Eikö olisi hyvä laatia suunnitelma, miten muuttaa elämää, ts. miten saada ystäviä. Ystävien kautta tutustuu uusiin ystäviin ja jopa löytää elämänkumppanin, joten mielestäni tämä on paras keino muuttaa kaikki. Itse mietin tällaista kolmen kohdan muutosta:
1 Aloitan uuden harrastuksen. Sen pitää olla sellainen, että siellä tehdään jotain yhdessä, keskustellaan yhdessä tms. Esim. kielikurssi.
2 Hymyilen tuntemattomillekin ja tervehdin heitä aina kun se on mahdollista (kaikkia ei tietenkään kannata morjestaa, ja onneksi en asu Hesassa)
3 Otan yhteyttä takavuosina tapaamiini ihmisiin, soitan heille, laitan postia tms. Yritän elvyttää edes yhden vanhan tuttavuussuhteen.
Mitä mieltä olette suunnitelmastani ja olisiko teillä hyviä ehdotuksia?
1 Aloitan uuden harrastuksen. Sen pitää olla sellainen, että siellä tehdään jotain yhdessä, keskustellaan yhdessä tms. Esim. kielikurssi.
2 Hymyilen tuntemattomillekin ja tervehdin heitä aina kun se on mahdollista (kaikkia ei tietenkään kannata morjestaa, ja onneksi en asu Hesassa)
3 Otan yhteyttä takavuosina tapaamiini ihmisiin, soitan heille, laitan postia tms. Yritän elvyttää edes yhden vanhan tuttavuussuhteen.
Mitä mieltä olette suunnitelmastani ja olisiko teillä hyviä ehdotuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vastauksista ehdotukseesi voit päätellä, mikä tämän palstan ihmisiä vaivaa. He haluavat vain rypeä itsesäälissä eivätkä pistä tikkua ristiin, että tulisi muutosta elämään. On niin mukava olla passiivisena uhrina kun on siihen tottunut. Marista ja valittaa vaan loppuelämä.
Rohkeasti uusi kampaus, vaateus, tykkää itsestään
Hyvä suunnitelma!
Itse tunnen tällä hetkellä olevani uusien ystävien tarpeessa, joitakin on mutta heillä omat kiireen ja tunnen "syrjäytyneeni" heistä jollakin tavalla.
Ajettelin uusien ystävyyssuhteiden toivossa myöskin aloittaa uuden harrastuksen ja kokeilla myös olla itse avoimempi jotta toiset uskaltautuvat myös lähestyä minua. Eräälle vanhalle tuttavuudelle ehdotin lefaan lähtemistä ja tuntui ilahtuvan ehdotuksestani.
Oma suunnitelmasi vaikuttaa siis oikein hyvältä ja samalla reseptillä siis mennään! Onnea uuden etsimiseen ja löytämiseen!
Minulla on paljon (liikaa) työtä ja muita menoja. Olen usein kireä ja väsynyt ja tietysti se näkyy naamasta. Jos näyttäisin rennommalta ja avoimemmalta, kuten sinäkin ehdotat omalla kohdallasi, se takuulla tekisi minusta lähestyttävämmän. Nyt huomaan, että ihmiset usein ikään kuin pelästyvät kun tulen paikalle. Stressi ja suorituspaineet eivät varmaankaan houkuttele ketään. Lisäksi olen vielä melko autoritäärisen oloinen, kuulemma. Kaipa se johtuu siitä, että olen joutunut tsemppaamaan monien "tavanomaisten" asioiden eteen saadakseni ne sujumaan... Huh, nyt kun oikein ajattelen niin eipä ihme, etten tutustu uusiin ihmisiin. Onneksi työpaineet on helpottamassa.Täytyy luopua jostain, että saa tilalle jotain.
Kävin eilen uimahallissa ja siinä odotellessamme puhuin kaikkien kanssa jotain; paikalla oli puolen tusinaa eri ikäistä ihmistä. Yleensä olen hiljaa, mutta ajattelen, että ehkä tällä lailla pikku hiljaa voin harjoitella kontaktin ottamista. Mitä enemmän puhun tuntemattomien kanssa, sitä alemmaksi kynnys painuu.