Elokuvagallup!

Minä katsoin eilen esitetyn "Suklaata suloisempaa" -elokuvan. Tietääkö joku, ovatko pääosan esittäjät oikeasti lesboja? Veikkaan, että he ovat biseksuaaleja. Aika äkkiä he muuten ihastuivat toisiinsa ja rupesivat seurustelemaan. Sellainen kai kuuluu nuoruuteen. Jäin miettimään, miksei lesbopääosan esittäjillä ollut meikkiä, kuinkas muutenkaan... muilla kuitenkin oli. Samastuin jokaiseen vuorollaan, mutta enimmäkseen äitiin ja siihen transnaiseen (sanoinko oikein, en muista enää nimeä). Loppu hyvin kaikki hyvin. Ihmiset tulivat onnellisiksi, paitsi minä. Minulle tuli elokuvasta hyvin surullinen olo. Minun tarinallani ei taida olla onnellista loppua. Elokuva olikin komedia. Siinä oli kommelluksia, mutta ne olivat enimmäkseen huvittavia. Tosielämä taitaa olla vähän hankalampaa.

en tiedä lasketaanko Boys don't cry varsinaisesti lesboelokuvaksi, sillä kysehän on enemmän transsukupuolisuudesta - jolloin suhde olisi teoriassa heterosuhde....? joka tapauksessa. elokuva on kyllä yksi omista lemppareista. tunnelataus, joka minuun kertyy elokuvan katsomisen aikana on käsittämättömän suuri. möykkyjä rinnan alla.

..minullekin mikä siinä oli ideana, kun se ei vaan auennut..

T: Daiju

Hilla kirjoitti:

..minullekin mikä siinä oli ideana, kun se ei vaan auennut..

T: Daiju

Avain on tajuta se, että Diane on oikea ihminen ja Betty on unessa esiintyvä ihminen. Elokuvan alkuhetkillä Diane menee nukkumaan, ja näkee unta, jota elokuva pääosin seuraa.

Dianen oma elämä aukeaa lopussa, ja osaset oikeasta elämästä ovat heijastelleet uneen. Unessa Diane (Betty) "haluaa", että hän on hyvä näyttelijä (jota hän ei oikeasti ole, vaan roolit vie aina Camilla), hän haluaa, että Rita (oikeasti Camilla) rakastaa häntä ja elämä on ruusuista.

Tosielämässä Camilla jättää Dianen ja Diane murhauttaa hänet. Unessa Diane haluaa, että Camilla selviääkin siitä ja palaa hänen luokseen.

Leffassa on paljon yksityiskohtia, jotka aukenee kun jaksaa katsoa uudestaan ja etsiä tarkoitusta. Esimerkiksi, kun Diane palkkaa tappajan hänelle kerrotaan, että kun hän näkee avaimen uudelleen, homma on hoidettu. Leffan lopussa avain on pöydällä ja Diane tajuaa tapattaneensa Camillan. Samoissa kohtauksissa avainta ei aina ole, ja silloin ollaan unessa..

Toivottavasti en pilannut elokuvaa kenellekään...

Patu kirjoitti:

Avain on tajuta se, että Diane on oikea ihminen ja Betty on unessa esiintyvä ihminen. Elokuvan alkuhetkillä Diane menee nukkumaan, ja näkee unta, jota elokuva pääosin seuraa.

Dianen oma elämä aukeaa lopussa, ja osaset oikeasta elämästä ovat heijastelleet uneen. Unessa Diane (Betty) "haluaa", että hän on hyvä näyttelijä (jota hän ei oikeasti ole, vaan roolit vie aina Camilla), hän haluaa, että Rita (oikeasti Camilla) rakastaa häntä ja elämä on ruusuista.

Tosielämässä Camilla jättää Dianen ja Diane murhauttaa hänet. Unessa Diane haluaa, että Camilla selviääkin siitä ja palaa hänen luokseen.

Leffassa on paljon yksityiskohtia, jotka aukenee kun jaksaa katsoa uudestaan ja etsiä tarkoitusta. Esimerkiksi, kun Diane palkkaa tappajan hänelle kerrotaan, että kun hän näkee avaimen uudelleen, homma on hoidettu. Leffan lopussa avain on pöydällä ja Diane tajuaa tapattaneensa Camillan. Samoissa kohtauksissa avainta ei aina ole, ja silloin ollaan unessa..

Toivottavasti en pilannut elokuvaa kenellekään...

Lue lisää

oli kiva saada leffa selitetyksi, kiitos siitä. Itse tosin näin sen vain kerran mutta filmin sekavuus riitti siihen ettei tullut mieleenkään katsoa sitä uudestaan. Ehkä se pitää nyt käydä taas vuokraamassa. Naomi Wattsin namuudesta olet kyllä aivan oikeassa ;)
Leffoja:
Better Than Chocolate - ihan jees
But I'm a Cheerleader - täysin camp, puree krapulassa kun aivot ei kestä mitään todellakaan syvällistä
Bound - hyvä
If these walls could talk 2 - ihan jees
8 Femmes - hyvä (Catherine Deneuve, mmmm)
Desert Hearts - hyvä
High Art - erilainen, matalan budjetin leffa
Laurel Canyon - huippurooli Frances McDormandilta
The Incredibly True Adventures of 2 Girls In Love - vanha ja hyvä teinirulla
Monster - loistavat roolisuoritukset, hyvin kuvattu, voin lämpimästi suositella

tikrube kirjoitti:

oli kiva saada leffa selitetyksi, kiitos siitä. Itse tosin näin sen vain kerran mutta filmin sekavuus riitti siihen ettei tullut mieleenkään katsoa sitä uudestaan. Ehkä se pitää nyt käydä taas vuokraamassa. Naomi Wattsin namuudesta olet kyllä aivan oikeassa ;)
Leffoja:
Better Than Chocolate - ihan jees
But I'm a Cheerleader - täysin camp, puree krapulassa kun aivot ei kestä mitään todellakaan syvällistä
Bound - hyvä
If these walls could talk 2 - ihan jees
8 Femmes - hyvä (Catherine Deneuve, mmmm)
Desert Hearts - hyvä
High Art - erilainen, matalan budjetin leffa
Laurel Canyon - huippurooli Frances McDormandilta
The Incredibly True Adventures of 2 Girls In Love - vanha ja hyvä teinirulla
Monster - loistavat roolisuoritukset, hyvin kuvattu, voin lämpimästi suositella

Lue lisää

Oli aika järkyttävä... Kovin vähän mä tykkäsin siitä lesbosuhteesta siinä tosin.. Ei jotenkin ollut tavanomainen, hehe.

Patu kirjoitti:

Oli aika järkyttävä... Kovin vähän mä tykkäsin siitä lesbosuhteesta siinä tosin.. Ei jotenkin ollut tavanomainen, hehe.

maailman tasapainoisin suhde ollut. Mutta kokonaisuutena leffa oli hyvä, tunteet meni katselessa ihan laidasta laitaan.

Ingmar Bergmanin ikivanhaa leffaa Kuiskauksia ja huutoja? Onkio siinä kysymyksessä lesboteema vai ei?

Semmoinen leffa kuin Lost and Delirious pyöri joku vuosi sitten canalplussalla. Se oli todella hyvä mielestäni, eikä välttämättä ollut ihan tavanomainen lesboelokuva. Siinä oli jotain erilaista.. Ja päänäyttelijä Piper Perabo (tai joku vastaava) oli aivan upea!
Onkohan joku muukin nähnyt sen, eipä kukaan ainakaan ollu maininnu sitä..?

jos oikein muistan tai sitten setan sivulta pääsee linkin kautta.