Olen syntynyt sodan keskellä 1943, mutta varsinaisesta sota-ajasta en muista mitään. Ensimmäiset muistikuvat voisivat olla 47-48 vuosien paikkeilta.
Elävästi muistan ne mustat vekkiverhot pienen mökkimme ikkunoissa. Muistan erään naapurin aikuisen pojan, josta sanottiin, että sodassa meni hermot. Hänelle arkeen paluu oli vaikeaa ja työhön tarttuminen, en tiedä mitä oli kokenut eritavalla kuin toiset.
Ilmeisesti Jumala suojeli lapsen mieltä, nimittäin en koskaan aistinut sodan läheisyyttä. Kun miehet istuivat pirteissä ja polttivat tupakkia sisätiloissa, niin usein jutut menivät sotaan. Kuitenkin kuuntelin niinkuin jotain kaukaista hietoriaa.
Vasta aikuistuttuani ymmärsin, että isäni oli ollut nostomiehenä rintamalla juuri ennen kuin sain alkuni. Hänet vapautettiin 44 vuotiaana iän perusteella vuonna 1942.
Keskustelut sodasta olivat terapiaa, mutta myös piti haavoja tuoreina. Kumpi osa voitti, en tiedä.
Kun tarkastelemme sodan olemusta, niin voimme todeta jo asumisen vuositolkulla itse kyhätyissä korsuissa ja teltoissa säässä kuin säässä, olleen rankka kokemus.
Kun siihen lisätään maalitauluna oleminen kaikenlaisille aseille, ihme on vieläkin suurempi.
Inkerin reissuilla olen katsellut niitä paikkoja, joissa se työ tehtiin. Olen astellut jo lähes umpeenpainunutta juoksuhautaa Kannaksella, olen seisonut hiljaa poterossa, olen katsellut Leipäsuon aluetta ja ihmetellyt Jumalan suuruutta, että Hän antoi rohkeutta niille varsin nuorille miehille.
Olen katsellut vuolasta Syväriä ja ja koskena kohisevaa Vuoksea ja ihmetellyt, miten perääntyvät joukot ovat niitä ylittäneet ilman siltoja.
Olen ammattini takia katsellut myös naapurin arsenaalia. En halua pelotella, mutta vain Jumalan sormi on turvamme ja jos Hän armossaan antaisi päättäjille viisautta säilyttää hyvät välit kaikkien kanssa.
Kunnia Jumalalle ja kiitos veteraaneillemme! Itsenäisyys sellaisena niinkin ohuena mitä se nyt on, on kallis asia.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
5
144
Vastaukset 5
- Oi Suomi katso.. sin
Olen sotaveraanin poika, siis lähes sankari itsekin. Isä sodassa ja sen etulinjassa viisivuotta. Meitä tuli liuta muksuja sodan aikana ja sen jälkeen. Olot oli köyhät ja mieli ankea, usko ja luottamus korkeimpaan auttoi yli pahojen aikojen..
Kuri oli kova ja lakihenkisyys huipussaan. Selkäsauna odotti usein, jollei tehdyistä rikkeistä, niin ainakin varmuudenvuoksi. Syynä sodan aiheuttanut kireä pinna. Lapsi ei sitä ymmärtänyt- traumat sodasta siirtyi näin lapseen. Näin kokeneita kanssa sankareita on paljon ja anteeksi on annettu. Ilman näitä veteraanien uhrauksia emme olisi nyt vapaita ja vapauden rima ylittyi nytkin rimaa hipoen. Asento, katse oikeaaan päin..- ^^muuttolintu^^
Kiitos rakas taivaan Isä tästä ajallisesta isänmaasta`
Kiitos että varjelit voimallasi sen säilymistä vapaana. Kiitos uskonvapaudesta, kiitos jokapäiväisestä leivästä.
Vainon aikana Suomen kansa rukoilï Jumalaa ja kirkot olivat täynnä kuuntelemassa Jumalan Sanaa. Jumala kuuli hätähuudot ja antoi apunsa.
Tätä vapautta ei ole tänä päivänä monissa maissa, vaan kristityitä vainotaan. Vaino on henkeen ja omaisuuteen kohdennettua, esimerkiksi Egyptissä, arabimaissa, Intiassa, mm
Voimmeko täällä hyvinvoinnin keskellä ollenkaan ymmärtää, että he kärsivät nälkää, puutetta ja kidututusta Jeesuksen nimen tähden? Olisi hyvä joskuskin tuoda rukouksessa heidän hätäänsä Jumalan eteen.
Jumalan suurta armoa on, että saamme olla vapaina. Olemmeko kansana kiitollisia, onko kirkot täynnä, onko Jumalan Sana arvossaan, kunnioitammeko ja kiitämmekö Häntä? Taitaa olla niin, että olemme tottelemattomia, itsekkäitä ja kiittämättömiä. Helposti unohdamme mistä ja keneltä kaiken olemme saaneet ja saamme.
Ehkä tänään voisimme antaa täydestä sydämestämme Hänelle kunnian, kiitoksen ja ylistyksen.
Käymme kristikuntana kohti Joulua. Muistammeko kaiken jouluhössötyksen keskellä, että valmistaudumme viettämään Vapahtajamme syntymäjuhlaa? Jumala antoi ihmisille Kallisarvoisen Lahjan ja siksi muistamme lähimmäisiämme jouluna lahjoin.
- kiitoksiin yhtyen
Isävainaa kertoi rintamaoloista aika paljon. Hänkin oli täydet 5 vuotta siellä jossakin.
Nyt kun katsoo elokuvaa tuntemattomasta sotilaasta, tulee mieleen että mitä mahtoivatkaan kärsiä sillä livenä, oikeassa tykkitulessa ja lentokonepommien jyskeessä. Ei siellä aina kovin paljon eteenpäin uskaltanut elämää ajatella isääni soiteeraten, "kun saisi tämän pakillisen ruokaa syötyä, ennen kun kuolee."
Jumalan lahjaa tämä kaikki on, kuten sisaremme ^^muuttolintu^^ mainitsi.- Yle.
Tämä tässä allani on , jos se pysyy , siis täällä sanotaan ettei pysy.
se johtuu enirosta /tai siitä mikä se nyt on , olin tuon kirjoittanut ,aloittajalla
mutta vehkeet treikkaa , ervot ei pysy. vaan tulos on mitä on , voisiko
jotkut ymmärtäväiset sanoa , missä vika kun kun lähetetyt viestit välillä
seilaa vaikkamihin asti , joskus tuleehaukuttua YLLÄPITOA mutta joskus
ei ketään , ja ketä nyt jonkun törpön se vika on , se on selvä, miksei kukaan
ota siitä syytä .
- teu.
Tiesin , että et ole paljon vanhempi minua , minunkin vanhin veli oli syntynyt -43
ja minä 2 vuoden päästä siitä -45. . veljeni on kuollut jo 1990. Kirkkonummi.
Niin noista vapautuksista oli sellaista tietoja , että välirauha joka alkoi Talvi-
sodan jälkeen , annettiin isäsi kltaiselle vapeutu kun 2 vuotta oli kukunut sekä
aika siis miehen ikä läheni 45. ikää. joka monesti oli nostoväki iän kotiutus ikä
jos miehiä oli tarpeesksi , ja/tai kotiolot vaati , siis joskus on sotaporukoissakin
sentään vähän inhimmillisyyttä
..
Minun isä meni palvelukseen 15.6-39. Joten hänelle tuli pitkä reissu ,,kun sitten
sodän jälkeen vapautui , Siitä huolimatta monia tarinoita sodasta olen kuullut ,
kun hän ja hänen serkku kertoivat , koviakin juttuja .. Isäni oli ensin normaalin
ajan josta siirrettiin Somerolle kouluttamaan Alikersantteja, koska jo silloin tiedettiin
että jos sota syttyy .Alik. on pulaa , kun 29 ,11-39 annettiin kiireinen käsky
liikkeelle kaikki jotka kykenee , jäi jonkin päivän vajaaksi koulutus , mutta kaikki
remmiin vaan , silloin joitain tärkeimpiä papereita jäi lähtö pakkaan .
Kun rintamalla oli mennyt enemmän kuin talvisota hän Haavoittui , joutui sotasiraa-laan ja kun alkoi olla kotiloman tarpeessa , pääsi sinne , kun oli Turussa tapasi
jonkun kristityn , joka sanoi että on isot seurat , jäikin niihin ja teki parannuksen
lupauksia , ja jatkoi matkaansa rintamalle , joka oli taas vähän muuttunut ..
Hänen nimittämiä paikkoja Somerolla oli 7. komppaniaa . ja peruskoulutuken
jälkeen pataljoona siirrettiin Lappeelle. , Ruoholammen lähelle, Kevyt Osasto1:n
Siellä oli komentaja Hallbäck ,,Eikä aikaakaan kun hän sai sai määräyksen .
Eläinlääkintä, Auk :n , Hän pääsi sieltä 10. 8- 40 , Sai siirron 11.8-40 PP-koulutus-
keskukseen 1. Prikaatiin . Jossa toimi eläinlääkintä upseerina 29. 6 1941 asti erittäin tehokkaasti , niin että hänet sijoitettiin Jatko sodan syttyessä Eläinlääkintä-
kommppaniaan . Olin kuitenkin päättänyt taistella rintamalla ,enköä mennyt snne.
vaikka minua kyseltiin monia kertoja sodan aikana .
Muistan Tapauksen , jonka hän kertoi viipurin luota , merellä oli saari n.luoto
heitä vietiin vahdin vaihtoon , meri oli auki 30 miestä veneseen ja matkaan .
Vastaanotto oli oli hyvä ja kaikki jotka oli lähdössä pääsi veneeseen , ja menivat.
mutta kun vene oli vielä näkyvissä alkoi tykistö keskitys kova raju tuhoisa ,koska
saaressa ei juuri ollut kuin kiviä ja kalliota , se oli paha paikka , kun keskitys
loppui joskus vielä pikkuhämärn aikana , oli laskelma seuraava 14 kuollutta 1 haa-
voittunut 17 elossa jotka oli toinen toistaan pelokkaanpia miehiä . jos nyt olisi
vihollinen hykännyt vastarinta olisi ollut mitätöntä. ja tuloksen olisi arvaanut
etukäteen ..
muitakin on
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pyhäjärvi syvällä kusessa
Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha1371303- 1481061
Miten voi sinun
tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät67835PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE
...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.51648- 60641
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et33531- 30523
- 39507
- 63503
- 16487