Halaus, suudelma...

Täysin samanlaisia tuntemuksia tekstisi suhteen! En minkäänlaista läheisyyttä vastakkaiselta sukupuolelta ole tässä minun ujohkon 19 vuotisen elämäni aikana saanut.

Alkaa aina vain enemmän ja enemmän tuntua siltä että en taida ikinä kokea sen suurempaa rakkautta jos tähän tyyliin tilanne jatkuu ja ihan loputtomaltahan tää tuntuu ja pidemmän päälle alkanut jo oikeastaan vi tuttamaankin. Ihan tunneköyhäksihän tässä pian itsensä tuntee.
Onhan tässä vielä koko loppuelämä aikaa mutta tokihan se olisi ihan kivaa jos olis tähänkin ikään mennessä jotain kokemusta läheisyydestä jne. Vielä parempi kun löytäisi samantien vain sen täydellisen, ensimmäisen ja viimeisen elämänkumppanin.

Ja pakko vielä ilmaista tässä että se on kyllä omalla kohdallani aina yhtä turhan kanssa yritänkö omatoimisesti tutustua tyyppiin netin kautta vai kasvotusten. Ujouteni rassaa sen verran etten kykene edes näin simppelisti kirjoittelemalla lähestyä oikein. Mutta toisaalta ongelmaa on siinäkin mielessä että olen vaikeasti lähestyttävä enkä päästä kovin helposti lähelleni. Taidan kutakuinkin olla siis umpikujassa.

Itse olen 17-vuotias ujo nuori mies.

Vaikka minua kohtaan ollaankin näytetty muutamia kertoja kiinnostusta, ei se ole koskaan ollut pientä läheisyyttä enempää :/

Itsekin haluaisin jonkun, mutta tuntuu ettei koskaan tule onnistumaan sillä olen tähänkin mennessä sössinyt joka ikisen mahdollisuuteni. :(

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Olen kohta jo 24-vuotias mies enkä ole ikinä seurustellut ja kokemus naisista melkein nollissa. Alkaa varmaan toivo olla jo mennyttä varsinkin kun olen tajunnut jo pitkän aikaa etten tule tästä rohkeammaksi muuttumaan. Olen ollut jo pitkään syvästi masentunut tilanteeni johdosta ja pahemmaksi vain menee.

Hyvää itsenäisyyspäivää nyt kumminkin vaikka siitäkin olis helpompi nauttia jos mulla olis nainen jolta saan rakkautta.

26-vuotias ja tuntemukset ihan samat...

Itse olen 26v ja on aika masentavaa ajatella, että koko aikana minusta on ollut kiinnostunut vain kaksi naista, jotka taas ei kiinnostaneet minua. On aika huvittavaa, että sitten kun toista kiinnostaa niin itseä ei kiinnosta.
Kun ei ole oikein ikinä saanut mieleisiltä naisilta kiinnostusta tai kehuja osakseen niin on vaikea pysyä positiivisena. Kun on ollut monessa eri koulussa ja töissä ja kukaan ei katsele tai tule juttelemaan niin alkaa pakosti ajattelemaan että on ruma.
Olen ollut pari kertaa ihastunut, mutta yksipuolisesti.
Ujous tietty vaivaa, mutta mun mielestä suurempi ongelma on naisen kiinnostuksen herättäminen ensin, jos toista ei kiinnosta edes tutustua niin ei ehdi paljon ujous haitata.
Tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että löytäisi jonkun joka tykkäisi minusta ja minä hänestä.

Sul on ongelmii. Pystyn antaa sulle pari vinkkii noihi ujouteen ja tyttöjen lähestymiseen. Ensiks toi lähestyminen. Ota rauhallisrmmin. Takerrut aika kovaa heti kiinni ku saat mahdollisuuden. Se saattaa tuntuu tytölt epämiellyttävält. Se et otat suurii paineit nii yritä keventää tunnelmaa osuvil vitseil. Sellasil jotka saa olon mukavaks. Unohda noi pusu ja halaus jutut heti. Päätavote ja ainoo tavote on saada sitä itseään. Tytötki haluu sitä mut ne ei sitä tunnusta. Sit tää toinen juttu eli ujous. Se on noidan kehä. Ku tutustut uuteen ihmiseen niin ajattelet alitajuntaisesti et mitä mielt se on sust. Rupeet panikoimaan ja sen jälkee sanot luultavasti jotai tyhmää ja sun olost tulee epämukava. Sit oot hiljaa. Eikö? Ratkasuha vois olla et luotat ittees ja tunnet et oot hyvä tyyppi ja et sil ei oo vittuukaa välii jos toine vähä nauraa sun tyhmälle jutulle. Niit sattuu ihan jokaiselle.

Eräs kohta 27-vuotias ilmoittautuu tähän joukkoon. Ei niin minkäänlaista huomiota naisilta tähänastisessa elämässä, vahvasti veikkaan ettei jatkossakaan.

Tavallaan "meissä" tällaisissa miehissä on se paradoksi, että minkäänlaista huomiota ei tule, vaikka mitä todennäköisimmin nainen saisi meidän kaltaisista miehistä itselleen mitä uskollisimman ja rakastavan arvostavan kumppanin.

Silti saa tuon tuostakin lukea juttuja palstoilta ja lehdistä vaimojansa pahoinpitelevistä, puolisonsa murhanneista, alkoholisteista tai narkkareista. Ilmeisesti tällaisissa läpeensä pahoissa miehissä on sitä jotain, mikä naisia jostain syystä kuitenkin kiinnostaa, seurauksista viis.

Jännitys on myös hassu käsite: on varmasti hienoa jos kumppani on jännittävä siinä mielessä, että mitähän se tekee sängyssä tai mitä se ostaa rakkaalleen lahjaksi. Mutta jos täytyy jännittää milloin se lyö tai herääkö seuraavaan aamuun terveenä tai ollenkaan, kutsuisin sitä ennemminkin ahdistukseksi kuin jännitykseksi.

Jotakuinkin samat tuntemukset. Täysin samat haaveet halauksesta ja suudelmasta. Satunnaiselta mieheltä saatua hymyä saatan minäkin ajatella monta päivää..
T. Nainen kohta 20 v.