Kuusikon viimeinen harvennus(IKÄ)

Jos puusto on suunnilleen tasakokosta, nii eikun oottelet vuan turpoomista päätehakkuuseen. Korkeintaan lannotus voisi olla paikallaan jos ei jo lannoitettu.

Jos taas puusto on "epätasaista" eli isompaa ja pienempää puuta sekasi nii yks vaihtoehto vois olla isojen poistoa ja jättää pienet turpoomaan. Tässäkin tavassa lannoitus paikallaan.

Mutta kun ei ole kuviota nähnyt nii paha mennä sanomaan että mikä olis järkevin tapa.

Ylöspäin katsominen kertoo paljon eli onko latvusto ummessa. Jos ummessa harvennuskin voisi olla paikallaan ja jos taas päivä paistaa reilusti läpi ei harvennukselle välttämätöntä tarvetta.

Nii ja MHY:n neuvoihin kannattaa suhtautua suurella varauksella!!!

Juu mhy:n varaukset on täälläkin käytetty. Nuo kaikki vaihtoehdot ovat oletettavasti ihan mahdollisia, synkkää on ja suht tasakokoista. Onkos mitään super-kirjaa metsänkasvatuksesta? Minä pöljä ostin kirjan metsäoikeudesta vaikka tulojahan sitä pitäs enempi miettiä =)

Kirjoista en tiedä, vanhan "perimätiedon" mukaan (hieman soveltaen) metsiä alettu nyt hoitelemaan. MHY oli ennen piälläpäsmärinä mutta enää ei niiden mielipiteitä oteta huomioon.

Jos alue harvennettaisiin melko reilusti ja kasvatettaisiin kymmenkunta vuotta voisi säästöjä tulla myös uudistus vaiheessa. Ja jos kunnolla haluaa turvottaa nii lannoituskin olisi paikallaan mikäli ei vielä ole lannoitettu.

Yks n. 13v sitten harvennettu kuvio hakkuutettiin aukeeks tuossa viime talvena ja sille ei tarvinna istuttaa muualle kuin ajourille. Harvahkoon metsään kun tuppaa tulemaan luonnostaan taimikko alle jolloin uudistuskulut ovat minimaalisia. Tuohonkin ois kuulemma pitännä tehä ennakkoraivaus ennen moton tulloo mutta sillon ois yli kymenen vuoden kasvut menny hukkaan. Hakkuu hieman hitaampaa mutta onnistuhan tuo hyvin nuinkin.

Kannattaa lukea jatkuvan kasvatuksen kirjallisuutta ja alkaa soveltaa sitä käytöntöön. Löyty tuossa yksi kirja joka lähtee itselläkin tilaukseen.
http://www.monsu.net/Jkasvatus.html

Terve hyvä laatuinen kuusikko ja hyvässä kasvussa vielä. Näkemättä voisin olla sitä mieltä, ettei harvennettaisi enää, koska arvokasvu jatkuu kumminkin vielä vahvana.

Harvennus tuottaa tuulenkaatoja tiheänä kasvaneessa kuusikossa vuosittain, tuulenkaadoista on tuholaisriskikin helposti leviämässä arvokkaaseen kuusikkoon.

Avohakkuu viiden vuoden sisällä, silloin tukkiprosentti on n.90 %, eikä kokonaispuusto mene vielä ylijäreäksi nykyisille nopeille sahoille.

Harva mettä, jos tuon ikäsessä vaan rapiat 200m3/ha

Jos odottaa lisää järeytymistä, saattaa tulla ylisuuri tyvitukki. Kannattaako odotella liikaa? Lumppi meneekin kuitupinoon! Tapauskohtaista. Jospa kannataakin jos tuleekin korvaava tukki 1stä kuiduksi aiotusta. Mutta mikä on ylisuuren kantopään halkaisija?

Ehdottomasti kannattaa jatkuvan kasvatuksen menetelmillä uudistaa tuollainen kohde. Seuraavaksi reilu harvennus isompia puita pois. Alustaa ei kannata missään nimessä alkaa raivailemaan ja tuhoamaan hyvää taimiainesta.

Taimiaineksen hyvyyden näkee sitten, kun raivailee ylimääräisiä (rikkoutuneita) pois. Jos on jo paljon tyvilahoa , niin ei kannata jatkaa kasvatusta. Tuoretta kangasta karuimmilla paikoilla kuusen kasvatus myös
melko kannattamatonta. Riippuu kokonaan paikasta ja olosuhteista.

Poliittinen riski on olemassa että 10v päästä onkin vasemmistoradikaalit ja muut vihreät vallassa ja kaikkea kiusaa keksitään metsänomistajille. Voit uudistaa jo nyt. Jos taimiainesta on jo muutenkin näkyvissä, voi luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus onnistua.

Joskus mettänostaja sanoi että viimeiset harvennukset (väljennykset) pitäs kokonaan jättää tekemättä. Harvennus kannattaa nuoressa metsässä, ei vanhassa. Kannattaa siis tukkimitat täyttävässä joko uudistaa tai kasvattaa. Kuusikossa tuloo varmasti juuristovaurioita jos ajellaan uusia uria. luonnontuhoriskit on kasvaneet myös suojelualueiden, sadannan, myrskyjen ja roudattomuuden lisääntymisen takia. Eteläsuomen kuusikoiden pitkää kasvatusta ei kukaan vastuullinen toimija suosittele.

Ole varovainen, älä päästä kuusikkoosi isoja telaketju-mörköjä harvennushakkuulle. Juuristo rikkoutuu ja laho-vikaa syntyy. Jos isoihin tukkityviin tulee korjuuvaurioiden seurauksena lahosientä, niin sellaiset tukit raakataan maalaamalla tyviin numero 233. Tämän koodin jätti kasoja (valtavia pölliä) kuvasin juuri eräällä isolla hakkuulaanilla. Näiden tyvien arvo on noin puolet KUITUPUUN arvosta. Puupöllikasat jotka saavat koodin 233 maksetaan vain 8 €/kiintomotilta. Näin UPM toimii.

Ei 70 v ikäiseen kuusikkoon kannata enää harvennusta tehdä eikä lannoitella. Ja joku jatkuvan kasvatuksen nyrhintä sieltä täältä on kuolleena syntynyt ajatus.