Minua kauhistuttaa kun minua tuijotetaan kaupoissa ym. vaikka olen sellainen etten meikkaile enkä edes yritä pukeutua huomiota herättävästi vaan tuskallisen ujouteni ja lievän paniikkihäiriöni takia yritän pukeutua niin massaan sekoittuvasti värittömiin ja mitään sanomattomiin vaatteisiin, ettei vaan erottuisi.
Mutta silti olen aina se huomion keskipiste. Olen varmaan jotensakin eriskummallisen näköinen. 164cm ja 53kg. No olenhan aika tumma suomalaiseksi tosin ihoni on aika vaalea, mutta muuten ns. eksoottisen näköinen muuten. Joskus kyllä kaupassa on myös ulkomaalaisiakin jopa todella tummiakin, mutta siitä huolimatta mua vain tuijotetaan ja ei niitä ulkomaalaisia vaan ne ulkomaalaisetkin tuijottaa mua. Ei tämä oikeastaan kuuluisi tälle palstalle sillä tämä on totta mitä kerron eli ei se ole mitään mielikuvitusta.
Toki paniikkihäiriö iskee kun kaikki tuijottaa joten siinä mielessä ehkä tämä tälle pastalle kuuluu. Tästä olen sanonut monelle, että minua tuijotetaan, mutta kaikki vain sanovat, että kuvittelen ja liioittelen, mutta kyllähän minä nyt näen selvästi ne tuijotukset ei se ole kuvitelmaa koska en näe harhoja. Ne tuijotukset ei ole siis mitään normaaleja miten ihmisiä yleensä katsellaan vaan ihan kauheeta tuijotusta ja kun vanhat mummotkin tuijottaa niin jotain on mussa pahasti pielessä.
Mutta silti olen aina se huomion keskipiste. Olen varmaan jotensakin eriskummallisen näköinen. 164cm ja 53kg. No olenhan aika tumma suomalaiseksi tosin ihoni on aika vaalea, mutta muuten ns. eksoottisen näköinen muuten. Joskus kyllä kaupassa on myös ulkomaalaisiakin jopa todella tummiakin, mutta siitä huolimatta mua vain tuijotetaan ja ei niitä ulkomaalaisia vaan ne ulkomaalaisetkin tuijottaa mua. Ei tämä oikeastaan kuuluisi tälle palstalle sillä tämä on totta mitä kerron eli ei se ole mitään mielikuvitusta.
Toki paniikkihäiriö iskee kun kaikki tuijottaa joten siinä mielessä ehkä tämä tälle pastalle kuuluu. Tästä olen sanonut monelle, että minua tuijotetaan, mutta kaikki vain sanovat, että kuvittelen ja liioittelen, mutta kyllähän minä nyt näen selvästi ne tuijotukset ei se ole kuvitelmaa koska en näe harhoja. Ne tuijotukset ei ole siis mitään normaaleja miten ihmisiä yleensä katsellaan vaan ihan kauheeta tuijotusta ja kun vanhat mummotkin tuijottaa niin jotain on mussa pahasti pielessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No kyllä tuo on vaan kuvittelua. Mullakin oli aikoinaan tollasia oireita, mutta onneksi väistyivät. Sä vaan tulkitset kaikki väärin.
Luet tilanteita kaupassa jotenkin väärin. Ei sua mitenkään erityisesti "tuijoteta". Ihmiset luonteeseen kuuluu ympärillä olevien ihmisten tarkkailu. Sä teet aivan samaa muille siellä kaupassa. Ethän sä muuten tietäisi, että sua "tuijotetaan". Jotkut saattavat katsoa sua pitempää, jos olet heidän mielestä miellyttävän näköinen. Sekin on ihan normaalia. Ihminen katsoo toiseen ihmiseen ja unohtavat varmaankin alle 10 sekunnissa, että ketä olivat katsoneet. Ei ihmiset katseillaan mitään tarkoita. Ihmisillä on niin monta asiaa mielessä kaupassa, ettei keskittyminen oikeasti toisiin ihmisiin ole edes mahdollista. Tutun ihmiset tapaaminen voi katkaista tämän keskittymisen. Ihmiset vain tahtomattaan toteuttavat vaistoaan tarkkailla ympärillä olevia ihmisiä.
Totuus on, että tuntemattomat ihmiset eivät todellisuudessa välitä tai ole kiinnostuneet susta pätkääkään. Se on asia, josta oikeasti kannattaisi panikoida.
Anna ihmisten tuijottaa. Ehkäpä teet kärpäsestä härkäsen. Et varmasti ole yhtään sen ihmeellisemmän näköinen kuin kukaan muukaan vähänkin tummaihoisempi.
Olet vain saanut päähäsi sellaisen ajatuksen ja se kiertää kehää ympärilläsi.
Kyllähän me katselemme ihmisiä ympärillämme, mutta emme tarkoita sillä yhtään sen kummempaa, jonnekkihan se katse on luotava, ehkä olet vain yliherkkä.
Minulla on myös ystävä joka sanoo välillä samalla tavalla, mutta laitan sen omaan arvoonsa, koska tiedän että hän on ihan tavallisen näköinen ja uskon että ihmiset eivät todellakaan tarkoita sitä mitä hän itse luulee.