Seinälläni on kello jossa on viisarit ja koneisto. Toisella ei tee mitään ilman toista. Jos puuttuu viisarit, koneistosta ei ole hyötyä. Jos taas kellossa on pelkät viisarit, se näyttää oikeaa aikaa kaksi kertaa vuorokaudessa, mutta kukaan ei tiedä milloin.
Tuo kello on vielä fiksumpaa mallia. Siinä on radiovastaanotin joka kuuntelee jotakin Saksalaista radiolähetintä. Viisarit asettuvat automaattisesti oikeaan aikaan jopa talvi/kesä aikaan siirryttäessä. Kello ei tekisi radiovastaanottimella mitään ellei olisi aikamerkkiä lähettävää radiolähetintä. Toisaalta lähettimen vikaantumista ei huomaisi kukaan ellei olisi vastaanottimia.
Tällaisia toisistaan riippuvia järjestelmiä kutsutaan redusoimattomasti palautumattomiksi systeemeiksi. Näitä löytyy luonnostakin lukematon määrä.
Eräs redusoimaton systeemi on näköaistiimme liittyvä fotoneita hermoimpulsseiksi muuntava järjestelmä. Järjestelmässä on kolme päätoimintoa: valoherkkä opsiini, vahvistin ja palauttaja. Valoherkästä opsiini on lepotilassa mutkalla, mutta kun fotoni osuu siihen, se suoristuu. Suoristuminen laukaisee reaktion jota voisi verrata pesualtaan tulpan avaamiseen. Natrium ioneja pääsee vapautumaan iso määrä, jonka seurauksena syntyy sähköinen hermoimpulssi. Opsiini pitää suoristaa alkutilaansa, jotta se olisi valmis reagoimaan seuraavaan fotoniin. Tästä huolehtivat omat proteiinit ja entsyymit.
Järjestelmässä on siis kolme vaihetta: opsiinin reagointi valoon, signaalin vahvistaminen ja opsiinin palauttaminen alkutilaansa. Nämä kaikki kolme vaihetta ovat välttämättömiä valon havaitsemiseen. Näihin vaiheisiin osallistuu kymmenkunta proteiinia ja entsyymiä. Yksinkertaisimmillaankin tarvitaan kolme osaa: valoherkkä proteiini, vahvistin ja palauttaja.
Mikä on tällaisen monioasaisen laitteen kehityshistoria? Kaiken pitää olla valmiina ennen kuin systeemi toimii. Missä ovat eliölle hyödylliset välimuodot?
http://www.youtube.com/watch?v=Fm45A4yjmvo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palautumaton_monimutkaisuus
Silmän sisuksista vielä kerran
17
131
Vastaukset
Noissa linkeissä puhutaan silmän evoluutiosta.
Valoherkän proteiinijärjestelmän evoluutiosta ei löytynyt mitään tietoa.
Nuo kolme välttämätöntä prteeiininkonetta ovat:
- fotoniin regoiva molekyyli
- vahvistin
- palauttaja, joka virittää molekyylin vastanottamaan uutta proteiinia.Kyllähän google jotain sentään haulla opsin evolution löytää.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3223661/
Kysymys ei ole opsinin evoluutiosta, vaan kokonaisjärjestelmän evoluutiosta. Opsin yksinään ei tee mitään. Tarvitaan vahvistin ja palauttaja, joka oikaisee opsiinin fotonin havaitsemisen jälkeen.
- Evolution - Devoluti
Opsini on kehittynyt ensin, oheisessa tutkimuksessa kerrotaan havainnoista:
http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-1-4020-8761-5_12?LI=true
Tutkimus ei kerro juurikaan opsiinin kehittymisestä. Jos opsiinin on kehittynyt ensin, se on ollut hyödytön ilman muita osia, vahvistinta ja palauttajaa. Hyödyttömät osat tuhoutuvat mutatioissa ajan kuluessa.
Itse asiassa vaikka kaikki osat olisivat samaan aikaan olemassa solussa pitää vielä olla ohjausjärjestelmä joka aktivoi osat oikeaan aikaan ja rakentaa niistä fotonin vastaanottavan ja hermoimpulssin muodostavan kokonaisuuden.- tieteenharrastaja
Taas kerran perusasiat:
1) Voit toki heitellä tuollaisia kysymyksiä ja väitteitä loputtomiin, koska et itse eikä kukaan vastaajistakaan ole asiantuntija silmän toiminnoissa tai niiden erilaisissa nykyisestä luonnosta löydettävissä olevissa vaihtoehdoissa.
2) Alan asiantuntijat ovat taatusti monesti kuulleet tuon heiluttelemasi väitteen silmän palautumattomasta monimutkaisuudesta ID-opin totuuden todisteena. Yksikään heistä ei ole kääntynyt sitä kannattamaan, vaan päätelleet tietojensa perusteella silmän näkökyvyn vähittäisen evoluution mahdolliseksi.
3) Vaikka silmän tai jonkin muun asian evoluutiohistoriassa olisikin tuntemattomia vaiheita, tämä tietämättömyyden aukko ei sitttenkään ole asian mahdottomuukden todiste.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10952556#comment-0
Tuossa vielä linkki aikaisempaan keskusteluun asiasta. tieteenharrastaja kirjoitti:
Taas kerran perusasiat:
1) Voit toki heitellä tuollaisia kysymyksiä ja väitteitä loputtomiin, koska et itse eikä kukaan vastaajistakaan ole asiantuntija silmän toiminnoissa tai niiden erilaisissa nykyisestä luonnosta löydettävissä olevissa vaihtoehdoissa.
2) Alan asiantuntijat ovat taatusti monesti kuulleet tuon heiluttelemasi väitteen silmän palautumattomasta monimutkaisuudesta ID-opin totuuden todisteena. Yksikään heistä ei ole kääntynyt sitä kannattamaan, vaan päätelleet tietojensa perusteella silmän näkökyvyn vähittäisen evoluution mahdolliseksi.
3) Vaikka silmän tai jonkin muun asian evoluutiohistoriassa olisikin tuntemattomia vaiheita, tämä tietämättömyyden aukko ei sitttenkään ole asian mahdottomuukden todiste.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10952556#comment-0
Tuossa vielä linkki aikaisempaan keskusteluun asiasta.Kysymys eio ole silmän evoluutiosta vaan fotoniherkän koneiston evoluutiosta. Linkkisi koskee silmän evoluutiota. Vastaavia linkkejä on joukko tuolla ylempänä muiden tarjoamina.
Koneisto tarvitsee fotoniherkän proteiinin, vahvistimen ja palauttajan toimiakseen. Lisäksi tarvitaan ohjauskoodi joka rakentaa noista aineista oikeaan aikaan toimivan koneiston. Järjestelmä yhdessä muodostaa redusoitumattoman kokonaisuuden jossa minkä tahansa osan poistaminen saattaa systeemin epäkuntoon.
Tällaisen kokonaisuuden evoluutiohistoriaa on vaikea selittää, sillä toimivia välimuotoja ei ole olemassa.- tieteenharrastaja
txt0408100660 kirjoitti:
Kysymys eio ole silmän evoluutiosta vaan fotoniherkän koneiston evoluutiosta. Linkkisi koskee silmän evoluutiota. Vastaavia linkkejä on joukko tuolla ylempänä muiden tarjoamina.
Koneisto tarvitsee fotoniherkän proteiinin, vahvistimen ja palauttajan toimiakseen. Lisäksi tarvitaan ohjauskoodi joka rakentaa noista aineista oikeaan aikaan toimivan koneiston. Järjestelmä yhdessä muodostaa redusoitumattoman kokonaisuuden jossa minkä tahansa osan poistaminen saattaa systeemin epäkuntoon.
Tällaisen kokonaisuuden evoluutiohistoriaa on vaikea selittää, sillä toimivia välimuotoja ei ole olemassa.Linkissäni kerrotaan, että näkökyvyn yksinkertaisin muoto on ihon pinnassa oleva valoherkkä hermosolu sekä sen yhteys erittäin yksinkertaiseen aivotoimintoon, joka ohjaa eliön liikkeitä valoon ja pimeään perustuen.
Hermosolun valoherkkyys voi perustua moniin erilaisiin kemiallisiin reaktioihin, joista tehokkaimmaksi näyttää tulosten perusteella valikoituneen kuvaamasi opsiini. Sean Carrollin kuvaamassa yksinkertaisimmassa silmässä - joka siis on nykyisinkin olemassa - on hermosolun lisänä toinen valoa ohjaava solu.
Toimivia välimuotoja, jopa likimain alkumuotokin, on siis olemassa. Biologit tietävät tämän eivätkä siksi innostu ID-teorian tällaisista "todisteista". Miksi toisten pitäisi innostua niistä pelkästään väitteidesi perusteella? - txt()
tieteenharrastaja kirjoitti:
Linkissäni kerrotaan, että näkökyvyn yksinkertaisin muoto on ihon pinnassa oleva valoherkkä hermosolu sekä sen yhteys erittäin yksinkertaiseen aivotoimintoon, joka ohjaa eliön liikkeitä valoon ja pimeään perustuen.
Hermosolun valoherkkyys voi perustua moniin erilaisiin kemiallisiin reaktioihin, joista tehokkaimmaksi näyttää tulosten perusteella valikoituneen kuvaamasi opsiini. Sean Carrollin kuvaamassa yksinkertaisimmassa silmässä - joka siis on nykyisinkin olemassa - on hermosolun lisänä toinen valoa ohjaava solu.
Toimivia välimuotoja, jopa likimain alkumuotokin, on siis olemassa. Biologit tietävät tämän eivätkä siksi innostu ID-teorian tällaisista "todisteista". Miksi toisten pitäisi innostua niistä pelkästään väitteidesi perusteella?Siis kysymys on juuri tuosta yksinkertaisimmasta valonherkästä solusta.
Siinä pitää olla kolme osaa: valonherkkä osa, vahvistin, palauttaja joka palauttaa valoherkän osan sellaiseen tilaan että se voi napa uuden fotonin.
Lisäksi on vielä oltava systeemi, joka rakentaa tuon monesta proteiinista ja entsyymistä koostuvan kokonaisuuden oikealla hetkellä.
Sean Corrol ei puhu tästä osuudesta kirjassaan sanaakaan. Hän antaa yksinkertaistetun kuvan fotonin sieppaamisesta. - tieteenharrastaja
txt() kirjoitti:
Siis kysymys on juuri tuosta yksinkertaisimmasta valonherkästä solusta.
Siinä pitää olla kolme osaa: valonherkkä osa, vahvistin, palauttaja joka palauttaa valoherkän osan sellaiseen tilaan että se voi napa uuden fotonin.
Lisäksi on vielä oltava systeemi, joka rakentaa tuon monesta proteiinista ja entsyymistä koostuvan kokonaisuuden oikealla hetkellä.
Sean Corrol ei puhu tästä osuudesta kirjassaan sanaakaan. Hän antaa yksinkertaistetun kuvan fotonin sieppaamisesta.Systemilläkin on evoluutionsa:
"Lisäksi on vielä oltava systeemi, joka rakentaa tuon monesta proteiinista ja entsyymistä koostuvan kokonaisuuden oikealla hetkellä."
Tarvitaan hermosolun kasvua ohjaavaan DNA-jaksoon yksi geeniduplikaatio ja kopioon mutaatio, joka tuottaa soluun valolle herkän molekyylin. Sen tulee pystyä lähettämään hermoon sähköpulssi perustilaan palautuessaan, mutta palautuminen voi aluksi olla automaattinen.
Uudet mutaatiot voivat asteittain tuottaa valinnan hyväksymiä parannuksia solun valoherkkyyteen ja palautumiseen kohti nykyisin havaittavaa alkeellisinta silmää.
- moloch saa turpaansa
ID teoria nöyryyttää evokkeja.
- Epäjumalienkieltäjä
"Seinälläni on kello jossa on viisarit ja koneisto. Toisella ei tee mitään ilman toista. Jos puuttuu viisarit, koneistosta ei ole hyötyä."
Ajattelitko, että "kamerasilmä" ilman linssiä ja sarveiskalvoa ei toimisi? Jos pelkkä verkkokalvo ilman linssiä ja sarveiskalvoa taas toimisi, niin sinun viisari ja koneistohöpötyksesi vaikuttaisikin pelkältä höpötykseltä. Eikö niin?
Tuo valon havaitsemisesitys eri vaiheineen kumoutuu sillä, että maailmassa on lukuisia yksisoluisia eliöitä, jotka reagoivat valoon. Valoa voi siis havaita ilman hermostoa.- txt()
Kysymys on yksinkertaisimmasta valonherkästä solusta, ei silmän evoluutiosta.
Yksinkertaisin valoherkkä koneisto pitää sisällään kolme osaa:
- valonherkkä osa,
- vahvistin,
- palauttaja joka palauttaa valoherkän osan sellaiseen tilaan että se voi napata uuden fotonin.
Lisäksi on vielä oltava systeemi, joka rakentaa tuon monesta proteiinista ja entsyymistä koostuvan kokonaisuuden oikealla hetkellä.
Lue avaus uudelleen. - tieteenharrastaja
txt() kirjoitti:
Kysymys on yksinkertaisimmasta valonherkästä solusta, ei silmän evoluutiosta.
Yksinkertaisin valoherkkä koneisto pitää sisällään kolme osaa:
- valonherkkä osa,
- vahvistin,
- palauttaja joka palauttaa valoherkän osan sellaiseen tilaan että se voi napata uuden fotonin.
Lisäksi on vielä oltava systeemi, joka rakentaa tuon monesta proteiinista ja entsyymistä koostuvan kokonaisuuden oikealla hetkellä.
Lue avaus uudelleen.Minulle riittää aluksi hermosolun valoherkkä osa, joka lähettää sähköimpulssin palautuessaan itsestään alkutilaan. Sellainen voi syntyä sopivassa DNA-kohdassa tapahtuvalla geenin duplikaatiolla ja sitä seuraavalla mutaatiolla.
Jos avauspäättelysi on tieteellisesti vedenpitävä, miksi kukaan geneetikko ei näe tuossa palautumatonta mutkikkuutta? Ellei ole, miksi siihen pitäisi uskoa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 302845
- 951606
- 1211404
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa371244- 761165
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo251064- 53972
Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa270951MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil221924Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall112875