kysyisin sellasta juttua teiltä joilla on sijaislapsia useammasta kuin yhdestä kaupungista sitä että ilmoittauduitteko vain toisen kaupungin sossuille
halukkuutenne ottaa toinen sijaislapsi.miten se lähti sen jälkeen etenemään?
käytiinkö näiden uusien sossujen kanssa samat "tutkimukset" ja haastattelut läpi kuin ekassa sijoituksessa vai miten se meni?
olisin tosi kiitollinen jos joku kertoisi.
halukkuutenne ottaa toinen sijaislapsi.miten se lähti sen jälkeen etenemään?
käytiinkö näiden uusien sossujen kanssa samat "tutkimukset" ja haastattelut läpi kuin ekassa sijoituksessa vai miten se meni?
olisin tosi kiitollinen jos joku kertoisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillä on useasta paikkakunnasta lapsia.
Joka sijoittava kunta käy tutustumassa ja katsomassa, eihän ne muuten tietäisi millaisen lapsen voi sijoittaa perheeseen, että hän sopii sinne. Lapsille haetaan perheitä, ei perheille lapsia.
Olen itse ottanut yhteyttä eri kuntiin, kun on ollut tilaa, että täällä olisi nyt paikka. Lapsia on heti tullut.
Kun mietit mistä kunnasta otat lapsen, niin ota selvää hoitopalkkioista ym. Ei ole rumaa kysellä niitä etukäteen, koska kunnissa on todella suuria eroja. Kysyt sairauskulut ja harrastuskorvaukset ym.
sehän on selvä että sos.työntekijät käyvät katsomassa perheen jne ja se on ihan oikein.
olen yhteen kaupunkiin soittanutkin asian tiimoilta mutta sieltä sanottiin että jos meille ekan lapsen sijoittanut kaupunki haluaa sijoittaa lisää meille niin ovat etusijalla ja kaupunki haluaisi mutta me emme halua sijaislasta heiltä koska yhteistyö on ollut tämän ensimmäisenkin sijoitetunkin kohdalla tosi ongelmallista ja kaikista asioista on saanut "tapella"tai valittaa korkeammalle taholle ennenkun ovat suostuneet maksamaan esim. lapsen tarvitsemat terapiat jne.mielestäni meidän sijaisperheenä pitäisi saada keskittyä/käyttää energiamme tämän lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen ja hänen hoitoonsa ym eikä sos.työntekijän kanssa nahisteluun joka pienestä asiasta siksi haluaisimme lapsen jostain muusta kaupungista kun ilmeisesti on niitäkin kaupunkeja joissa asiat hoituu suht kitkattomasti.
oletko vaan soitellut eri kuntiin ja kysellyt suoraan noita mainitsemiasi asioita?
Laittakaas kaikki sijaisäitykät omien kokemustenne perusteella "hyvät ja huonot" kunnat riviin. Tämähän ei tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus, mutta varmasti suuntaa antava!
Tampere; huonoja kokemuksia
ja lisäksi voisi laittaa mikä huonoa ja mikä hyvää missäkin kaupungissa niin saisi vähän laajemman kuvan.
imatra ja valitettavasti ei ole kehumista.palkkiot ja kulukorvaukset pienimmät mahdolliset ja yhteistyö sosiaalityöntekijöiden kanssa heikkoa.
Näin sossuna olisi ihan kiva tietää että miten yhteistyö on heikkoa?
Saatteko liian vähän tukea, oletteko eri mieltä asioista vai miten?
Monesti asiat ovat henkilökemiaan liittyviä, mutta juteltuani omien sijaisperheiden kanssa yleisin ongelma on se että sossu ei juurikaan pidä yhteyttä. Se taas johtuu siitä ettei meillä ole aikaa.
ymmärrän että tänäpäivänä sossut ovat ylityöllistettyjä ja kohtaavat paljon vaikeita tapauksia ja ihmiskohtaloita ei sekään työ helppo ole ja arvostusta siinä ei varmaan kovin paljon heru.
meillä on ollut ongelmana ainakin se että sossut purkavat meihin pahaa oloaan töksäyttelemällä mitä sylki suuhun tuo ja joskus tulee tosi tökeröjäkin kommentteja ja niinkun minulle kerran yksi tosi asiallinen ja pätevä lastensuojeluntyöntekijä sanoi "me olemme palveluammatissa ja jos meillä on rankkaa me ei saada kaataa sitä toisten niskaan jos näin teemme se on merkki ammattitaidottomuudesta"
en kaipaa että sossut pitäisivät meihin enemmän yhteyttä,osaan soittaa tai laittaa sähköpostia jos on asiaa mutta silloin kun soitan sinne jonkin asian puitteissa niin odotan saavani asiallista kohtelua enkä joutuvani sylkykupiksi.
Minulla on kokemuksia noin 7 eri kunnasta.
Huonot sossut ovat sellaisia, jotka käyttävät sijaisvanhempaa kuin työnohjausta. Kertovat huolensa ja muiden ongelmat. Ne eivät kuulu sijaisvanhemmille!
Huonoja ovat myös sellaiset, joita ei saa koskaan kiinni. On myös sellaisia, jotka ajattelevat liikaa bioperheen kannalta asiaa, eivät siis pysty miettimään lapsen parasta. (tämä tapahtuu usein pienissä kunnissa, missä sama sossu hoitaa lasten sekä bioperheen asioita).
Sitten sossuilla ei saisi olla itsellään mitään "selvittämättömiä luurankoja" omassa kaapissaan, niin että voisi ottaa objektisen kannan lasten asioissa. Olisi pitänyt itse käsitellä omat vaikeat lapsuudet ym, koska muuten se vaikuttaa väärällä tavalla asioihin.
Hyvä sossu on jämpti, asiallinen, sanojensa takana ja tarvittaessa tukena.
Huonoja maksajia ovat esim. Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Jyväskylä.
Hyviä Espoo, Helsinkin ja usein isoimmat kaupungit.
Heillä on selvät säännöt mitä maksetaan ja ymmärrystä, mitä lapsi tarvitsee ja ettei sijoitetun lapsen ole tarkoitus köyhdyttää sijaisperhettä.
Meillä on kaksi lasta, jotka molemmat vauvoina sijoitettu Espoosta. Yhteistyö perhehoidon sossujen kanssa on ollut sujuvaa ja enimmäkseen hyvää. Tottakai vaikeissa asioissa ja voimien uupuessa tulee huonoja fiiliksiä myös yhteistyön suhteen, mutta kaiken kaikkiaan minulla on vahvasti se tunne, että sossumme on nimenomaan 'meidän sossu', joka hoitaa lasten ja siten myös meidän perheemme asioita, esim. terapiajärjestelyjen osalta ansiokkaasti.
Siis, Espoo on hyvä kunta.