Jostain muusta kuin kalliista laitehankinnoista kannattaa aloittaa lämmityskustannusten vähentäminen.
Vaitoehtoisia perusparannuksia esim ilmanvaihdon säätötoimet, lämpötilojen säätötoimet, rakennetiiveyksien parantaminen ja omien tottumusten muuttaminen.
Vaitoehtoisia perusparannuksia esim ilmanvaihdon säätötoimet, lämpötilojen säätötoimet, rakennetiiveyksien parantaminen ja omien tottumusten muuttaminen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sitten on lvi suunnitelijoita kuten meillä oli, jota laittavat vesikiertoisessa lattilämmityksessä melkein kaiken lämmön kosteisiin tiloihin ja muu talo jää kylmäksi. Saa sitten asukas perstuntumalla säädellä jakotukkien säätöventtiileitä lämmönjakautumista järkevämmäksi.
Tiiveysintoilija iski jälleen uudella aloituksella. Oliskohan kahdeskymmenes tänä vuonna?
Tuskin riittää. Kohta sitten vinkataan katsomaan mitä veto on suurestä internetistä. Aika säälittävä tapaus.
Me ollaan keksittu hyvä säästöidea. Kun joku tulee kotiin vaikka klo 14.00 ja hän tietää että hänen jälkeensä on joku tulossa klo 15.30 , niin hän ei mene sisään, vaan odottaa tuota seuraavaa ja mennään sisään yhdellä oven avauksella. Tällä idealla voi säästää talven aikana satoja euroja, hyödyntäkää olkaa hyvä, ilmainen neuvo.
Tietoisku Laihialta?
Millä keinoilla saisi pari astetta lämpöä lisää? Kyseessä on kerrostalo.
Laitehankintoihin ei ole varaa.
Hehku yms. lampuilla lähellä lämmön tarvitisijaa.
Liene jotain perää. Ainakin lampunlämmössä kädet lämpenee.
Lisäksi lampun aiheuttama lämpövirtaus pistää huonelämmön kiertämään.
Kannattaa tarkastella menoja kokonaisvaltaisesti, euro on euro oli se sitten käytetty lämmitykseen tai ruokaan. Samoin suhteellisuudentaju kannattaa pitää mukana. Jos lämmityskulut ovat vaikka 200 €/kk niin niistä voi olla paha päästä nollaan ja edes puolittaminen voi olla hankalaa tai vaatia isoja investointeja. Lisäksi lämmitys on suomessa ns. välttämätön paha.
Mutta sitten on niitä paljon vapaaehtoisempia menoeriä. Autoa ilman eivät kaikki tule toimeen, varsinkaan lapsiperheet korven keskellä. Ajokilometrien määrä vaikuttaa suoraan polttoainekustannuksiin mutta niistäkään ei voi loputtomiin tinkiä. Sen sijaan autoilun pääomakustanuksiin voi hyvinkin autonvalinnallaan vaikuttaa. Jos on viiden tonnin auto niin sen arvo ei alene viittä tonnia vuodessa kuten käy vaikkapa 30000 € auton kanssa.
Joo, meinaa lentää tuolilta kun lukee näitä "sähkönsäästövinkkejä". Esimerkiksi rakentaja.fi-sivuilla oli joku 3 julkkiksen sähkönsäästökampanja. Ja sitten siellä selitellään että "sammutetaan telkkari jos mennään laittamaan ruokaa puoleksi tunniksi". Joo-o. Säästettiinkö 5 vai 20 euroa vuodessa?
Kaikista huvittavinta on se veden säästäminen omakotitalossa. Vaikka kuinka yrittäisi niin ei sitä vesilaskua yli 50 euron kuussa saa. Siitä sitten pihistelemällä jos säästää vaikka 20 euroa kuussa niin HUH HUH. Sitten ihan pokkana ladataan 200 eurolla kaikenmaailman epämääräistä ruokaa ostosäkärryyn "kun oli niin hyvä tarjous".
Toinen hyvä on valojen sammuttaminen näin energiansäästölamppujen aikana.
Jos TV:n sammuttaa joka päivä 1/2h ajaksi ja se kuluttaa 100W, niin säästää vuodessa peräti 2€.
Lämmitysenergiansäästö on täysin ymmärryksen ja osaamisen ulkopuolella.
Nykyisistä liitosharvoista kiinteistöistä, melkein jokainen kerskakuluttaa lämpöä.
Lämmitystavoista riippumatta, lämmön kulutusta voitaisiin omatoimisesti vähentää 10-20%.
Mitä vähemmän kiinteistöstä poistuu lämpöä, sitä vähemmän lämpöä tarvitsee tuottaa.
Lisäksi tehokas lämmönkäyttö, parantaisi asumismukavuutta.
Tiedon ja taidon puuttuessa uskotaan kaikenhallitsevia markkinavoimia.
"Jos TV:n sammuttaa joka päivä 1/2h ajaksi ja se kuluttaa 100W, niin säästää vuodessa peräti 2€."
Kesäkaudella ehkä, lämmityskaudella ei säästä yhtään mitään.
Mutta miksi siitä jauhetaan niin paljon koko ajan? Jos siis potentiaalinen säästö on luokkaa 20-50 €/kk niin eihän tuo ole paljon mitään. Lämpöpumppufoorumillakin kirjoittelee porukkaa, jotka säätää öljylämmityksen ja ilmalämpöpumppujen ja puulämmityksen välillä saavuttaakseen muutaman hassun euron säästöt. Ja sitten ostavat jonkin aivan ylihintaisen hybridi-Priuksen 40000 €:lla säästääkseen muutaman satasen vuoden bensakuluissa. Ei vaan voi ymmärtää.
Kyllähän tuon sen peräti 2€ säästää. Talvella mukavuus kasvaa, kun se tuottaa lämpöä ja kesällä taasen mukavuus kärsii samasta syystä.
Kun tätä palstaa lukee, niin tämä 2€ on merkittävä summa vuodessa.
Niin se on. Kuluttaja on kuningas, mutta julkinen sana sekä laitevalmistajat ovat diktaattoreita jotka päättävät mitä asioita kerrotaan kuninkaalle.
Tarkoitatko että mitä vähemmän tarvitsee tuottaa lämpöä, niin sen vähemmän kuluu energiaa.
Sen mukaan lämmöntuotto ja lämmön tehokas käyttö on todellakin kaksi eri asiaa.
Lämmön tehokas käyttö tarkoittaa tapauskohtaisesti, lisää lämpöeristeitä tai rakennuksen tiivistystoimia.
Lisäeristyksessä sekä varsinkin uusissa ikkunoissa tai vesipattereiden vaidossa vesikiertoiseen lattialämitykseen on se paha vika etteivät ikinä tai ainakaan seuraavaan 30 vuoteen taida maksaa itseään takaisin.
Jos laitevalmistajia tai julkista sanaa on uskominen, niin uskokoon kuka haluaa.
Mutta kalliit laite- tai tuotehankinnat eivät ole ainoa tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Lämmöntuottolaitteiden uusiminen on kallis tapa vähentää energiankulutusta.
Tehokkaita sekä edullisia lämmönkäyttötapoja on useita.
Pysäytä lämmönkulku huonetilaan. Varmista hallittu ilmanvaihto.
Taas tämä tiivistysintoilija.
Jos vaihdat lämmöntuottolaitteet, siis vaihdat öljylämmityksen tai suorasähkölämmityksen tai joillakin paikkakunnilla kaukolämmön hyvään maalämpöön niin voit säästää noin puolet lämmityskustannuksista euroissa. Lämmityssäästö kWh-määrissä on useimmissa tavoissa isompi.
Maalämpö on kallis. Mutta säästö on myös suuri.
Tiivistämällä tavanomaisesti tiivistetyn talon vielä hieman paremmin voit säästää joitakin yksittäisiä prosentteja.
Jos tiivistyksesti on tosikehno niin säästät paljon kun tiivistät hyvin. Sen jälkeen vasta alkaa tosisäästö, voit säästää alennetuistakin kustannuksista paljon, usein luokkaa puolet.
Ei kovin kallis kuitenkaan verrattuna vaikkapa ikkunoiden vaihtoon.
Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä maksoi kyllä kertainvestointina melkein neljän kuukauden nettopalkan. Mutta takaisinmaksuaika on vain vähän yli neljä vuotta jos laskee 1,15 €/litra öljynhinnalla ja 0,125 €/kWh sähkön hinnalla koska vuosisäästö on niin suuri.
Jos vaihtaisi kaikki talon 18 ikkunan lasit uusiin niin taitaisi mennä saman verran rahaa kuin mitä maalämpö maksoi. Vuosisäästö taas olisi ehkä 100€. Painovoimainen ilmastointikaan pienelle kuristettujen venttiilien kautta ei kyllä paljoa vie energiaa verrattuna johonkin nykynormien mukaiseen 1000 m3/h koneelliseen ilmastointiin.
Toiset arvostavat eri asioita.
Ikkunat vaihtamalla saa vedottomamman talon. Maalämmöllä sama vetävä talo edelleen.
Ilmastoinnin vaihtamalla saa puhdasta raikasta ilmaa, kun toisessa kärvistellään räppänät kiinni omissa käryissä.
Mutta jos ja kun säästäminen on ainoa asia, niin räppänät kiinni ja sisäläpötilaa vain reilusti alaspäin, niin säästöjä syntyy.
"Ilmastoinnin vaihtamalla saa puhdasta raikasta ilmaa, kun toisessa kärvistellään räppänät kiinni omissa käryissä."
Just niin, mulla menee hengityistiet täyteen limaa jos meidän modernissa talossa ivkone lto:lla on nopeudella 2/5, mutta nopeudella 3/5 on kelvollinen hengitysilma. Aivan karmeaa on asua painovoimaisessa, jos on tottunut kunnolliseen iv:hen.
No jos on keuhkotautinen niin pakkohan sitä silloin on pitää flektin nuppi kaakossa. Tai ehkä sen modernin talon materiaaleista irtoaa niin paljon herkistäviä kemikaaleja?
Mutta painovoimainen iv on kyllä liiankin tehokas näin talviaikaan jos ei säädä venttiileitä pienemmälle. Heinäkuun helteillä kyllä joutuu avaamaan ikkunoita jos haluaa tuulta kämppään.
"järki käteen" taitaa olla vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.
Mikä kiihko ajaa sinua laittamaan nämä rinnakkaiset asiat vastakkain.
Lämmöntuottotavat ja lämmitetyn huoneilman tehokas käyttö on kaksi eri asiaa (esim matalaenergiatalot).
Mielestäni kukaan ei ole kirjoittanut, että rakenneliitosten tiivistäminen olisi ainoa oikea tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Samoin lämmötuottotappojen tai ikkunoiden uusiminen ei ole ainoa tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Lämmötuottotavoista riippumatta liitosrakenteistaan hatara talo kerskakuluttaa tuotettua lämpöä.
Hatarat liitosrakenteet ovat yleisin ja ymmärtämättömin heikkous nykyisissä kiinteistöissä. Katso TTY Tutkimusraportti 141
Hatarassa talossa ilmanvaihtokaan ei toimi säätöjen mukaisesti.
Lämmitetyn huoneilman tehokas käyttö on yksi edullinen tapa vähentää lämmityskustannuksia ja parantaa asumismukavuuksia.
Pientaloissa lämmöntuottotapojen vaihtaminen on useassa tapauksessa ylivoimaisesti paras tapa vähentää lämmityskustannuksia.
Huomioi että kaikkien varallisuus ei mahdollista uusia lämmöntuottotapojaan.
Poikkeuksia lukuunottamatta kerrostalot lienee liitetty kaukolämpöön.
Yksi asia ja monta eri tapaa.
Liitosrakenteet tehdään talon rakennusvaiheessa. Jälkeenpäin niitä ei voi korjata purkamatta tai uusimatta rakenteita. Näin todetaan siinä TTYn tutkimusraportissa 141. Raportti on tehty vain uudisrakentamista varten ja on siihen tarkoitukseen oikein hyvä.
Luetun ymmärtäminen on aloittajalla hukassa.
Olet oikeassa. Mutta järkevä ei kieltäydy hyödyntämästä tutkittua tietoa?
Epätiiveys on voinut syntyä jo rakennusvaiheessa. Mutta kaikilla materiaaleilla on oma elinkaareen perustuva ominaisuus. Liitoskohtien epätiiveys on voinut tulla myös pitkällä aikavälillä.
Osa liitoskohtien lämpövuotokohdista on mahdollista eristää tai tiivistää myös rakenteita purkamatta.
Huoneen puoleisten liitosrakokohtien tiivistäminen estää lämpöisen ja kostean ilman pääsyn rakenteisiin.
Esim. Pat. ja rek. hal. kiinteistössä näitä sisäpuolen epätiiviitä liitosrakoja oli 26 kilometriä (lämpökamera).
Rakenteita purkamatta nämä liitosranteet tiivistettin sisäpuolelta.
Rakennetiiveyden parantuessa ovat lämmityskustannukset pienentyneet ja työntekijöiden viihtyvyys parantunut (vedontunne poistui).
Lisäksi ilmanvaihto ja lämmitys toimii suunnitelmien mukaisesti