Tuttu mies, joka on täydellisen komea, super mukava ja kaikinpuolin ihana ihminen. Naiset yrittävät iskeä tätä miestä ja flirttailevat häpeilemättä miehen kanssa. Mies saisi kenet haluaa, mutta on ilmeisesti hieman kranttu eikä ole kiinnostunut yhdenillan suhteistakaan.
Himoitsen tuota miestä ihan järjettömästi. Sydän heittelee voltteja kun näen hänet ja perhoset lentelee vatsassa. Pieni kosketus tuntuu koko kehossa ja haluaisin vaan miehen lähelle. Ongelma on se, että en koe olevani tarpeeksi hyvännäköinen tuolle miehelle. Olen ihan ok näköinen nainen ja joidenkin mielestä jopa kaunis, mutta kovin, kovin kaukana mallin näköisistä naisista. Mies on melko selkeästi näyttänyt olevansa ainakin jollain tavalla kiinnostunut minusta, mutta en voi kuvitellakaan riisuutuvani hänen edessään. Niinpä laitan jarrut pohjaan hänen kanssaan. Olen muutenkin hieman epävarma näissä asioissa ja etenkin omasta ulkonäöstäni. Pelkään, että mies tulisi pettymään minuun ja siksi en uskalla edes yrittää mitään. Minun pitäisi kuitenkin jollain tavalla tulla tätä miestä vastaan, ennen kuin hän päättää luovuttaa koko homman kanssa. Miehellä tosiaan ottajia riittäisi, joten tuskin hän kovinkaan kauaa jaksaa enää perääni haikailla, jos en tule yhtään vastaan. Oma epävarmuuteni kuitenkin estää tekemästä yhtään mitään. Jos mies ei olisi niin järjettömän komea niin voisin näyttää selkeämmin tunteeni häntä kohtaan. Nyt vain ensin annan pienen palan hänelle ja sitten vetäydyn pois päin... Kaikki on ihan tuossa ulottuvillani, mutta en uskalla tehdä mitään. :(
Himoitsen tuota miestä ihan järjettömästi. Sydän heittelee voltteja kun näen hänet ja perhoset lentelee vatsassa. Pieni kosketus tuntuu koko kehossa ja haluaisin vaan miehen lähelle. Ongelma on se, että en koe olevani tarpeeksi hyvännäköinen tuolle miehelle. Olen ihan ok näköinen nainen ja joidenkin mielestä jopa kaunis, mutta kovin, kovin kaukana mallin näköisistä naisista. Mies on melko selkeästi näyttänyt olevansa ainakin jollain tavalla kiinnostunut minusta, mutta en voi kuvitellakaan riisuutuvani hänen edessään. Niinpä laitan jarrut pohjaan hänen kanssaan. Olen muutenkin hieman epävarma näissä asioissa ja etenkin omasta ulkonäöstäni. Pelkään, että mies tulisi pettymään minuun ja siksi en uskalla edes yrittää mitään. Minun pitäisi kuitenkin jollain tavalla tulla tätä miestä vastaan, ennen kuin hän päättää luovuttaa koko homman kanssa. Miehellä tosiaan ottajia riittäisi, joten tuskin hän kovinkaan kauaa jaksaa enää perääni haikailla, jos en tule yhtään vastaan. Oma epävarmuuteni kuitenkin estää tekemästä yhtään mitään. Jos mies ei olisi niin järjettömän komea niin voisin näyttää selkeämmin tunteeni häntä kohtaan. Nyt vain ensin annan pienen palan hänelle ja sitten vetäydyn pois päin... Kaikki on ihan tuossa ulottuvillani, mutta en uskalla tehdä mitään. :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voikin olla vaikeeta, et oo kyllä yksin ajatustes kanssa.
Ui ui hih hih hih, apuva. Buahahahah LOL.
kaikki on suhteellista. ehkä tämä mies on yksinäinen koska kukaan ei uskalla lähestyä häntä tai odottaa hänen aloitettaan.
Kuten sanottu, tätä miestä kyllä naiset lähestyvät ja usein ja monet hyvinkin suoraan ehdottelevat hänelle vaikka mitä. En usko, että hän pitää sellaisista naisista vaan etsiin nimenomaan tyttöystävää, ainakin on antanut näin ymmärtää ja tosiaan suoran seksin ehdottelijat on kohteliaasti torjuttu ainakin silloin kun minä olen ollut paikalla.
Eksyin tänne leipomisreseptejä etsiessä ja luin tuon sun kirjoituksen ja siinä oli niin samankaltaisia tunteita, kuin itsellä on ollut, että pitääpä vastata, vaikkei se enää olekaan harrastukseni. Kerta kiellon päälle :)
Voin lohduttaa, että omasta epävarmuudesta voi päästä yli. Ainakin itse pääsin kutakuinkin.
Ajattelin samoin, että olisi ollut todella pelottavaa olla hänen edessään alasti, omana itsenäni ja siten, etten pääsisi karkuun.
Juuri vähän aikaa sitten kävin itsekseni tunteitani läpi (hän on jo aikaa sitten mennyt). Huomasin, että olin tullut vahvemmaksi kohtaamaan omia tunteitani. Päässä pyöri esimerkiksi sellainen ajatus, että voisin seistä hänen edessään ja hitaasti riisuutua, jotta en olisi aina se, joka pääsee kaikesta vähiten itsestään antamalla. Hän tietää, että hän ei saa koskea. Pystyisin laittamaan silmät kiinni ja riisuutua siten, etten näe hänen silmiään. Pystyisin kantamaan ne tunteet mitä se aiheuttaisi, vaikka hengityksessä se ehkä näkyisi, ettei tuntuisi maailman helpoimmalta. Onhan siinä aina se riski, että hän koskisi, mutta en avaisi siltikään silmiä. Ainakin sen tuntisi sitten, että koskeeko hän rumasti vai kauniisti. Kunnioittavasti vai ei-kunnioittavasti. Enkä avaisi silmiä ennen kuin hän niin sanoisi, vaikka sattuisi. Antaisin kaiken tapahtua niin kuin on tapahtuvaksi. Luottaminen sattuu ehkä aina, mutta se on hyvä kipu, huomasin sen. Kaikki tuo oli tietty ihan teoreettista, mutta se ei vähennä sitä, että siitä huomaan tulleeni vahvemmaksi :)
Ajattelin myös aina samoin, että kunpa hänessä olisi kaikkea huonoa enemmän, jotta olisi vähän helpompi tykätä hänestä, mutta ei niin ei. Häneen on alkanut vaan vanhetessaankin tulla sellaisia charmantteja ulkonäöllisiä juttuja, että saatoin joskus kirota, että miksi se ei edes voi vanheta huonosti :) Olisi ollut mulle helpompaa. Miksi sen pitääkin vanheta juuri sillä tavalla, mistä tykkään.
Sen vielä sanon sulle rohkaisuna, että sun ei tarvi pelätä kaikkea etukäteen, koska sä et ole sille sun ystävällesi niitä satunnaisia ihmisiä, jotka lähestyy kauhean suorin seksiehdotuksin yms. Sä oot jotain muuta, parempaa. Sä olet jotain muuta osaksi juuri siksi, että sun kanssa ei ole samanlaista. Sä et heittele hänelle suoria seksiehdotuksia yms. Ole oma hitaasti etenevä itsesi, se on varmasti juuri sitä, mistä hän tykkää. Toki torjuminen ja pois vetäytyminen ajaa pois ja saa ajattelemaan, että sä olet päätöksesi tehnyt. Mutta sun etuhan on juuri se noiden omien pelkojesi kanssa, että hän ehkä pitää susta niin paljon juuri siksi, että sä et ole heti kiinni hänen housuissaan, vaikutat kunnioittavammalta ja aidommalta tunteissasi. Vaikka himoitsisitkin, niin sekin vaikuttaa aidommalta. Niin ehkä sun pelot ehtisi laantuakin ajan kanssa, kun ehtisit pikkuhiljaa huomata, että hän tykkää susta kaiken hyväksyen ennen kuin fyysisesti intimiimmälle tasolle ehtisittekään.
Sori jos kuulostaa siltä, että helppohan mun on sanoa, kun mun esimerkki ei koske mitään todellista :) Mutta ajattelin sitä kyllä ihan todellisesti ajatukset huomioiden kunnes huomasin, että hän on jo aikaa sitten unohtanut ja nyt olen voinut itsekin antaa tämän asian hitaasti tippua itsestäni, niin kuin auki napitetun paidan. Ajatusten teemaan sopien :)
Tsemppiä ja glögintuoksuista itsenäisyyspäivän jatkoa :)