Eli siis, olen taistellut ujouttani vastaan viimeiset 5 vuotta.
No, viime viikolla olin vieläkin ujo. Koulussa en puhunut ja olin mahdollisimman hiljaa. Mutta sitten viikonloppuna minä vain jotenkin muutuin. Kyllästyin toden teolla ujouteeni ja melusin sitten koulussa. Opettajat vähän ihmettelivät kun olin muuttunut tuosta noin vain.
Tsemppiä kaikille ujoille! Jos haluat eroon siitä, sen eteen pitää tehdä töitä! Avaa suusi ja snao sanottavasi. Ja muistakaa; ujous ei ole ollenkaan paha asia.
No, viime viikolla olin vieläkin ujo. Koulussa en puhunut ja olin mahdollisimman hiljaa. Mutta sitten viikonloppuna minä vain jotenkin muutuin. Kyllästyin toden teolla ujouteeni ja melusin sitten koulussa. Opettajat vähän ihmettelivät kun olin muuttunut tuosta noin vain.
Tsemppiä kaikille ujoille! Jos haluat eroon siitä, sen eteen pitää tehdä töitä! Avaa suusi ja snao sanottavasi. Ja muistakaa; ujous ei ole ollenkaan paha asia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä. Kyllä se tahdonvoimaa vähän vaatii ja sinnikkyyttä. Saatat vielä "taantua" takaisin ujoksi, mutta jos ei muu, niin ainakin ikä korjaa paljon.
Terveisin joku joka oli ennen paljon ujompi kuin nykyään. Nykyään olen jopa suht rohkea 27vee nuorimies.
Palat loppuun jos esität jotain muuta mitä et ole?
En esitä. Tai siis, olen oikeasti tälläinen, piemminkin "esitin" ujoa. Mua oli kiusattu niin paljon, että en enää uskaltanut sanoa omaa mielipidettäni, ja vetäydyin kuoreeni. Pelkäsin vain, että muut haukkuvat minua. Oikeasti olen aina ollut sosiaalinen. Mutta nyt uskaltauduin.
Voi kunpa mäkin pystyisin samaan! Mäkin oon vetäytyny johonkin kiven kovaan kuoreeni jossa elän tosi rajoittuneesti. Kyllä tämä väsyttääkin ja alentaa itsetuntoa kun en uskalla olla omaitseni. Oon yrittänyt kerätä rohkeutta mutta en ikinä pysty uhrautumaan :/
Kunpa voisin auttaa teitä jollain tavalla! Mutta yritän koota tähän vinkkejä, että kuinka voisitte ehkä uskaltaa:
Ensinnäkin, teillä ei ole mitään menetettävää jos uskaltaudutte. Oikeastaan myönnän, että olen vielä vähän ujo. Ja minua pelotti edes yrittää päästä siitä eroon.
Ymmärrän siis tietä. Minusta tuntuu, että jso oeln hiljaa, niin kuljen samaa, vanhaa, tuttua ja turvallista tietä pitkin. Jos avaan suuni, niin poikkean vaarallisella, vieraalla ja odottamattomalla tiellä. Sosiaalisuuteen tottuneet eivät voi millään ymmärtää tätä minun keksimääni vertauskuvaa. Itse ymmärrän, koska tämä on uutta minullekkin.
Nämä kaikki vuodet olen ollut hiljaa. Pelkäsin sanoa oman mielipiteeni, koska jos muut olisivat olleet heti vastustamassa sitä. Nyt kuitenkin opin, että sitä sattuu kaikille, ja jopa minunkin mielipiteeni ovat arvokkaita, olivat muut mitä mieltä tahansa. Minun mielipiteeni, minun elämäni.
Olen taistellut ujoutta vastaan 5 vuotta. Se siis vie aikaa tulla sosiaalisemmaksi. Uhrautukaa vain. Ui tai uppoa.