surullinen ja lohduton olo...ja tuo hiton joulukin tulee ja ahdistus vain lisääntyy.Nyt
pitäis munkin jo kasvaa aikuiseksi, ja lopettaa nää typeryydet täällä..nämä vaan
rikkoo mut pian lopullisesti.Mutta jos joku nyt sanoo "mee IRL" vastaan..hyppää
kaivoon vaan tulen sinne perässä, tuolla ulkona olen hyeenojen armoilla, jotka
näkee heikon saaliin...ja kuin nuolaisisivat ennen kuolettavaa puraisua kaulaan.
Mutta täältä haaveiden kultamaasta ensin pois, ja kaikin keinoin yrittää unohtaa
se häkkilintu, jolla on kaikki mitä siellä häkissä tarvitaan..näin sen asian olen
huomannut, enkä tahdo enää itseäni kiusata enempää, vaan kerään voimia
että olen saalistaja enkä saalis.
Teille kaikille jotka joulusta pidätte...hyvää sellaista, ja uuteen vuoteen uusin asein.
pitäis munkin jo kasvaa aikuiseksi, ja lopettaa nää typeryydet täällä..nämä vaan
rikkoo mut pian lopullisesti.Mutta jos joku nyt sanoo "mee IRL" vastaan..hyppää
kaivoon vaan tulen sinne perässä, tuolla ulkona olen hyeenojen armoilla, jotka
näkee heikon saaliin...ja kuin nuolaisisivat ennen kuolettavaa puraisua kaulaan.
Mutta täältä haaveiden kultamaasta ensin pois, ja kaikin keinoin yrittää unohtaa
se häkkilintu, jolla on kaikki mitä siellä häkissä tarvitaan..näin sen asian olen
huomannut, enkä tahdo enää itseäni kiusata enempää, vaan kerään voimia
että olen saalistaja enkä saalis.
Teille kaikille jotka joulusta pidätte...hyvää sellaista, ja uuteen vuoteen uusin asein.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pidän joulusta, vaikka myös kaipuu kuuluu osana Jouluani. Kaipaan poismenneitä ihmisiä . . . Mutta joulussa on jotain herkkää ja kaunista. Tämän joulun ihanuutena on tuo ihana tyynyni päällä nukkuva vaavini. Voi miten tärkeä hän minulle on!
mun maailmaa ei haittaa mitkään joulut sunmuut turhat "juhlat". mun elämä kulkee omaa raidettaan, en elä kalenterin mukaan.
Onpa surullinen viesti. Se on siksi niin surullinen, että täällä on juuri samanlaiset tunnelmat. Jo se on nyt kumma, ettei saa yhtä miestä unohdettua lopullisesti. Mikä ihme siinä onkin. Kyllä, olen yrittänyt pysyä täältä pois ja täyttää elämän muulla, mutta ei auta. Surkea kohtalo ikävöidä saavuttamatonta.
Mikset tee jotain rakkautesi eteen ja ajatteles, jos jonakin jouluna hyvinkin pian vietätte joulua yhdessä. Mutta se vaatii hyvyyttä...
Lue viimeinen virke uudestaan.
arvatkaas, naurattiko vähän, mut en viittinyt kirjoittaa mitään;))))
kohtalopa hyvinkin...jos tietäis sen seuraavan elämän tulevan..mutta kun sitä ei
voi vaan odottaa ja toivoa mahdotonta mahdolliseksi.Parhaat palat elämässä saa
silloin just kun sitä vähiten odottaa, ja nyt pään täyttää nainen jota ei voi saada
joten varmaan ollaan sit niitä kohtalontovereita? yrittänyt olen unohtaa, mutta
samannimisiin ihmisiin törmää väkisin, ja se on sitten siinä.Mutta jospa uusi
vuosi tois jotain uutta ja parempaa niin sulle kuin mullekin...toivoisin.
Täältä häkistä ei ole yhtään sen paremmat näköalat, tulevaisuus on aika harmaata, mikäli elämä tällaisenaan jatkuu. Toivon, etten näkisi sitä vapaata lintua aina juuri kun luulen unohtaneeni....
Hullua sekin, että haluaa unohtaa ja samalla pelkää unohtavansa/toisen unohtavan. Ei kovin loogista. Käytät osuvia sanoja. Häkkilintu tunnen minäkin olevani. Kalterit eivät estä näkemästä ja haistamasta, mutta ne ovat liian tiiviit läpi lentämiseen.
Uusi vuosi niin. Viime vuonna tähän aikaan luulin, että tuleva vuosi lopettaa hullutukset. Näköjään ei käynyt niin. Enää en luota mihinkään, itseeni vähiten. Sulle kuitenkin toivon parempaa vuotta.
älä ole niin kriittinen itseäsi kohtaan
Hauskaakin, kyllä :)
hei bt.Tuo just...täytyis unohtaa että elämää ei täyttäis hän ja haave.Mutta toisaalta
ei haluais unohtaa, kun on henkilönä jotenkin koskettanut jotain sisällä? ristiriita ja
hankala sellainen.Mun täytyis vaan keksiä uutta harrastetta ja sensemmoista, ettei
jää turhaa aikaa ajatella, no jotain uutta olen löytänyt jo, mutta lisää pitäis vaan
löytää.Hyvää yötä sulle, ja jatkoja.
Sulle myös ja öitä
Jouluihmisiä olen, mutta aina tietty ikävä ja kaiho iskee aattoiltana/yönä. On lapset, vahnemmat, ihmisiä ympärillä, mutta sitä rakasta kainaloa ei ole johon käpertyä aattoyönä. Kai tähän jo tottunutkin. Elämää ei sen enempää.
kauppiaiden juhla-aika.
Minun joulussani ei ole mitään sen kummempaa kun muinakaan viikonloppuina. On vain muutama päivä enemmän vapaata, voin löhötä ja nauttia olostani kuinka haluan.
jippii, löytyihän se hengenheimolainen, Ei se joulu ole kuitenkaan ku joulu...ei mitään elämää suurempaa. Itsehän te surulliset teette siitä numeron
No pukkihan ois ihan jes ;), mutta kaikki muu hössötys on ihan joidenkin luomaa statusta. Sit luottokortilla tehty ja rakennettu joulu vie monen talouden persiilleen. Sitä maksetaan vielä kesälläkin kun meillä oli niiiiin loistelias joulu.
Kunpa se yksi tulisi joskus edes katsomaan... Sitä todella tuntee olevansa häkissä. Kaiken välttämättömän kyllä saa sinne häkkiin, mutta jotain vaan jää puuttumaan.
"....kaikin keinoin yrittää unohtaa
se häkkilintu, jolla on kaikki mitä siellä häkissä tarvitaan.."
On mulla melkein kaikki, mutta yksi asia uupuu. Se on eräs ihana mies, joka teki muhun niin suuren vaikutuksen etten ketään toista pysty edes ajattelemaan. Ketään toista en ole koskaan ikävöinyt samalla tavalla, tuntuu välillä että ikävöinti tekee fyysisestikin kipeäksi.
Joulu on siitä ihanaa aikaa, kun on läheiset ihmiset ympärillä. Kaikki se lahjavuorista panikointi ja kaupallinen puoli on aika turhaa. Useamminkin kuin kerran vuodessa pitäisi olla aihetta kokoontua rakkaimpien ihmisten kanssa samaan tilaan, toivon vieläkin että eräs mies olisi yksi heistä...sitten joskus.
Ensi vuotta en uskalla edes ajatella. Optimistina toivon, että ikävä helpottaa ja olen päässyt takaisin jaloilleni. Toivon myös, että se mies on onnellinen.