Vesiliikennelaki oli tainnut jäädä tuomareilta lukematta.Aluksella on aina kapteeni jonka vastuu on jakamaton.Jos omistaja on mukana,hän on kippari oli sitten ruorissa tai ei.Jos luovuttaa ruorin juopolle,tulee lisää kakkua.Tuomarit pitäisi ehkä määrätä tukiopetukseen.Vai oonko mää vain tyhymä Venepäällikkö.
Ruorijuopot
Voihan JJ
21326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Suomessa on niin vähän vormulakuskeja, että on aivan oikeutettua antaa niille niin sanottu "jäniksenpassi".
Passi vappauttaa kantajansa kaikesta vastuusta.
Aina ja jokapaikassa.
Anneli Auer kontra tämä keissi niin moniko uskoo maamme oikeuslaitoksen viisauteen tai tasapuolisuuteen?
Ptruu, polle. Lainsäädännössä EI ole sellaista määräystä, että omistaja olisi aina kippari. Pienveneissä taidetaan päin vastoin tulkita niin, että ruorissaolija on kippari, ellei nimenomaan ole perusteita (esim. lokikirjamerkintä tai omistajan ilmoittautuminen päälliköksi itse) tulkita toisin. Vesiliikennelaki ei muuten muistaakseni edes mainitse koko käsitetttä. Se on merilaissa.
Mitä tulee tuohon veneen luovuttamiseen humalaiselle, niin se on tietysti rikos, mutta Hovioikeus tai Käräjäoikeuskaan ei voinut siitä tuomita, koska syyttäjä ei ollut vaatinut siitä tuomiota.
Katsos, kun oikeusprosessi menee niin, että tuomioistuin on sidottu kantajan (tässä tapauksessa virallisen syyttäjän) kanteeseen. Sen vuoksi kanteissa on usein ensisijainen ja toissijainen rangaistusvaatimus. Mutta tässä tapauksessa syyttäjä oli ilmeisesti niin varma varsinaisesta syytteestä, että ei ollut alunperinkään vaatinut rangaistusta luovuttamisesta. (Enkä ole täysin varma siitä, olisiko oikein voinutkaan, koska toissijainen syyte olisi ollut niin vahvasti ristiriidassa ensisijaisen kanssa). Ja vaikka se olisi alkuperäisessä syytteessä ollutkin, niin syyttäjähän ei ollut valittanut, koska sai Käräjäoikeudesta haluamansa päätöksen. Vastaaja taas tietenkin valitti vain siitä osasta päätöstä, jossa tuomittiin.
Oikeusprosessi on melko määrämuotoinen. Tuomioistuin ottaa kantaa vain niihin asioihin, joihin sen mielipidettä on kysytty.
Eli tyhmyyteesi en ota kantaa mutta tietämätön selvästi olet.
Lyhyt versio .(Suomen Veneilyliitto Venepäällikkö ) Päällikön vastuu sivut7-20.
Veneilyliiton proopuskathan eivät ole lainvoimaisia, ei ole ollut eikä tule olemaan.
http://blogit.mtv3.fi/elinkautinen/
kirjoitti seuraavaa : "Syyttäjän lähtökohta oli se, että kuolleen miehen vammat sopivat matkustajan paikalle, joten Järvilehdon on ollut pakko ajaa. Käräjäoikeus oli uskonut tämän, mutta hovi ei. "
Syyttäjä teki tässä hölmön ja täysin perustelemattoman oletuksen, jonka perusteella oikeus ei voinut tietenkään ketään tuomita.
Mikäli JJ oli kuskin penkin takana, sai hän törmäystilanteessa kuskinpenkin irtoamaan ja sen jalan taiupumaan eteenpäin, kuten onnettomuusveneen nykykunnosta havaitaan.
Kuollut on saattanut ajaa venettä, mutta sammua juuri ennen siltaa sillä seurauksella, että on kaatunut matkustajan paikalle, eikä kukaan ole enää ohjannut venettä.
Tällöin tietenkin hänene vammansa sopisivat matkustajan paikalle. Eikä siitä todellakaan seuraa oletusta, että JJ olisi ajanut venettä.
Näyttöä ei siis ollut, joten syyttömyysolettama jäi voimaan, ja JJ vapautui ihan siitä riippumatta mitä todellisuudessa on tapahtunut.
Kyvytön esitutkinta, ja logiikkaa osaamaton syyttäjä, niin näinhän siinä sitten kävi.
Tavallisen veneilijän resurssit olisi loppuneet jo käräjäoikeudessa, rahalla saa vapauden. Tais jäädä oikeudenkäyntikulutkin valtion maksettaviksi. Sitäpaitsi merivartiosto puhalluttaa kyllä sekä kuskin että kipparin jos ilmenee että ne on eri henkilöt, on se sitten vesiliikennelaissa tai merilaissa.
Tavallisen huviveneen kohdalla ei ruveta miettimään, olisiko kippari joku muu kuin ruorissaoleva, ellei siihen ole erityistä syytä. Erityinen syy voisi olla esim. se, että ruorissaolija on liian nuori itsenäisesti kuljettamaan rekisteröityä venettä. Tai jos mukanaoleva omistaja alkaa ilmoittautua kippariksi. Normaalisti lähdetään siitä, että kuski on kippari, vaikkei olisikaan kyseisen veneen omistaja ja vaikka omistaja olisi mukana.
Se on totta, että tämä juttu panee miettimään, tuleeko oikeudesta paljonkin langettavia tuomioita liian heikolla näytöllä vain siksi, että poliisi väittää jotakuta syylliseksi.
Tuleeko uusi oikeudenkäynti rikoslain perusteella? Omistaja luovuttanut kulkuneuvon juopuneelle. Maksimituomio 1 v vankeutta.
Ei tule. Koska maksimirangaistus on enintään yksi vuosi, on syyteoikeuden vanhenemisaika 2 vuotta eli enää ei voi nostaa syytettä kesällä 2010 tapahtuneesta.
Oli oikein, että JJ vapautettiin. Ihan riippumatta siitä, ajoiko hän venettä vai ei. Sen asian tietää muuten maailmassa ainoastaan yksi ihminen, ja se on JJ.
On kuitenkin oikeudenmukaista, että häntä ei tuomittu, koska ei voitu osoittaa aukottomasti sitä, että hän oli kuski. Tämä vastaa länsimaista oikeuskäytäntöä, ja mielestäni se on hyvä periaate.
Kyllä kansa tietää ja se tuomio on pysyvä. Samoin tietää perhe ja sekin tuomio pysyy.
Kansa mitään tiedä, kunhan luulee. Ja mitä väliä jollain "kansan tuomiolla" sitä paitsi on? Ei katuojien rahvaan ininöistä tarvitse kenenkään välittää.
Näinpä.
Jos miettii alkutilannetta; molemmat miehet on aivan törkeässä tuubassa ja toinen toistaan taluttaen nuokkuvat veneelle. Tässä tilanteessa on oikeastaan ihan sattumaa kumpi sattuu ruoriin ja kumpi sammuu turkille.
Molemmilla on ollut tiedossa että veneessä ei ole ajokuntoista kipparia.
Olihan tuossa jo alunperin selvää, että on hyvin vaikea aukottomasti osoittaa Järvilehdon ajaneen venettä. Pelkkä todennäköisyys ei riitä. Ainakin minulle käräjäoikeuden tuomio oli yllätys. Noin pienessä veneessä kuka tahansa omaa riittävät kyvyt aluksen ohjaamiseen, joten kippari on aina se, joka on ruorissa.
Siksipä ruorijuoppojen kannattaa aina ajella autopilotilla känniporukassa, niin kukaan ei ole ruorissa eikä siten vastuullista löydetä.
Miten lakia pitäisi muuttaa että tällainen toiminta estyisi ?
Käräjäoikeudet voisi lopettaa, koska niiden päätöksiä muutetaan mennen tullen. Onkohan hoviin valittuu älykkäämpiä ihmisiä, kuin käräjäoikeuksiin. Tulevaisuudessa käräjäoikeuksissa voisi ratkaista nappivarkauden ja omenavarkaiden tapauksia ja hovissa hieman rankempia juttuja, kuten ylinopeudet autolla ym. Korkein oikeus saisi henki ja isot talousrikokset, ja niiden tuomiosta ei saisi valittaa minnekkään. Tämä nykyinen käytäntö on naurettavaa tässä arpajaisjärjestelmässä.
Olisi parempi, että ääliöt, jotka eivät ymmärrä mitään keskeisistä länsimaisista oikeusperiaatteista, pitäisivät turpansa kiinni ja sorkkansa poissa näppäimistöltä. Valitusoikeus eli ylemmän oikeusasteen olemassaolo on yksi niitä keskeisiä oikeusperiaatteita.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa asian ydin oli siinä, että käräjäoikeudella ei ollut käytettävissään samaa todistusaineistoa kuin hovioikeudella.
Sinänsä on kyllä tiettyjä merkkejä aina ollut siitä, että käräjäoikeuksissa virheherkkyys on suurempi. Siihen on loogisia syitä:
-enemmän juttuja
-kokemattomammat tuomarit (itsestäänselvästi)
-maallikkotuomarit eli lautamiehet .
" Valitusoikeus eli ylemmän oikeusasteen olemassaolo on yksi niitä keskeisiä oikeusperiaatteita. "
Ei riitä.
Oikeusperiaatteen toteutuminen edellyttäisi, että asian vieminen hovioikeuteen olisi myös taloudellisesti mahdollista kaikille.
Nyt se on mahdollista ainoastaan, jos on omaa tai vakuutusyhtiön (oikeusturva-) rahaa osaavan juristin ja asiantuntijoiden = todistajien palkkaamiseen.
Hämäläiset pari vuotta kesti ennenkuin puolustukselle tai syyttäjälle tuli mieleen että takapenkillä voi olla joku, mutta sitten oli peliaika jo mennyt umpeen.
Kyllä se olisi pitänyt tulla mieleen jo poliisille esitutkinnassa.
Vähän myöhäistä olis silloinkin, jos syyttäjä olisi sen käräjäoikeuden aikana huomannut.
Todisteet niin syyllisyyttä osoittavt kuin syyttömyyttäkin pitäisi poliisin kerätä esitutkinnassa, nyt se jäi monelta osin tekemättä.
Ei ollut kokemusta, eikä sitä kertynyt nytkään. Rahat käytettiin asiantuntijoihin ja juristeihin, eikä asianmukaiseen ja laadukkaaseen esitutkintaan.
Tyypillistä suomessa, että säästetään väärässä paikassa.