Häpeästä

tämä on vaikeaa

Kuinka moni häpeää tätä sairautta? Kertokaa. Itse häpeän joka kerta kun joku näkee kohtauksen (saan poissaolokohtauksia) ja selittelen kaikenlaista.

8

306

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • :( :(

      kyllä häpeän valtavasti

    • ellu211

      en häpeä. Jos en jollekkin tällaisena kelpaa katsokoon toiseen suuntaan

    • N.N

      En häpeä.Miksi pitäisi hävetä? Epilepsia on pitkäaikais sairaus siinä missä diabeettes tai sydän sairaudetkin tai mikä muu sairaus tahansa. Asiat pitää vaan hyväksyä vaikka kuinka pahalle tuntuis. Kukapa meistä ihan terve on, kaikki ei vaan näy päällepäin.

    • E.E.

      Erehdyin kertomaan esimiehelle poissaolokohtausten mahdollisuudesta. Sen koomminei ole kutsuttu asiakaspalavereihin mukaan ja työtehtävät ovat muuttuneet yksinkertaisemmiksi. Palkkaa ei sentään alennettu.

    • Hugo.

      En häpeä. Korkeintaan nostan syytteen, jos en saa apua, jos en saa apua kohtauksen tullessa ja minua luullaan jopa sairaalassa hulluksi.

      Stigma kyllä varmasti tässä sairaudessa on, mutta on paljon muitakin sairauksia, joissa ja vammoja joita leimataan... kunnes itse sairastuvat.

    • grenjin

      En häpeä. Olen aina suoraan kertonut kaikille sairaudestani, niin läheisille ja työkavereille kuin pomoillenikin, jos se on tullut jossain kohti keskusteluissa esille. En kuitenkaan ole toitottanut sitä ympäriinsä, kuten eivät ihmiset yleensäkään tee sairauksistaan. En muista että koskaan kukaan olisi muuttanut suhtautumistaan minuun. Eihän se tietenkään mukavaa ole saada kohtauksia julkisilla paikoilla, mutta häpeä ei ole koskaan ollut yksi tunteista.

      • Bavm

        Neurologit ovat aina halunneet syöttää minulle epilepsialääkkeitä, mutta minä sanon etten tarvitse niitä,koska minulla ei ole epilepsiaa. Hiljattain lääkäri sitten sanoi, ettei epilepsiaa tarvitse hävetä. Minä sanoin että jos Dostojevskille kelpasi epilepsia, niin kyllä se minullekin kelpaisi. Perussairaus on kuitenkin aivoissa ja se näkyy, kolmen ns aivotapahtuman jälkeen kävely on tosi surkeata; toispuolihalvaus ja rolaattori eivät oikein sovi yhteen. Mutta en viitsi sitäkään hävetä. Mutta kerron kyllä mitä riskejä minulla on, jos tulee tilanne että tarvitsen apua. Ja olen tarvinnutkin. Ja aina pyytäessäni olen saanut apua


    • eihäpeää

      Tuo häpeä menee ohi, ja voihan sitä aina sanoa et sori, poissaolokohtaus. Ei vakavaa. Itse voi valita, jaksaako aina hävetä vai ei. Suoraan puhuminen auttaa monesti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      77
      4592
    2. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      180
      1837
    3. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      124
      1540
    4. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      1016
    5. Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan

      Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️
      Ikävä
      16
      981
    6. Kerro todelliset motiivit

      kaivattuasi kohtaan?
      Ikävä
      103
      930
    7. Sunnuntain terveiset kaivatulle

      Mitä ajattelet hänestä tänään? Mitä haluaisit sanoa hänelle?
      Ikävä
      78
      913
    8. Hyvää huomenta!

      Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as
      Ikävä
      78
      842
    9. Miks et tahtonut

      Enää nähdä? Haluaisin ymmärtää
      Ikävä
      45
      807
    10. Mulla on tarkat korvat

      Kuulin sun äänen ihan selvästi.
      Ikävä
      4
      798
    Aihe