Katkera sektiosta

Voi ystävä hyvä, jossittelu ei auta yhtään! Vaikka sinulle on kerran tehty sectio, niin ei se automaattisesti tarkoita sitä, ettetkö voisi synnyttää alakautta. Koskaan ei myöskään voi kenellekään varmuudella luvata, että synnytys tapahtuu alakautta, synnytys voi päätyä sectioon esim.vauvan sydänäänilaskujen takia. Yritä päästä katkeruudestasi ja nauttia äitinä olemisesta, katkeruudella ei voita mitään. Et ole ihmisenä/äitinä yhtään sen huonompi, vaikka synnytitkin sectiolla! Auttaisiko sinua jos kävisit asiaa läpi jonkun ammattiauttajan kanssa, vaikka psykologin/terapeutin. Toivon, että vielä joskus tulet raskaaksi ja saat ponnistaa maailmaan lapsukaisesi :).

meillä sektio johtui perätilasta. Ajattelin asian kuitenkin niin, että kyse on ennen kaikkea vauvan hengestä ja sitä en riskeeraa omien mielipiteiden vuoksi mistään hinnasta. Nyt odotan toista ja toivon normaalia alatiesynnytystä nopeamman toipumisen toivossa. Asia ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole minun päätettävissä, joten katsoo mitä tuleman pitää. Etinen istukka voi käsittääkseni tulla kenelle tahansa eikä sektio lisää tietääkseni sen mahdollisuutta. Toivottavasti saat asian käsiteltyä ja pääset synnyttämään vielä joku päivä alakautta :) Tässä uudessa raskaudessa on joka tapauksessa synnytystapa-arvio. En usko että lääkärit suuren leikkausriskin vuoksi mielestäni edes suosi sektiota, jonka vuoksi monessa paikkaa on tosi vaikea päästä sektioon.

Itsekin toivoin normaalia alatiesynnytystä, mutta... Vauva nökötti tiukasti perätilassa, eikä saatu häntä käännettyä. Kuvauksissa selvisi, että lantiostani mahtuisi isompikin vauva, ja voisin hyvin yrittää perätilasynnytystä. En odottanut synnytystä enää ihan yhtä innoissani... Niin sitten kävi että lapsiveden mentyä ambulanssilla sairaalaan siirryttyäni totesivat tutkittuaan vauvan olevan jalkatarjonnasta, ei muita vaihtoehtoja kuin sectio. Niin sitä kärrättiin saliin ja pieni poika (2640 g) syntyi ilman supistuksen supistusta kahden tunnin kuluttua veden menosta. Itseänikin harmittaa, että synnytys meni kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti, mutta enempää mielipahaa en aio asiasta niskoilleni ottaa. Kohdun repeämisen riski seuraavassa raskaudessa on suurempi, mutta sille ei nyt mitään voi, paras vain pysyä positiivisena ja toivoa, että kaikki menee seuraavalla kerralla hyvin. Kannattaa yrittää ajatella mennyttä menneenä aikana, asioina, joihin ei enää voi vaikuttaa. Ja kannattaa muistaa, että vaikka olisitkin saanut synnyttää alakautta, kukaan ei voi kertoa vaikka olisi sekin synnytys päätytnyt sectioon.

Ei oikein, eikä väärin...turhaa se kylläkin on katkeroitua. Minulle tehtiin sektio 2v3kk sitten, hartain toiveeni oli synnyttää normisti ja luomustikkin jos mahdollista...epäilen kyllä että luomusti pystyisin kun jo 4cm aukeaminen oli pitkä ja tuskainen taival :D vähän sain kokea tavallistakin, kunnes tuli sektio päätös sydänäänilaskujen takia. On vienyt tovin aikaa käsitellä asiaa, en ole kuitenkaan ammattiauttajaa tarvinnut, minulla on ihana lapsi ja olen onnellinen hänestä...lapsen hyvinvointi tietysti meni äidin oman edelle, siltikin olen hiukkasen pettynyt kun mielestäni liian helposti tungettiin (NKL) sektioon.
Nyt viimesilläni odottelen toista, raskaus on sujunut hyvin, kävin synnytystapa-arviossa ja lääkäri sanoi jo suoralta kädeltä että ei ole estettä alatiesynnytykselle :) teki silti kaikki tarvittavat tutkimukset. Nyt kokeilen onneani/tuuriani toisessa sairaalassa (KOS). Toivottavasti kaikki menee hyvin.