Homescandit ja tasapohjaranskis aallokossa

Laatikossa on suuremmat sisätilat, EI paremmat. Laatikon jalomuovisisustus on näyttävä ja varmasti hienompi kuin kuin tulevaisuuden jalokontaktimuovilastulevysisutukset.

No, vakavasti ottaen Jennau näytti häviävän kaikilta purjehdukseen liittyviltä ominaisuuksiltaan HR:lle mikä oli erityiseti avotuuliominaisuuksien osalta yllätyksellistä.

Ne liittyvät siten, että veneet suunnitellaan nykyisin sisätiloiltaan mahdollisimman suuriksi. Sitä ei tehdä pituutta lisäämällä, koska silloin veneen käsittely satamissa vaikeutuu liikaa, vaan tekemällä veneestä laatikkomaisempi. Se huonontaa purjehdusominaisuuksia, mutta sillä ei ole väliä, koska veneillä purjehditaan vain vähän. Asumismukavuus satamassa on tärkeämpää.

En itse puhu saksaa mutta linkin alapuolella keskustelussa joku mainitsee 20-22 kn tuulen, siis 10-11 m/s.
Mikä olisi ollut tilanne jos tuulta olisi ollut se meidän kesällemme tyypillinen 2-3 m/s tai vähän enemmän, vaikka 6-8 m/s. Vanhat konstruktiot eivät silloin pysy uudempien perässä millään tuulensuunnalla.

Jean Ben Hansen kirjoitti:

En itse puhu saksaa mutta linkin alapuolella keskustelussa joku mainitsee 20-22 kn tuulen, siis 10-11 m/s.
Mikä olisi ollut tilanne jos tuulta olisi ollut se meidän kesällemme tyypillinen 2-3 m/s tai vähän enemmän, vaikka 6-8 m/s. Vanhat konstruktiot eivät silloin pysy uudempien perässä millään tuulensuunnalla.

Onneksi ei ollut enempää tuulta sillä jennau ei enää pysy käsissä yli 12 sekuntimetrin tuulessa.

Hr Vindo kirjoitti:

Onneksi ei ollut enempää tuulta sillä jennau ei enää pysy käsissä yli 12 sekuntimetrin tuulessa.

Ei pidä paikkaansa. Tosiasia on, että nykyiset cruising-veneet ovat alirikattuja,S Odyssey mukaanlukien, Bavasta puhumattakaan. Tai uusi Hanse 345 50 m2 ja vene painaa 6000 kg.
Kyllä ne tuulta kestävät. Kevyessä tuulessa ne jäävät cruiser-racerille kuten Dehlerit ja Arconat mutta kovassa tuulessa lopulta mennään tasoissa, jos D ja A ovat älynneet reivata. Muillakin tuulen kasvaessa voi aina reivata. Mutta siihen HRän tai Vindöhön ei millään ilveellä saa lisää ns kryssipurjepinta-alaa...

D36 kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Tosiasia on, että nykyiset cruising-veneet ovat alirikattuja,S Odyssey mukaanlukien, Bavasta puhumattakaan. Tai uusi Hanse 345 50 m2 ja vene painaa 6000 kg.
Kyllä ne tuulta kestävät. Kevyessä tuulessa ne jäävät cruiser-racerille kuten Dehlerit ja Arconat mutta kovassa tuulessa lopulta mennään tasoissa, jos D ja A ovat älynneet reivata. Muillakin tuulen kasvaessa voi aina reivata. Mutta siihen HRän tai Vindöhön ei millään ilveellä saa lisää ns kryssipurjepinta-alaa...

Ulkosaariston laiturilla viime syksynä eräs hyvin väsynyt kippari totesi uuden jennau SO36:n rajojen tulleen vastaan. "Liian kova keli tälle veneelle". Olivat kryssineet 16M pohjaanreivatulla isolla ja nenäliinan kokoisella rullagenualla 14 m/s keskituulessa ulkosaaristossa. Vene ei kipparin mukaaan pysynyt lankaan lapasessa vaan broachaili hallitsemattomasti jatkuvasti. Lopulta heidän oli turvauduttava rautagenuaan. Kokemusta heillä oli, kyseessä ei ollut eka veneensä tai purjehduksensa. Laiturissa jennau vapisi ja keikkui joka puuskassa, ei kivalta näyttänyt. Korkea runko, lattapohja ja kevyt köli eivät kuulu hyvän veneen ominaisuuksiin purjehdusominaisuuksia painotettaessa.

Meille purjehdus oli upea kaudenpäätös, heille selviytymistarina. Mutta me olimme liikkeellä oikealla veneellä. Swanilla.

OldSalt123 kirjoitti:

Ulkosaariston laiturilla viime syksynä eräs hyvin väsynyt kippari totesi uuden jennau SO36:n rajojen tulleen vastaan. "Liian kova keli tälle veneelle". Olivat kryssineet 16M pohjaanreivatulla isolla ja nenäliinan kokoisella rullagenualla 14 m/s keskituulessa ulkosaaristossa. Vene ei kipparin mukaaan pysynyt lankaan lapasessa vaan broachaili hallitsemattomasti jatkuvasti. Lopulta heidän oli turvauduttava rautagenuaan. Kokemusta heillä oli, kyseessä ei ollut eka veneensä tai purjehduksensa. Laiturissa jennau vapisi ja keikkui joka puuskassa, ei kivalta näyttänyt. Korkea runko, lattapohja ja kevyt köli eivät kuulu hyvän veneen ominaisuuksiin purjehdusominaisuuksia painotettaessa.

Meille purjehdus oli upea kaudenpäätös, heille selviytymistarina. Mutta me olimme liikkeellä oikealla veneellä. Swanilla.

Mielipiteitä, ei faktaa. Valmistetaanko Swania vielä kun sitä noin mainostat?

Oce37 kirjoitti:

Mielipiteitä, ei faktaa. Valmistetaanko Swania vielä kun sitä noin mainostat?

Haa, me tulimme itse Tallinnasta 13-15 m/s (tosin tuoreessa) sivumyötäisessä yli viime kesänä SO37:lla - eipä tullut raja vastaan.
Mistä näitä oikein tulee? niinkuin K-mainoksissa

Oce37 kirjoitti:

Mielipiteitä, ei faktaa. Valmistetaanko Swania vielä kun sitä noin mainostat?

Taisi olla koko video osastolla mutujuttuja. Alussa HR tamppasi, lopussa Jeanneau, ihan siitä riippuen, kuinka kamera oli suvaittu käyttää, ja mitä näyttää. Vindö meni kyllä kivan näköisesti joka otoksessa (IMHO).

Lisäksi joka venessä eri miehistö.

Koko juttu ei vastaa alkeellisintakan puolueettoman testin tunnusmerkistöä.

Tänä päivänä olis oikeasti helppo mitata veneitä samassa kelissä, samaan aikaan, ja vaikka vaihdella miehistöä, tallentaa veneen liikkeet (keinunta, jyskintä), nopeus, tuuli, track. Saisi jotain oikeasti objektiivista dataa.

Alkaa pikkuhilja v*tuttaa nämä jodlarin (hakeutukoon poika oikeasti äkkiä hoitoon) floodaamat videot, joilla todistetaan kaikki maailman asiat... todellisuushan on se, että jokainen näkee niistä juuri sen mitä haluaa, eli niiden toistusarvo on tasan nolla = 0.

Jodia persiisiin kirjoitti:

Taisi olla koko video osastolla mutujuttuja. Alussa HR tamppasi, lopussa Jeanneau, ihan siitä riippuen, kuinka kamera oli suvaittu käyttää, ja mitä näyttää. Vindö meni kyllä kivan näköisesti joka otoksessa (IMHO).

Lisäksi joka venessä eri miehistö.

Koko juttu ei vastaa alkeellisintakan puolueettoman testin tunnusmerkistöä.

Tänä päivänä olis oikeasti helppo mitata veneitä samassa kelissä, samaan aikaan, ja vaikka vaihdella miehistöä, tallentaa veneen liikkeet (keinunta, jyskintä), nopeus, tuuli, track. Saisi jotain oikeasti objektiivista dataa.

Alkaa pikkuhilja v*tuttaa nämä jodlarin (hakeutukoon poika oikeasti äkkiä hoitoon) floodaamat videot, joilla todistetaan kaikki maailman asiat... todellisuushan on se, että jokainen näkee niistä juuri sen mitä haluaa, eli niiden toistusarvo on tasan nolla = 0.

Päinvastoin!
Yksi maailman suurimmista venevalmistajista on tilannut piirustukset joltain Marc Lombardilta, joka ei ole muita juuri suunnitellut kuin Class 40 -veneitä ja jonkin Mini-Transat -voittajan sekä Alubateja nostoköleineen.
Marc puolestaan suunnitteli aivan liian lättäpohjaisen veneen, joka ei sovellu kuin ehkä Suomen sisäsaaristoon vaikka suurin osa näistä veneistä myydäänkiin Välimerelle ja Ranskan Atlantin puoleiselle rannikolle. Kaiken lisäksi joka mallia tehdään muutama sata kappaletta! Tällaista roskaa siis, joka ei sovellu oikein mihinkään ainakaan tuuliseen olosuhteeseen!
Ja vene ei kanna purjeitaan vaikka se onkin muotojäykkä ja alirikattu - suhteessa painoon purjeala on kovin pieni.
Täydellisen epäonnistunut projekti siis - miten on selitettävissä, että suunnittelussa ei ole päädytty HR29 -tyyppiseen ratkaisuun? Se olisi varmasti parempi ja menisi myynninkin osalta kuin kuumille kiville!

Jodia persiisiin kirjoitti:

Taisi olla koko video osastolla mutujuttuja. Alussa HR tamppasi, lopussa Jeanneau, ihan siitä riippuen, kuinka kamera oli suvaittu käyttää, ja mitä näyttää. Vindö meni kyllä kivan näköisesti joka otoksessa (IMHO).

Lisäksi joka venessä eri miehistö.

Koko juttu ei vastaa alkeellisintakan puolueettoman testin tunnusmerkistöä.

Tänä päivänä olis oikeasti helppo mitata veneitä samassa kelissä, samaan aikaan, ja vaikka vaihdella miehistöä, tallentaa veneen liikkeet (keinunta, jyskintä), nopeus, tuuli, track. Saisi jotain oikeasti objektiivista dataa.

Alkaa pikkuhilja v*tuttaa nämä jodlarin (hakeutukoon poika oikeasti äkkiä hoitoon) floodaamat videot, joilla todistetaan kaikki maailman asiat... todellisuushan on se, että jokainen näkee niistä juuri sen mitä haluaa, eli niiden toistusarvo on tasan nolla = 0.

Tämä on melkeinpä kestoaihe tällä ja usealla muulla purjehdusfoorumilla, joten hyvä, että joku veneilylehti päätti tarttua kysymykseen. Myös kotimaisen veneilylehdistön toimesta olisi kiinnostava lukea vastaavanlaisista vertailuja. Uskoisin että olisivat kiinnostavampia kuin uusien veneiden testit kevyellä tuulella saariston suojissa.

Testiolosuhteista sen verran, että tuulta oli tosiaan tuo 9-11 m/s, edellisenä päivänä oli myrskynnyt, aallonkorkeus 1-1,5 m ja aallonpituus n. 10m.

Muutaman vuoden kaksysillä purjehtineena on helppo allekirjoittaa testaajan kommentit veneen merimukavuudesta. Erityisesti vastaiseen meno on pehmeää reilun uppouman ja syvän runkomuodon vaikutuksesta. Mutta toki tämä oli yksi testi yhdenlaisissa olosuhteissa ja aallokon taajuudella on paljon merkitystä veneen käyttäytymiselle. Testissä aallokko oli terävää ja melko lyhyttä, joten melkeinpä epämukavimmat olosuhteet tuollaisille 9-metrisille veneille.

Tamppaaminen/poukkoilu taitaa olla ihan universaali ominaisuus lyhyille veneille, kun aallokon taajuus on sopiva. Kokemusta tästä on myös, ja silloin purjehdus ei ole erityisen miellyttävää. HR:n etuna tässä testissä oli reilu tuulennopeus - vene kestää tuulta reivaamatta yli 10 m/s asti, joten purjeet antavat riittävästi voimaa puskea aaltojen yli. Keula sukeltaa tällöin tosin melko syvälle (meillä ankkuri vinssi, 40m ketjua ja vesitankki keulassa) joten vessassakäynti on välillä mielenkiintoista.

Se on hieman yllättävä tulos, jos HR sai Jeanneauta paremmat pisteet myötäisellä. Olisi kiinnostava tietää veneiden nopeudet? HR:n raskas uppouma ja runkomuoto eivät erityisemmin paranna surffiominaisuuksia. Oman kokemukseni mukaan isommassa myötäaallokossa peräsimessä onkin melkoisesti painetta, ja veneen ohjaaminen on raskasta, mutta peräsin pitää kuitenkin - en ole vielä saanut venettä broutsaamaan. Taipumusta rullaukseen on myös 'sopivissa' olosuhteissa.

En nyt kuitenkaan sanoisi, että videon todistusarvo on nolla. Oliko jossain muuten maininta, että miehistöä ei vaihdettu kesken? Tuollaiset olosuhteet ovat kuitenkin aika tyypillisiä erityisesti eteläisellä Itämerellä. Jos tarkastellaan merimukavuutta, niin on aika järkevä lähteä ulos hankaliin olosuhteisiin.

DolphinD kirjoitti:

Tämä on melkeinpä kestoaihe tällä ja usealla muulla purjehdusfoorumilla, joten hyvä, että joku veneilylehti päätti tarttua kysymykseen. Myös kotimaisen veneilylehdistön toimesta olisi kiinnostava lukea vastaavanlaisista vertailuja. Uskoisin että olisivat kiinnostavampia kuin uusien veneiden testit kevyellä tuulella saariston suojissa.

Testiolosuhteista sen verran, että tuulta oli tosiaan tuo 9-11 m/s, edellisenä päivänä oli myrskynnyt, aallonkorkeus 1-1,5 m ja aallonpituus n. 10m.

Muutaman vuoden kaksysillä purjehtineena on helppo allekirjoittaa testaajan kommentit veneen merimukavuudesta. Erityisesti vastaiseen meno on pehmeää reilun uppouman ja syvän runkomuodon vaikutuksesta. Mutta toki tämä oli yksi testi yhdenlaisissa olosuhteissa ja aallokon taajuudella on paljon merkitystä veneen käyttäytymiselle. Testissä aallokko oli terävää ja melko lyhyttä, joten melkeinpä epämukavimmat olosuhteet tuollaisille 9-metrisille veneille.

Tamppaaminen/poukkoilu taitaa olla ihan universaali ominaisuus lyhyille veneille, kun aallokon taajuus on sopiva. Kokemusta tästä on myös, ja silloin purjehdus ei ole erityisen miellyttävää. HR:n etuna tässä testissä oli reilu tuulennopeus - vene kestää tuulta reivaamatta yli 10 m/s asti, joten purjeet antavat riittävästi voimaa puskea aaltojen yli. Keula sukeltaa tällöin tosin melko syvälle (meillä ankkuri vinssi, 40m ketjua ja vesitankki keulassa) joten vessassakäynti on välillä mielenkiintoista.

Se on hieman yllättävä tulos, jos HR sai Jeanneauta paremmat pisteet myötäisellä. Olisi kiinnostava tietää veneiden nopeudet? HR:n raskas uppouma ja runkomuoto eivät erityisemmin paranna surffiominaisuuksia. Oman kokemukseni mukaan isommassa myötäaallokossa peräsimessä onkin melkoisesti painetta, ja veneen ohjaaminen on raskasta, mutta peräsin pitää kuitenkin - en ole vielä saanut venettä broutsaamaan. Taipumusta rullaukseen on myös 'sopivissa' olosuhteissa.

En nyt kuitenkaan sanoisi, että videon todistusarvo on nolla. Oliko jossain muuten maininta, että miehistöä ei vaihdettu kesken? Tuollaiset olosuhteet ovat kuitenkin aika tyypillisiä erityisesti eteläisellä Itämerellä. Jos tarkastellaan merimukavuutta, niin on aika järkevä lähteä ulos hankaliin olosuhteisiin.

Toinen pointti kölimuodon ohella on kölipainon ja uppouman suhde. Luulen, että esim. ko testissä sillä on merkitystä. Curt Gelin ottaa testeissään ja kokoomakirjassaan tähän ahkerammin kantaa kuin useimmat testaajat. Oman kokemuksenikin (eri vuokraveneet) mukaan lähtisin itse siitä, että päälle 30%;n pitäisi päästä ja mitä enemmän sen parempi Tämähän sinänsä ei ole venemerkistä kiinni vaan vaihtelee valmistajien mallistojen sisällä aika paljon. Uudemmissa malleissa on alettu laskemaan enemmän muotojäykkyyden (leveys, vesilinjaleveys, taite kyljessä)varaan mutta kovissa olosuhteissa tarvitaan lisää painoa pohjan alle.

D36 kirjoitti:

Toinen pointti kölimuodon ohella on kölipainon ja uppouman suhde. Luulen, että esim. ko testissä sillä on merkitystä. Curt Gelin ottaa testeissään ja kokoomakirjassaan tähän ahkerammin kantaa kuin useimmat testaajat. Oman kokemuksenikin (eri vuokraveneet) mukaan lähtisin itse siitä, että päälle 30%;n pitäisi päästä ja mitä enemmän sen parempi Tämähän sinänsä ei ole venemerkistä kiinni vaan vaihtelee valmistajien mallistojen sisällä aika paljon. Uudemmissa malleissa on alettu laskemaan enemmän muotojäykkyyden (leveys, vesilinjaleveys, taite kyljessä)varaan mutta kovissa olosuhteissa tarvitaan lisää painoa pohjan alle.

Juuri näin! Painava köli kalliimpi ratkaisu veistämölle, joten varmasti tulemme näkemään vanerikölisen ja lopulta muovijäljitelmäkölisen Jeanneaun tulevaisuudessa! Vene ei kryssi enää kuin 2 m/s tuulessa mutta on oikein asuttava sisätiloiltaan jossa raikas ja helppohoitoinen melamiini takaa viihtyvyyden.

C.Gelin on muuten yksi harvoja toimittajia joka on uskaltanut puuttua tähän alati kevenevien kölien problematiikkaan ja yhä huonommin purjehtiviin yleensä mannereuroopassa valmistettaviin perhepurkkareihin.

Painava köli = kantaa purjeensa paremmin = rikivoimat kasvavat= lujemmat mastoheloitukset ja vantit ...jne

Huteranrapearanskis kirjoitti:

Juuri näin! Painava köli kalliimpi ratkaisu veistämölle, joten varmasti tulemme näkemään vanerikölisen ja lopulta muovijäljitelmäkölisen Jeanneaun tulevaisuudessa! Vene ei kryssi enää kuin 2 m/s tuulessa mutta on oikein asuttava sisätiloiltaan jossa raikas ja helppohoitoinen melamiini takaa viihtyvyyden.

C.Gelin on muuten yksi harvoja toimittajia joka on uskaltanut puuttua tähän alati kevenevien kölien problematiikkaan ja yhä huonommin purjehtiviin yleensä mannereuroopassa valmistettaviin perhepurkkareihin.

Painava köli = kantaa purjeensa paremmin = rikivoimat kasvavat= lujemmat mastoheloitukset ja vantit ...jne

Tuo kölipainojuttu ei, kuten kirjoitin, ole vain Jeanneaun haaste vaan myös Beneteaun, Hansen, Bavarian, Dufourin (uusi sarja, esim 335 - lue Veneen testi!) ja nyt myös Dehlerin kölipainot ovat pienenemään päin. Se on trendi eikä yhtä valmistajaa kannata alkaa mollaamaan. Jennelläkin on Gelinin kirjan mukaan varianssia: 36i 27%, 33i 32%.
Erikoinen juttu on myös tuo perästaagin poisottaminen, esim. Dufour 335.

D36 kirjoitti:

Tuo kölipainojuttu ei, kuten kirjoitin, ole vain Jeanneaun haaste vaan myös Beneteaun, Hansen, Bavarian, Dufourin (uusi sarja, esim 335 - lue Veneen testi!) ja nyt myös Dehlerin kölipainot ovat pienenemään päin. Se on trendi eikä yhtä valmistajaa kannata alkaa mollaamaan. Jennelläkin on Gelinin kirjan mukaan varianssia: 36i 27%, 33i 32%.
Erikoinen juttu on myös tuo perästaagin poisottaminen, esim. Dufour 335.

Joten venemyynnin kohderyhmänä on yhä enemmän vain perheenäidit.

D36 kirjoitti:

Toinen pointti kölimuodon ohella on kölipainon ja uppouman suhde. Luulen, että esim. ko testissä sillä on merkitystä. Curt Gelin ottaa testeissään ja kokoomakirjassaan tähän ahkerammin kantaa kuin useimmat testaajat. Oman kokemuksenikin (eri vuokraveneet) mukaan lähtisin itse siitä, että päälle 30%;n pitäisi päästä ja mitä enemmän sen parempi Tämähän sinänsä ei ole venemerkistä kiinni vaan vaihtelee valmistajien mallistojen sisällä aika paljon. Uudemmissa malleissa on alettu laskemaan enemmän muotojäykkyyden (leveys, vesilinjaleveys, taite kyljessä)varaan mutta kovissa olosuhteissa tarvitaan lisää painoa pohjan alle.

Kölipainon ja uppouman suhteen laskeminen ei anna absoluuttista tietoa veneen käyttäytymisestä. Nykyaikainen köli voi olla reilusti kevyempi kuin vanhanaikainen eväköli ja silti sen vääntömomentti on parempi. Joten suhteen kymmenenkin prosentin ero voi panna veneet ihan väärään järjestykseen jäykkyyden suhteen. Seuraavassa muutamia suhteita: Swan 66 31%, Baltic 58 38%, Salona 38 35%. Swan 66 Lionessa on näköjään lähes kelvoton kovassa kelissä verrattuna Balticiin ja Salonaan. Nykyaikainen venekin voi kulkea todella hienosti kovassa kelissä:
http://tv.yacht.de/video/Neue-Salona-38-im-Schwerwettertest/a12503475491c8f7d8409b75418f01e8

7+5 kirjoitti:

Kölipainon ja uppouman suhteen laskeminen ei anna absoluuttista tietoa veneen käyttäytymisestä. Nykyaikainen köli voi olla reilusti kevyempi kuin vanhanaikainen eväköli ja silti sen vääntömomentti on parempi. Joten suhteen kymmenenkin prosentin ero voi panna veneet ihan väärään järjestykseen jäykkyyden suhteen. Seuraavassa muutamia suhteita: Swan 66 31%, Baltic 58 38%, Salona 38 35%. Swan 66 Lionessa on näköjään lähes kelvoton kovassa kelissä verrattuna Balticiin ja Salonaan. Nykyaikainen venekin voi kulkea todella hienosti kovassa kelissä:
http://tv.yacht.de/video/Neue-Salona-38-im-Schwerwettertest/a12503475491c8f7d8409b75418f01e8

Videon mukaan tuulta 25-30 solmua, aallot 3-4m, ja kommentti: kivaa oli, homma koko ajan kontrollissa, ja meno tuntui turvalliselta. Kyllä veneitä edelleen osataan tehdä.

Vanha sanonta "sitä saa, mitä tilaa" pätee tässäkin. Jos haluaa hyvin purjehtivan veneen, pitää ostaa purjehtimista varten tehty vene. Nykyisin se tarkoittaa joko c/r -venettä, tai rauhallisemmasta menosta pitäville jotain HR-, Saare tms -tyyppistä. Bavat, SO:t yms. ovat nykyajan sunwindejä. Niiden suunnittelussa on painotettu hyviä tiloja ja tyydyttäviä purjehdusominaisuuksia alle 10 m/s kelissä. Vastuu on ostajalla.

Sitä saa mitä tilaa kirjoitti:

Videon mukaan tuulta 25-30 solmua, aallot 3-4m, ja kommentti: kivaa oli, homma koko ajan kontrollissa, ja meno tuntui turvalliselta. Kyllä veneitä edelleen osataan tehdä.

Vanha sanonta "sitä saa, mitä tilaa" pätee tässäkin. Jos haluaa hyvin purjehtivan veneen, pitää ostaa purjehtimista varten tehty vene. Nykyisin se tarkoittaa joko c/r -venettä, tai rauhallisemmasta menosta pitäville jotain HR-, Saare tms -tyyppistä. Bavat, SO:t yms. ovat nykyajan sunwindejä. Niiden suunnittelussa on painotettu hyviä tiloja ja tyydyttäviä purjehdusominaisuuksia alle 10 m/s kelissä. Vastuu on ostajalla.

Olisi kiva nähdä vastaava testi eri ikäisillä C/R veneillä. Esim. Inferno 31, X-302 ja joku kolmas vanhempi. iPhonelle löytyy softa Sensor Monitor, millä voi tallentaa kiihtyvyyksiä etc. Datan saa vietyä Exceliin. Eli kännykkä kipparin povariin ja toinen vaikka keulahyttiin punkan päälle. Tässä kustannustehokas juttuvinkki suomalaiselle venelehdelle.

Für zeitgenössische Ohren selbstverständlich war die Bezeichnung eines Herrschers als „Führer“ in der Antike, im Mittelalter und in der Frühen Neuzeit, häufig unter Verwendung des lateinischen Wortes dux (lat. „Führer“) als dem jeweiligen Herrschernamen nachgestellter Ehrentitel, beispielsweise Robert, dux Francorum, also „Robert, Führer der Franken“. Eine Übersetzung ist das sprachlich äquivalente deutsche Wort Fürst. Außerdem wurden die Oberbefehlshaber von Armeen als Heerführer (lat. dux belli, „Kriegsherr“, mhd. hervüerer)[1] bezeichnet, das entspricht dem deutschen Herzog aus ahd. herizogo, „der vor dem Heer zieht“.
Das Wort selbst, ahd. fôrari ist nach Grimm „nachweislich nur in dem sinne von lohnträger, lastträger, bajolus“[2], und erst mhd. füerære, vüerære, füerer, vüerer in der Bedeutung „einer, der führt“ erhalten[3], und erweitert sich erst neuzeitlich auf das heutige Bedeutungsfeld einschließlich „der ein Tier führt“, insbesondere „Fuhrmann“[4] und „der eine Waffe, eine Insignie“ und ähnliches „führt“.
Die analoge Wortverwendung findet auch in anderen Sprachen statt, dann aber auch ohne den militärischen Kontext, im Sinne „Leiter“[5] mit „Führer“ ins Deutsche übersetzt:
In der Republik Venedig und anderen norditalienischen Stadtrepubliken wurden die Staatsoberhäupter mit dem norditalienischen Dialektwort Doge für „Führer“ benannt.
Der Oberste Rechtsgelehrte als höchsten Repräsentant der Islamischen Republik Iran wird als persisch ‏ولی فقیه‎ wali-e faqih oder ‏رهبر‎ rahbar, „Oberster Führer“, „Wegweiser“, bezeichnet.

Tuo vertaus on mielestäni validi veneen, kummassakin on tarkoituksena tehdä tilava perhevene, eikä niinkään optimoida purjehdusominaisuuksia.

Käy venemessuilla Xp38:ssa ja vastaavankokoisessa Bavariassa. Vertaa sisällä veneen leveyttä päälaipion kohdalla. Eroa on ainakin metri. Lisäksi ruffi on matalampi, varalaitaa on vähemmän, köli ja peräsin syvempiä jne... Pystykeula toki löytyy molemmista.

Tilaa saa jos tilaa. kirjoitti:

Tuo vertaus on mielestäni validi veneen, kummassakin on tarkoituksena tehdä tilava perhevene, eikä niinkään optimoida purjehdusominaisuuksia.

Käy venemessuilla Xp38:ssa ja vastaavankokoisessa Bavariassa. Vertaa sisällä veneen leveyttä päälaipion kohdalla. Eroa on ainakin metri. Lisäksi ruffi on matalampi, varalaitaa on vähemmän, köli ja peräsin syvempiä jne... Pystykeula toki löytyy molemmista.

Näistä kuvista selviää tuo keulan leveysero. Kyseessä siis Xp-38 ja Bavaria 36. Toinen on suunniteltu tilojen ja toinen purjehdusominaisuuksien ehdoilla.

http://www.x-yachts.ch/uploads/KA20110826_772(2)(2).jpg

http://www.yacht-base.com/sailboat_foto/Bavaria-36-Cruiser/Bavaria-36-Cruiser-croatia.jpg

Keulan leveysero kirjoitti:

Näistä kuvista selviää tuo keulan leveysero. Kyseessä siis Xp-38 ja Bavaria 36. Toinen on suunniteltu tilojen ja toinen purjehdusominaisuuksien ehdoilla.

http://www.x-yachts.ch/uploads/KA20110826_772(2)(2).jpg

http://www.yacht-base.com/sailboat_foto/Bavaria-36-Cruiser/Bavaria-36-Cruiser-croatia.jpg

Aika hyvä kuvapari, siitä näkyy kyllä muitakin eroja kuin leveysero. Minäkin kävin messuilla Xp-38:ssa, ja vaikka en muuten siihen kovin ihastunut, niin tilaa siinä oli riittämiin. Ja ennen kaikkea, tilaa oli melko hyvässä suhteessa jaettu eri osiin ja toiminnoille. Ilmeisesti niin moni haluaa tilaa vain tilan takia, että sen priorisointi myy parhaiten.

Paremmin silti olisin viihtynyt sen viereisen raaserimaisemman sisällä. Ja saman sanoi ennen mua vaimoni.

etenkin keulassa kirjoitti:

Aika hyvä kuvapari, siitä näkyy kyllä muitakin eroja kuin leveysero. Minäkin kävin messuilla Xp-38:ssa, ja vaikka en muuten siihen kovin ihastunut, niin tilaa siinä oli riittämiin. Ja ennen kaikkea, tilaa oli melko hyvässä suhteessa jaettu eri osiin ja toiminnoille. Ilmeisesti niin moni haluaa tilaa vain tilan takia, että sen priorisointi myy parhaiten.

Paremmin silti olisin viihtynyt sen viereisen raaserimaisemman sisällä. Ja saman sanoi ennen mua vaimoni.

Samaa mieltä tuosta Xp:stä. Valintatilanne voi olla hankalampi pienempien veneiden osalta. Esim. uusi Xp33 vastaa sisustukseltaan jotain H35a ja muutaman kymppitonnin halvemmat cruiserit ovat varsin tilavia eivätkä aivan pöllöjä purjehtimaankaan (vaikka Hanse 325, Oceanis 31, SO33, Delphia 33). On aivan selvää, että Xp33 tai jokin HP jne. kulkevat paremmin mutta varmaan noillakin purjehduksesta voi nauttia. Itse haaveilen Tarac 33sta mutta vaimo ei viihtyisi...