Miten suhtautuisit,

Siten että eläisin hänen kanssaan loppuelämäni, hoidellen ite itteni ja kaivattunu ite ittensä, toisiamme samalla katsoen, kai me nyt sen verran saatais harrastella?

onhan kuulemma sellaista platonista rakkautta olemassa ja ystävyyttä. Niihin ei kai seksi kuulu. Mutta oliko tää nyt taas joku älynväläys ja kiero kysymys. On seksiä ja sitten on myös jotain muuta, jota voisi kutsua jollain muulla nimellä. Mutta eihän sitä voi oikeastaan tietää, kun ei voi tietää. :)

Saisiko harrastaa seksiä sit yleensäkään, muiden kanssa?

Juuri nuin siinä kävisi! En haluaisi / pystyisi seksiin sen kaiken jälkeen hänen kanssaan. Ja hän tarvitsee seksiä, se on hänelle niin tärkeää - eli tilanne harvinaisen selvä! Sinua varten on joku muu (tyttösesi)

No problem.

pakko kait se olisi sitten vieraissa käydä tai tutuissa;) Seksi ON tärkeää.

Seksiä.. mitä se nyt sinun merkityksessäsi tarkoittaa?
Eikö hyväilyjä.. vai eikö aktia?
No, ilman aktia tässä muutenkin elellään joten ei se nyt paljon muuttaisi tilannetta. Vaikka kyllä naisen elimistö kaipaa jos mies on vierellä.. hormoonitoiminta kyllä vaatii.
Mutta leluilla ja hyväilyillä voi laueta yhtä hyvin kuin aktilla.
Mutta.. miksi sitä seksiä ei olisi. Se on se kysymys. Miksi?

Jos en häntä saisi, niin olisinko muka onnellinen muiden kanssa sekstaillessani...vaikka se olisi kuinka hyvää niin tuleehan siitä aina enemmän tai vähemmän rutiinia kuitenkin. Eli toivoisin saavani hänet (mutta seksillä kuiteskin jos saa toivoa).

psykologista yliotetta tällä kysymyksellä :D mihin pyrit?

Eihän se ois oikein kummallekaan. Typerä ajatus. Ei tulis mittään, enkä hyväksyis mitään ehtoja.
ainakaan, jos kyse ois terveistä ihmisistä.
Aika liikuntakyvytön kaikinpuolin pitäis olla, ettei yhtään mitään pystyisi.

kohtaan voi osoittaa muullakin tavoin kuin pelkän aktin kautta. En halua miestä seksin takia vaan siksi millainen se mies on. Poikkeaa täysin muista tuntemistani ja pelkästään miehen kainalossa makaaminen ja hyvänä oleminen tekee olon niin hyväksi ettei siihen muuta tarvita.

ihan sama, runkistelemalla ne hommat on tähänkin asti hoideltu.

En rakastaisi aidosti, jos en pystyisi tuohon. No problemos!

Haluisin hänet silti, ehdottomasti. En ole pelkän seksin takia siihen mieheen rakastunut. Seksi on lopultakin aika pieni osa, tärkeä osa tietenkin, mutta se yhteinen elämä iloineen ja suruineen olisi kuitenkin niin paljon muutakin.

Mieluummin ottaisin sellaisen miehen, jonka kanssa ei ole seksiä mutta yhteiselo sujuu muuten hyvin ja olemme molemmat onnellisia kuin sellaisen miehen, jonka kanssa koko suhteen voimavara on seksissä.

Tulipa tämäkin kysymys esille, josta mainitsin aikaisemmin.Parrun kyllä pitää toimia, mutta ei se toimi ainakaan miehillä jos on monivuotinen lääkekuuri päällä.

vain yhdellä ihmisellä joita tunnen saattaisi olla vastavanlainen ehdotus :D

Onhan noita kaikenlaisia lupauksia tehty ja täytettykin.Kieltämäti aikkasen jänskä hypoteetti kymysys.Pistää mietteliääks.

Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Yllättävää kyllä ajattelen, että ei siitä mitään tulisi :o

Mä oon ajatellut kyllä koko ajan, että se on se koko paketti joka mua koukuttaa, mutta huomannut myös että seksistä tullut mulle tärkeä asia. Aina olen tiennyt olevani sensuelli tyttö, mutta yllättynyt siitä huolimatta kuinka tärkeää se mulle on.

Mä haluan molemmat puolet, persoonan joka on mulle erittäin hyvä ystävä (vaikka hän sitä ei mulle ollut) mutta myös rakastaja. Jos toinen puuttuu, voisin elää yksin ja ilman. Olen muuten ehkä väärässä hänestä jota kaipaan, joten kiitos tästä kirjoituksesta.

Mä oon kiusallisen tietoinen, että en tule olemaan niiden onnekkaiden joukossa. Suuri mahdollisuus että jään yksin, mutta itsepä oon tieni valinnut. En muuta voi, mä oon vaarallisen ehdoton.

Olisin aluksi kovin tyytyväinen, mutta ajan kuluessa tarpeet kävisivät kovemmiksi ja kovemmiksi yhä kovemmiksi jne.
Ehto pantaisiin jossain vaiheessa koetukselle. Voisiko sitä jotenkin kiertää tai lieventää. Mikä lasketaan kuuluvaksi seksin piiriin

Kyllä, jos siihen on selkeä syy!
Vaikka harrastettiinkin seksiä päivittäin aina kun oltiin toistemme luona, niin muu on tärkeämpää.

Mä meen kylään jos en saa seksiä, te veltot voitte palautua takaisin peräkammariinne.

Seksistä viis. Mutta kunnon rakastelu kai sentään sallitaan. Ai eikö? No nyt menee vaikeaksi. Täytyy miettiä. Kyllä minä jotenkin...sen kestäisin. Ei seksi ole elämässä se pääasia, jos sen rakkaimman saa luokseen. On paljon muutakin. Yhdessä olo ja tekeminen. Harrastukset. Halon hakkuu. Tanssiminen. Konsertit. Karaoke. Mutta jos suuteluakaan ei sallita, en kyllä millään huolisi häntä enää takaisin.

En mitenkään

No perhana, tuohon suostuisin oitis. Se kielletty hetelmähän se vasta haluttava olisikin, joten voi sitä lystiä lopulta :)))

Sehän ois siis kuin kuka tahansa ihminen. Suhtautuminen olis ennenpitkää välinpitämätön.

Tää kysymys herätti mut. Mä mietin että onko mulla mennyt pahasti överiksi? Entä se kaikki muu kiva?

En tunne itseäni vapaaksi, vaan vangituksi,

Jos rakastaisin kumppania täydestä sydämestäni, niin ehdottaisin että annamme olla ja etsimme molemmat toiseksi parhaan vaihtoehdon, jolloin molemmat voivat saada itselleen hyvän elämän.

Elämä ilman seksiä tarkoittaisi myös tietoista biologista lapsettomuutta.
Jollekin tämäkin asia on arkipäivää, mutta enpä lähtisi ketään pakottamaan tällaiseen.

En edes tällä iällä jaksa uskoa tuohon kohtalonomaiseen "yksi ainoa oikea" ajatukseen. Meressä on niin monia kaloja...

Sopisi minulle jos tunteet olisivat tarpeeksi vahvat. Ei seksittömyys saa olla este sille etteikö ihmisellä olisi oikeus rakkauteen; rakastaa ja olla rakastettu.

Mikä kysymys tää oikein on? Hyvää pilaa vai huonoa huumoria.

Aika moni jaksanut vastata.

Pitäiskö ikäväpalsta muuttaa huumori palstaks.

Ikävä kyllä en pystyisi. Seksi on osa elämää. Se täytyisi todeta. Ystävyys säilysi aina.

En kovin hyvin, mut kaipa sekin onnistuisi. Mites niitä lapsia sitten oiken saa?