Eräs hyvä ystäväni, kenen kanssa meillä alkoi olemaan vaikeaa ymmärtää toisiamme, on kertonut asioitani ystävilleen, ja varmaan muillekin. Pyysin, ettei hän tekisi niin, mutta hän teki niin taas. ja taas ja taas. Minun asiani kun liittyvät hänenkin elämään, hän perusteli. En halunnut kertoa niille ihmisille, kun en tuntenut heitä.
Myöhemmin nyt, hän haluasi tavata ja palauttaa suhdettamme. Sanoin, etten halua olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan. En voi enää luottaa häneen, enkä ymmärrä hänen käytöstään.
Hän ei tunnu ymmärtävän ollenkaan miksi asia on näin.
Olenko minä ilkeä ihminen? Oliko minulla oikeus päästä hänestä irti?
Myöhemmin nyt, hän haluasi tavata ja palauttaa suhdettamme. Sanoin, etten halua olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan. En voi enää luottaa häneen, enkä ymmärrä hänen käytöstään.
Hän ei tunnu ymmärtävän ollenkaan miksi asia on näin.
Olenko minä ilkeä ihminen? Oliko minulla oikeus päästä hänestä irti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinulla on oikeus tehdä mitä sydämesi sanoo. Jos et tunne halua olla yhteydessä, niin asia on sitten niin.
Aikas paljon on minusta kiinni siitä mitä hän on sanonut. Siis jos sinulla ja ystävälläsi on mennyt huonosti niin kyllä hän saa mielestäni kertoa oman näkymyksensä teidän suhteesta omille ystävilleen.
Mutta sitten taas jos olet kertonut jotain henkilökohtaista asiaa ja hän kertoo kielloista huolimatta sinun henkilökohtaisia asioita eteenpäin niin minusta kannattaa olla niitä henk koht asioita hänelle kertomatta.
Miksi ystävyyteen aina liitetään rakkaus ja seksi.Olen yli 50v mies ja ja minulla on tälläkin hetkellä sekä nuorempia ja vanhenpia naisystäviä ja olen heidän kanssa todella vain ystäviä ja pysymmekin ystävinä.En ymmärrä miksi luullaan että jos sattuu ystävystymään johonkin naiseen että niin monella tuntuu olevan sellainen käsitys että sitä olisi seksiä vailla.Se kyllä joskus kyllä todella rupeaa huvittamaan.Minun kohdallani se on vaan todella vaan ystävyyttä ei todellakaan muuta.Varsinkin kun olen ollut yli 25 vuotta todella ihanan naisen kanssa naimisissa eikä meillä ole koskaan tullut vaimoni kanssa mitään riitaa vaikka tapailisinkin muita tyttöjä,voin vaikka pyytää heitä kylään taikka johonkin syömään.Me olemme toisillemme aina avoimia kaikista elämänasioista ja me emme ole kumpikaan mustankipeitä menoistamme kyllä kummallakin voi olla ystäviä ja meidän elämämme on aina yhtä ihanaa.kun kerran on löytänyt aidon ihmisen johon on rakastunut niin tulen aina olemaan hänen oma niin meitä ei tule erottamaan kuin kuolema,se on minun kohdaltani tosiasia.