Puolisoilla A ja B on keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa esitetään toivomus, että perinnönjako suoritettaisiin vasta molempien kuoltua.
Lisäksi todetaan, että mikäli toisen kuoltua lapset vaativat lakiosaansa saa jäljelle jäävä suorittaa lakiosan parhaimmaksi katsomallaan tavalla.
Testamentissa on määrätty myös A:n ja B:n omaisuuden jakamisesta lapsille siten, että kiinteistöt ja muu lapsille menevä omaisuus on yksilöity kullekin lapselle.
A :lla on suurempi omaisuus.
1) Jos B kuolee ja A ei anna omaisuudestaan tasinkoa, niin säilyttääkö A
avio-oikeuden B:n omaisuuteen? Meneekö koko B:n omaisuuden
omistusoikeus heti lapsille?
Ilmeisesti A:lla säilyy hallintaoikeus B:n omaisuuteen?
2) Entä yhteinen A:n ja B:n pankkitili kun pankkitili on A tai B:n nimillä?
Lisäksi todetaan, että mikäli toisen kuoltua lapset vaativat lakiosaansa saa jäljelle jäävä suorittaa lakiosan parhaimmaksi katsomallaan tavalla.
Testamentissa on määrätty myös A:n ja B:n omaisuuden jakamisesta lapsille siten, että kiinteistöt ja muu lapsille menevä omaisuus on yksilöity kullekin lapselle.
A :lla on suurempi omaisuus.
1) Jos B kuolee ja A ei anna omaisuudestaan tasinkoa, niin säilyttääkö A
avio-oikeuden B:n omaisuuteen? Meneekö koko B:n omaisuuden
omistusoikeus heti lapsille?
Ilmeisesti A:lla säilyy hallintaoikeus B:n omaisuuteen?
2) Entä yhteinen A:n ja B:n pankkitili kun pankkitili on A tai B:n nimillä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
1) Kun ositus on toimitettu, avio-oikeutta ei enää ole. A:n omaisuus on A:n ja B:n omaisuuden omistavat B:n kuolinpesän osakkaat (jollainen A ei enää ole) eli tässä tapauksessa B:n lapset.
A:lla säilyy testamentin mukainen hallintaoikeus B:n kuolinpesän omaisuuteen. Jos B:n lapset kuitenkin ovat säädetyin tavoin vaatineet lakiosansa, he saavat sitä vastaavan omaisuuden hallintaansa siltä osin kuin kuolinpesässä on omaisuutta, joka ei PK 3:1a.2:n mukaan kuulu lesken hallintaan. (PK 3:1a http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a)
2) Tilin varat omistavat puoliksi A ja B:n perilliset. A voi, osituksen jälkeen, käyttää oman puoliskonsa ja toisen puoliskon korot. B:n puoli varoista voi, jos lakiosat on vaadittu, tulla jaetuksi lakiosina B:n perillisille.
Osaako joku neuvoa ?
Pariskunta on naimisiinmenon jälkeen ostanut talon. Laina ja talo tontti on vaimon nimissä. Vaimo on maksanut talolainaa vuodesta 2003 yksin mutta mies on remontoinut taloa, pankin myöntämällä remonttilainalla, vaimon avustaessa siinä mitä osaa. Nyt avioeron tullessa taloremontti on vielä kesken, kiinteistön myyntiarvo paljon pienempi kuin mitä on lainaa. Kun ositusta tehdään, meneekö kaikki suoraan puoliksi vai luetaanko millään lailla vaimon eduksi se että hän yksin on koko ajan talolainaa maksanut ?
Kaikenlaiset neuvot otetaan kiitollisuudella vastaan !
>>Kun ositusta tehdään, meneekö kaikki suoraan puoliksi vai luetaanko millään lailla vaimon eduksi se että hän yksin on koko ajan talolainaa maksanut ?
Niin ei perusteettoman edun palautusta osituksen yhteydessä, mutta voisiko mahdollisuus tähän kuitenkin aueta normaalien velvoiteoikeudellisten periaatteiden myötä, jos ja kun joku on kartuttanut toisen omaisuuden arvoa omalla panoksellaan? Vai sulkevatko avioliittolain säännökset tämän mahdollisuuden pois?
Oletuksena, että miehellä ei ole varallisuutta eikä vaimollakaan muuta kuin talo:
Mikäli talosta on omaisuuden arvoa enemmän velkaa (sinänsä outo ja kinkkinen tilanne), vaimon omaisuuden säästö on nolla, eikä tasinkoa tule lainkaan maksettavaksi.
Avioliiton kestosta huolimatta osituksen sovittelu ei tulle kysymykseen, jos säästö on nolla jo muutenkin. Sovitella voidaan vain avio-oikeuden laajuutta ja muodostuvaa tasinkoa.
Miehen puolelta perusteettoman edun palautus voisi olla mahdollista, jos hän ei ole itse ennättänyt "nauttia" panoksestaan ja talon omistaja hyötyy perusteetomasi esim. arvonnousun myötä.