti, onko sinusta "sikakallista maksaa 3,50€ pienestä mikron aluslautasesta, ei vaikuta sikakalliilta. Voin kierrellä kirppiksellä, esim. Helsingissä on monta suurta kirppistä, siellä menee aika mukavasti. Yhtään ylimääräistä tavaraa en tarvitse, en myöskään myy omiani pilkkahinnalla. On mahtavaa, kun on tunne että on kaikkea.
Vertailuperuste ulkomailta. Mikroaaltouunin pyörivä pieni lautanen 50 senttiä.
Eroa 3,00 euroa. Minä myyn omiani jos en enää tarvitse ja ostan jos tarvitsen ja hyväksi havaitsen.
Löysin siirtomaa-aikaisen käsin tehdyn koristekaiverretun nukkekodin seitsemänossaisen ruokailuryhmän hollantilaisesta second hand shopista.
Hinta 10 euroa. Ei paha.
Siihen lentoliput ja asunnon kulut, todella halpaa joillakin :DDD
Lythyt loispummiaika edessä. Joillakin, onneksi.
=DW=
Osaat ajatella joten mieti mitä kirjoitat sillä kovin on yksinkertainen käsityksesi ulkomaan matkailusta jos sinne kirpputoreja vain lähdetään tutkailemaan, eikös?.
Sitä paitsi meillä on ihan oma koti siellä, jonka kuluista en vastaa.
Samalla kun asun noin neljä kuukautta vuodesta Hollannissa tuon sieltä tullessani, syksyn- tai keväällä kevään uutta muotia, kengät ostan pääsääntöisesti sieltä (uutena) ja sattumia joita löydän mm. kirpparilta.
Loispummeja en tunne eivät kuulu henkilökohtaisiin tuttaviini.
Mene myymään kokeeksi.
Maa hukkuu tavaraan, kauppa käy, miten käy. Jos ottaa vanhaa krääsää, ei se mene kaupaksi ollenkaan. Hyvä tavara menee aina kyllä- Tässä just se, kirppis ei ole ilmainen harrastus, pitää olla liiketila, suuret määrät asiakaspöydillä, joitten vuokralla tilan vuokrat katetaan. Pitää saada sen verran tuottoa, että saa edes pöydän myytyä.
Naapurin mummeli koitti viikko sitten käydä myymässä kamaa jossain kirpparilla. Se puuhastellut homman kanssa ajat iät. Nojoo. Vuokra oli ollut, mitä oli ollut. Mitään ei ollut saanut myytyä. Istunut koko päivän. Lähtiissä pysäköintivirhemaksikehoitus auton tuulilasissa(60 ekeä). Elikkäs, sellaistahan se on kauppa sen, joka kannattaa.
Kirpparit toimii siten, että aamulla ammattilaiset käy heti ostamassa amatöörien pöydistä kaiken ostamisen arvoisen, lisäävät kerrointa ja laittavat omille pöydilleen. Kauppahan se on, joka kannattaa.
Outoa kyllä, kirpparipöydissä myyjiä ei kyttäillä verottajan toimesta, vaikka monet tekee sitä ihan jatkuvasti, hankkiakseen lisätuloja lihavan loispummieläkkeensä jatkoksi ulkomaan lomamatkoja varten.
Suomessa kirppareilla myös ongelmana vanhat rääsyt. Joopajoo "Vintagea", pashat, jostain mistä lie kertynyttä piraattikamaa ja tekonahkatakkeja. Kakaroitten vaatteet kiertää kohtuullisesti. Met haetaan paljonkin vaatteita UFF-n kirppareilta. Sen toiminta vähintäänkin epäilyttävää, mutta koska se on suuri ketju ja ilmaista myytävää kertyy ympäri maan keräyslaatikoihin, kirppareilla oikein hyvääkin vaatetta varsin edulliseen hintaan. Euron päivät jne. Pikkutakkeja ja pukuja ole tarvinnut uutena ostaa ollenkaa piiitkiin aikoihin, eikä tarvitse kulkea sittarin tai tarjoustalon "merkkivaatteissa" koskaan. Periaatteessa riittää, kun ostaa alusvaatteet ja kengät uutena.
Siis kyllä met kierrellään kirppiksiä. Nyt lamakausi tulossa, alkaa vapautuun halleja, joihin voi kohtuuvuokralla perustaa kirppiksen, nousukautena ne aina häviää sitten jonnekin.
Yks mitä tullut paljonkin käytettyä on kierrätyskeskus. Ihmiset nyt hävittää uskomattoman hyvää kamaa ja kun itellä joku tarve tiedossa, se on niinkuin jonossa kun kiertelee. Kaikenlaista, suihkukaapista alkaen löytynyt varsin sopuhintaan.
Meinaan vaan, aina kun ollut persauki, etenkin nuorempana pänni, kun kunnollista käytettyä ei löytynyt mistään, ei eses kelvotonta. Oli pakko ostaa halvinta mahdollista uutta, joka nyt tietenkin oli heikointa mahdollista laatua.
Viimevuosina ei ole oikein uskaltanut kierrellä paljoa. Kirjahyllyt ja levyhyllyt sen verran täynnä, että pitänyt pinota lattialle kasoihin. Eikä niistä ite raaski luopuakkaan, toisekseen, paljonko olet valmis maksamaan vanhasta kirjasta? Keräyspaperiksi menee suuri osa ja kierrätyksessä ja etaan niitä ilmaiseksi kaikenmaailman muumiokoteihin, kakarakeskuksii ja ihan asiakkaillekin.
Maaapallo hukkuu ihmisiin ja ihmisen roskiin.
=DW=
Alkuosiosi oli tarpeeton bisniksen teosta, entiselle yrittäjälle.
Vintage-sana kirpputorituotteista tuntuu olevan muotia. Vaatteita en ole Korven kirppareilta vielä ostanut mutta Hollannista kylläkin. Tarjonta on siellä monipuolista ja tarjoajia riittää.
Muunmuassa Haarlemissa on kauppa, jossa myydään V&D-tavaratalonketjun omistajan vaimon käytettyjä vaatteita, koruja ja kenkiä yms.
Piti jo sulkea julkea suuni.
Mutta, mikä ihmeen ihmeitätekevä hurmaannus on saada itselleen jonkun julkun joskus käyttämät känsäkengät?
Haiseeko niissä jokin moinen, toinen, feromoidi, jolla voi houkutella uuden uhrin?
Hips ja heijakkaa, tiedäthän. :))
Selvisihän se sitten sunkin yrittäjäkokemus :DDD
Olihan toi joku kymmenen vuotta sitten muotia tsadissakin julkiskirppari torilla. Suomen julkikset köyhiä, ei niillä itellä olekkaan niin rajatonta rättivarastoa, että niistä kukaan olisi kiinnostunut. Vaan tässä näinä päivinä on jonkin ruotsalaisen teatterin tms vaatevaraston tyhjennysmyynti jossain, en muista missä. Meinaan vaan, onhan ne käytettyjä vaatteita ja julkimotkin pitäneet, mutta seassa oletettavasti sellaista, mitä ei oikein mistään saa, muuten kuin teettämällä. Teattereissa kun on omat puvustamot, siis käsityökamaa ja ehdottomasti uniikkikappaleita.
Ei kiinnosta itteä, mutta oletus, kauppa käy hyvin.
=DW=
Kirjoitin jo tuonne DW:n kommenttiin, että kenkiä en ikinä osta kirpparilta. Kengät kuten alusvaatteet jäävät suosiolla kirpputorin pitäjän pöydälle.
Etkö muka ole ollut tietoinen yrittäjätaustastani? Olen pannut merkille, että kirjoitat suurella tietämyksella asiasta kuin asiasta, kiinnittämättä mitään huomiota mitä muut kirjoittavat tai tietävät. Huseraamisestasi on ollut seuraus, että tietosi on jäänyt usein vajavaiseksi ja väitteesi kyseenalaiseksi.
Joo
Ja tiinuliinu, jolla takahikiällä yhden ihmisen k-kioski on sitten sun idoli :D
:DD
=DW=
Oletko ihan omassa päässäsi tuon idol-asian päässäsi muhittanut ; )
Minäkin kirpparilta ostan kaikkea vanhaa, ja vanhan
näköistä. Esittelen niitä tutuille ja naapureille, keksin
tarinoita, ja myyn voitolla. Ja kaikki ovat onnellisia!
Minäkin olen ylpeä kirpparilöydöistäni etenkin antiikkinukketalohuonekaluista. En tiedä onko muut onnellisia löydöistäni, mutta itselleni harrastus tuo iloa.
Vuosia sitten liittoni aikoihin harrastimme kirpparimyyntiä,joskus sai hyvinkin kaupaksi,mutta mikä homma.
Lastata auto täyteen auto jo edellisenä päivänä,aamulla aikaisin liikkeelle,kantaa ja asetella pöydälle johon just nää hyeenat hyökkää etsimään aarteita.
Että mä vihasin sitä,jos oli erikoisempaa kamaa,mikä hulvaton hyörinä ja sekamelska.
Ja kaikki nää oli just niitä jobbareita jotka kantoivat tavarat omiin pöytiinsä.
Kuka valvoo isoilla kirppiksillä kuten Valtteri,varastivat kun silmä vältti eikä ehtinyt nähdä kaikkea.
Nyttemmin en viitsisi lähteä enää moiseen hommaan,kiertelen kyllä ihan mielelläni katselemassa ja saatampa ostaa jotain pientä,tavaraa en enää kerää,päinvastoin-olen antanut ilmaiseksi sinne sun tänne,hakekoot pois vaan.
Muuttojen yhteydessä on hyvä päivittää tavarat,mitä todella tarvii ja ei,sinkkuna ei todellakaan tarvii paljon,ja olen jopa ajatellut niin pitkälle että sitten kun aika jättää,eipähän ole ongelmia turhan roinan kanssa.
Olen tutustunut Haarlemissa keskiviikkokirpputorin pitäjiin. Yksi heistä on nainen joka etsi minulle nukketalotavaroita.
Hän tulee pyörällä torille. Pyörässä on apukärry edessä ja takana. Ihailin kerran viereiseltä kahvilan terassilta kun hän pakkasi tavarat tietyssä järjestyksessä tiettyihin laatikoihin ja lähti polkemaan, iloinen hymy ja vilkutus meille.
Luulen, että kirpputorin pitäjille se on omanlaisensa elämänmuoto, uskon, että he eivät halua lopettaa vaan kiertävät kuin ennen vanhaan markkinamiehet paikkakunnilta toisille myyden tuotteitaan. Haarlemin keskiviikkotorin myyjien keski-ikä lie 60.
Minäkin olen tietoisesti karsinut roinaa pois, en halua, että lapsilleni jää samanlainen työ, joka kohtasi minua kun äitini kuoli ja tyhjennin yksin syntymäkotini. Muistan kuinka isosiskoni lupasi minulle puhelinosakkeen korvaukseksi töstä. Puhelinosakkeella ei ollut mitään arvoa muutaman vuoden jälkeen. No, hyvää hän tarkoitti, kai.
Myynnissä uusia käyttämättömiä lasten villapaitoja 2-4€ kpl. Viikossa ei ole mennyt kaupaksi.
Missä myyt?
Lapsille on yleensä tarjolla ihan liikaakin vaatteita.
Kun itse aikoinani suunnittelin myyntituotteita kirpparille otin huomioon vuodenajat ja eri ihmisryhmien tarpeet. Syystorilla möin mm. astioita, kirjoja, julisteita jne sillä opiskelijat etsivät niitä.
Joulun alla lelut tekevät kauppansa. Itse en ole myynyt poikieni leluja vaan ne odottavat mökin varastossa mahdollisia lapsenlapsiani.
Kevät toreilla puutarhatuotteet tekevät parhaiten kauppansa jne.
Jospa nyt villapaitojen myynti alkaisi pelittää kun lumi tulee maahan ja pakkanen alkaa nipistelemään pieniä poskipäitä.
Haen ne pois huomenissa. Pks:lla.
En osta ikinä kenenkään vanhoja roippeita. Ovat vielä ylihinnoiteltuja, kävin kiertelemässä äskettäin, kaupasta saa uutta halvemmalla.
Kirpputorit ovat tiettyjen ihmisryhmien paratiiseja. Tarvitaan mielikuvitusta ja iloista mieltä sekä ennakkoluulottomuutta, silloin sieltä voi löytyä aarteita ; )
Kiittäin, kiertelen mielelläni, on ihan mukavaa ajankulua - joskus, ei päivittäin eikä viikottainkaan...
Ostan harvemmin mitään, mutta joskus löytyy vanhaa lasia tms..
Tämä lienee monelle mieleinen hupi, kiertää, katsella, kysellä ja seurustella myyjien ja asiakkaiden kanssa, mitään ostopakkoa ei ole ; )
Joulutorit ovat myös mukavia kiertelyn kohteita. Viimeksi ostin joulutorilta kiloisen vielä lämpimän lanttukukon.
Yksi minua aika pahasti haittaava tekiä niissä kirppareissa on, ja se on siellä oleva pöly, minua tirskuttaa niin perusteellisesti, - nenäliinoja pitääkin muistaa varata mukaan..
Sama täällä siksi ulkokirpputorit ovat eniten mieleeni. En pysty olemaan kauaa sisätiloissa jos tuuletus ei pelaa.
Ja likaiset vaatteet inhottaa, jotkut tuo pesemttömiä vaatteitaan myyntiin..antaavat hajua..
Aika usein käyn kirppiksillä. Täällä pk-seudulla on hyviä paikkoja, joissa kierrellä.
Joskus onnistaa ja löydän tosi kivoja ja laadukkaita vaatteita, joissa on hinta-laatusuhde kohillaan. Joskus pyydetään aivan liikaa vanhasta kamasta ja vaatteista, olkoonkin,että ovat jotain merkkituotteita.
Kirpputori on kirpputori ja hintojen oltava kirpputorihintoja! Turhaa krääsää ja tarpeetonta ostamista pyrin välttämään, kun joka nurkka on jo pullollaan, enkä enää mitään oikeastaan tarvitse.
Joululahjoja en anna paljon. Lahjoja on vaikea löytää kirppiksiltä, enkä etsikään.
En minäkään niistä joululahjoja löydä, enkä etsikään..
Pitää olla aika hyvä tuttu, jolle käytettyä tavaraa menisi lahjoittamaan.
Keräilijät ovat toki eri asia.
Meillä lahjarumba on vähennetty minimiin.
Itsellemme ostamme jotain suurempaa.
Antiikkitavarat ovat käytettyjä ja haluttuja, eikö?
No niinhän totesin.
Toiset vetää musiikkiketjujaan, toiset taas venyttävät omia jaarituksiaan?
Ihan antiikista mainitsit en huomannut, sorry
Keljuttaako sinua? Mene toiseen ketjuuni siellä on hyvä linkitys pikkujoulujutkasta.
Mieluummin anamme lastemme keksiä lahjat lapsenlapsillemme, ei tule mitään tyhjää romua ostettua nurkkiin lojumaan, vanhemmat tietää paremmin lasten tarpeet, ja aikuisten kesken on sovittu jo aikapäiviä ettei lahjota, vain jotain suklaata ja semmoista viedään..tai sienisalaattia tai ehkä nyt vien mätiä, yhelle vävylle jolla on synttärit aattona :)
Euroon siirtymisen jälkeen kirpputorihinnat tuplaantuivat. Ennen viidellä markan tavarat olivat halpoja ja 1-2 markkaa oli tavarasta eroon pääsyhinta. Nykyään pikkuroinan ulosheittohinnaksi laitetaan 50 senttiä - 1euro. Alle 5 euron hinnoissa ihmiset eivät useinkaan mieti, mitä muuta vastaavalla hinnalla saa, ja mitä summa olisi markoissa. Minä lopetin kirpputorien kiertämisen euroon siirtymisen jälkeen, koska hintataso alkoi nousta, kun ihmiset lopettivat markoiksi laskemisen. Tässä on kuitenkin saumaa, jos aikoo itse myydä kirppiskamaa. Kun laittaa järkevät hinnat, niin tavara menee paremmin kaupaksi kuin viereisissä ylihintaisissa pöydissä.
Hinta/laatu on kohdattava.
Euro =6,00 mk. Mikroaatouunin pienestä lasilautasesta pyydettiin noin 21,00 mk kyläyhdistyksen kirpputorilla, jonka työntekijät ovat valtion työllistämistuilla työllistetty. Kysyin miksi hinta on niin korkea, sain vastauksen "Täällä ei ole kilpailua" ; )
Hollannissa samanlaisen yeishyödyllisen työllistävän yhdistyksen kirpputorilla se lautanen maksoi 0,50 senttiä eli noin 3,00 mk.
Paljonko tulotasonne on noussut markkatason ajoista, uskon ei juurikaan tai se on laskenut. Noin 1200 euron nettoeläke, markoiksi muutettuna vastaa 7144,80 markkan nettotuloa. Hinnat ovat kuitenkin kolminkertaistuneet mm. ruoassa, joka meille eläkeläisille lie tärkein päivittäinen kulutustuote. Jotkut tuotteet ovat pysyneet ennallaan tai jopa halvenneet esim. elekroniikka.
Jos vanhasta hameesta kirpputorilla pyydetään 8,00 euroa se vastaa noin 48,00 markkaa. Sillä saa alesta uuden.
Minulla on vieläkin tapana laskea hintoja markoiksi.
Jos leipä maksaa hiukka vajaa 20,00 markkaa se jää minulta ostamatta. Paitsi joskus kun haluan herkutella esim. jouluna saatan ostaa Saaristolaislimpun.
Euroopassa eletään halvemmalla ihan joka suhteessa ja tulotaso on korkeampi.
Me hyväksymme nöyrästi kaiken kuten entivanhaan tervaporvareitten rengit.
Rupesin miettimään tuota mainitsemasi mikrolautasen hintaa, siis 3,50€. Tuli vain mieleeni, että kun ravintolassa tilaa oluttuopin hintaan 5€ niin se ei tunnukkaan niin kalliilta. Taitaa olla niin että tulee helposti suhtauduttua hövelimmin noihin ravintolahintoihin kuin käyttötavaroiden kustannuksiin. Nyt puhun siis itsestäni.
Vaikka eikös se ole semmoinen sanonta että viina on aina hintansa väärtti.
Minun viinan kulutus ravintoloissa on niin vähäistä ja en yleensä paukkujani maksakaan, mutta oikeassa olet jälleen kerran Suomen ravintoloiden hintataso lentää korkeuksiin kun sitä verrataan Euroopan hintatasoon.
Hollannissa olutlasi maksaa 2,00 - 3,50 riippuen lasin koosta. Viinilasillinen vapaalla kasimitalla kaadettuna 3,00 - 4, 00 täyslasillinen. Suomessa saat
5, 50 eurolla kaksitoistasenttiä punkkua/valkkaria.
Joissakin pubeissa ainakin täällä korvessa saa tarjousviinipullon hintaan
15, 90. Siitä tulee kuusi 12 cl annosta jolloin lasillisen hinnaksi tulee 2,65 joten ei paha.
Pikkujouluruokailu ravintoloissa maksaa keskimäärin 30, 00 euroa/per hlö ja pullollinen punkkua/valkkaria 28,00 - 58,00 euroa. Joten pikkujouluna kantsii ottaa se oma taskumatti mukaan jos aikoo kohtuuhinnalla päästä tip tap fiilinkiin.
Minulla on tuolla nurkassa sammio punaherukkaviiniä. 25 litraa tuli maksamaan 6 kg sokeria ja käymispakkauspussukan yhteensä noin 10 ekua. On muuten hintansa väärttiä ainetta ; ).
Joskus muuten tullut kirpparilla vastaan noita kotiviinin tekemispakkauksia. Eipä tullut ostettua, jäin vain miettimään oliko satunnainen myyjä vai vakituisesti niitä kauppaava. Joskus vuosia sitten tein minäkin muutaman kerran kotipöntöllä viiniä appelsiineista ja sitruunoista. Tuli ihan tujua lientä.
Niinhän se on, että ravintolassa käynti on kallista huvia Suomessa. Olisi kiva useamminkin syödä ulkona, mutta rahapussi rajoittaa sitä huvia. Sitä en millään tajua miten joillakin on varaa ravintelissa istua suuri osa päivästä.
Pullotin äskeen sen viinin. On somempaa kaataa sitä lasiin pullosta kuin kauhoa kauhalla ; ) Pitää laittaa vielä jouluiset etiketit pullojen kykeen. Tekisi mieli hiukan kolauttaa viiniä kaaliin. Aamulla hammaslääkärini otti muotin särkyneistä implantin pidikkeistä. Iltapäivällä menin niiden paikalleen asennukseen, mutta pidikkeet eivät sopineetkaan titaanisiltaani, joten uusiksi menee. Kultaa meni kierrätykseen. Onneksi potilasvakuutus korvaa, mutta ei toimenpide miellyttäväkään eikä kivutonkaan ollut.
Joten jahka viini kylmenee siemaisen pienet ; )
Elämäni valuisi tyhjään jos tuhlaisin se kirpputoreihin. Maailmassa on paljon mielenkiintoista ja hauskaa ja elämäni on sen verran arvokas etteivät pubit ja
kirpputorit mahdu siihen.
Kerro minulle jotain mielenkiintoista ja hauskaa elämästäsi? Kuinka täyteläistä elämäsi on?
En harrasta kirpputoreilla tai marketeissa vaeltelua, koska tavaroista pääsee eroon helpommallakin. Lahjoitan hyväntekeväisyyskirppareille tai tutuille, jotka käyvät myymässä tavaroita kirppiksillä.
Naurattaa, kun taas asiat ovat jonkun mielestä taas kerran ulkomailla ihan toisin kuin koti-Suomessa. Myös Suomessa kuuluu olevan todella erilaisia kirpputoreja ja kauppiaita. Esim. kun ystäväni muutti Jyväskylästä Lahteen, hänelle kerrottiin heti ensimmäisellä kirpparikerralla, että tavaroiden hinnat on mietittävä hintaryhmittäin uudelleen. Ystävälliset ja avuliaat kirppariasiantuntijat neuvoivat auliisti.
Vertailukohtia löytyi sinultakin tosin ystävättären silmin eli second hand information.
Oulussa olen kirppareita kierrellyt, muuten suomenniemi on tutkimaton. Hollanti sattuu olemaan minun vertailukohde, sillehän sinä voit nauraa hohottaa ihan itesseis.
Minulla ei oikeastaan ole keitään tuttuja, jotka olisivat vanhan tavaran perään. En siis koskaan anna mitään "vanhaa" lahjaksi. Lahjakirjat kyllä ostan usein
Kirjatorilta tai sitten alennusmyynneistä silloin kun niitä on.
Oma kirpputori-intoni on aika tavalla laantunut, koska yhden vapaaehtoistyöni puitteissa saan tuntumaa kierrätykseen.
Pidän kyllä kirpparien tunnelmasta, leppoisa meininki ja kaupankäynnistä jää yleensä hyvä mieli.
Sen olen huomannut, että maalla hintataso on paljon korkeampi kuin esim. näillä pääkaupunkiseudun suurkirppareilla.
Minusta tosi kiva idea on myös kirjojen kierrätys, jota monissa kirjastoissa
harrastetaan, meilläkin.
Kirjathan olisivat oiva lahja kirpputorilta ostettuina.
Luin Sofin uuden kirjan ja löysin monta kirjoitusvirhettä, hiukka oli tehty kuin juosten kustu, mutta sisällöltään hyvä kirja sinänsä. Kirpparilta voi löytää ajan kanssa tehtyjä hyvin nidottuja kauniita erikoisuuksia ; )
En käy koskaan kirpputoreilla, en tykkää mistään krääsästä, jos olen vanhempieni jäämistöstä ottanut jotain, ne ovat käyttöesineitä, tai sitten vain piilotettuna vaatehuoneen nurkkaan ihan vaan sen vuoksi etten raaskinut jotain isoäidin raanua laittaa menemään, olen kuitenkin sanonut kaikille sukulaisille, että esittelen teille mielelläni "aarteita" ja annan kuka vaan huolii jotain.
Jos tarkoitat mikroaaltouuniin tulevaa lasilautasta niin nehän ovat erikoistekoa ja kalliitaa tavallisessa kaupassa, eipä tahdo alle 20 € löytyä minkäänlaiseen mikroon.
Käyn aina silloin tällöin tuossa pelastusarmeijan second hand butiikissa katastelemassa.Olen löytänyt sieltä taulun, jokusen dekkarin ja muuta pientä tilpehööriä.
Täällä on noita kirppareita aika monta , eikä ole edes tullut tutustuttua niihin kaikkiin.
Vois kyllä aivan vaan aatteen vuoksi joskus käydä amnestyn pitämässä kirpparissa ja ostaa jotain.
Aika hassua kun tuo kirkon pitämä kodittomien kahvila on joskus ilmoittanut ottavan vastaan lahjoituksia vaatteiden ja kenkien, vilttien ym merkeissä, kesällä kun olisin vienyt niin eihän se ollut edes auki. Niinpä sitten haalasin kaiken mistä halusin eroon sinne pelastusarmeijan kirppariin.
Et varmaankaan kerennyt perehtyä hintavertailuihini.
Uuden mikroaaltouunin saa Gigantin tarjouksesta about 50 eurolla.
No, erikoislasia tai ei, en ole edes kuvitellut löytäväni mikroaaltouunin aluslasia varaosana kaupasta.
Joulu on tulossa hain mökiltä ekstra jääkaapin ja mikron joten eiköhän me pärjätä kunnes ensi kesäksi hankin sen lautasen hollannista 0,50 sentillä ; ))
Olen tarkan markan nainen ; )
Tuli mieleen.
Mökkikylässä kun ainoa pisnes, mikä kannattaa on lapsen tekeminen, siis leesatiolaisuus. No joo. Aikanaan oli 5 kauppaa, nyt kolme. Pankkejakin oli useita, kaikenlaista muuta, kirjakaupasta lähtien juu. Asukasluku kai puolet nykyisestä.
Niin kylä on väestöltään kaksinkertaistunut ja palvelut puolittuneet. Joopa, nyt on muuten entisessä osuuspankin kiinteistössä, sekä säästöpankin kiinteistössä kirpputorit. Kummatkin lestaatien ylläpitämiä lastenvaatteitten vaihtamispaikkoja mutta hyvä puoli aisaasa lienee, ennen oli neljä anniskeluoikeuksin varustettua paaria, nyt on yksi.
Ikävä kyllä, tarina on taaskin tosi :>(
=DW=