http://youtu.be/h1ocTybO5bI
" Yhden lankaan mä sain, toisen unohdin vain,
Kolmas kohteli kaltoin, sitä rakastin vain yhden illan.
Neljäs myrkkyä joi, viides sormuksen toi,
viikon mieleni maltoin, mutta kuudes poltti lemmensillan.
Mut 12 apinaa ne tanssii tänään,
kun niille antaa makeaa ne saa hyppimään,
mun 12 apinaani kuolaa perään,
ne roikkuu pyjamassa kiinni kun mä herään.
Seiska valhetta tois, kasi pallona pois,
peli meidän loppuun, kahta seuraavaa en tahdo muistaa.
Yksitoista lyö, päättyy meidän yö,
vielä yksi puuttuu, sinun kanssa viimein kaikki luistaa.
Mut 12 apinaa ne tanssii tänään,
kun niille antaa makeaa ne saa hyppimään,
mun 12 apinaani kuolaa perään,
ne roikkuu pyjamassa kiinni kun mä herään.
12 apinaa ne tanssii tänään...
12 apinaa ne tanssii tänään...
12 apinaa ne tanssii tänään...
12 apinaa ne kuolaa perään...
Mut 12 apinaa ne tanssii tänään,
kun niille antaa makeaa ne saa hyppimään,
mun 12 apinaani kuolaa perään,
ne roikkuu pyjamassa kiinni kun mä herään.
12 apinaa ne tanssii tänään. "
Niin?
12 apinaa
5
158
Vastaukset 5
Niin niin :)
Totta, ihmissuhdetarinat koskettaa meitä jokaista. Jokainen suhde opettaa, jokainen suhde luo ymmärrystä käsitellä seuraavaa.
Tarinan tyttö huijasi ja hylkäsi kaksi ensimmäistä apinaa, kolmas oli sitten tyttöäkin kovempi narsku, jne..
Kunnes lopulta vastaan tulee hän kenen kanssa kaikki luistaa.
Joskus palapelin palat loksahtaa paikoilleen, se on saattanut vaatia omaa oppimista elämän myrskyissä, ja, myöskin sen kahdennentoista apinan läpikäymät oppivuodet - silloin ehkä kumpikin tajuaa toisen olevan se mitä on etsinyt - vaikka ei edes tiedostanut ennen etsineensä.
Sitten toinen näkökulma; sukupuolten ero sosiaalisessa käyttäytymisessä - tyttö kun menee baariin ja heilauttaa poninhäntää, niin hetkessä pörrää ympärillä monenlaista kosijaa, kuolaamassa perään..miesten ympärillä en ole tällaista joukkoliikehdintää nähnyt. Ehkä tytöt ei ole niin apinoita ;)
*roikkuu puussa takajalalla*- 8+3=11
Niin...justiin avasin naamakirjankin...joka laittanut sinne tämmösenkin ajatuksen...
Elämä ei välttämättä anna sinulle ihmisiä joita haluat
Sen sijaan se antaa sinulle ihmisiä, joita tarvitset
-opettamaan sinua, satuttamaan sinua, rakastamaan sinua ja tekemään sinusta sen, joka sinun on tarkoituskin olla.
Mene ja tiedä...millainen olisin ilman menneisyyttäni...
mutta kuitenkin...avioliitto alkoholistin rinnalla...taisi olla itselleni se suurin opetus...siitä millainen minä itse olin...millaisia ns. selvitymiskeinoja olin valinnut...
Noh...sekin opetus sai tulikasteensa suhteessa Ännään...että olinko minä oikeasti oppinut jotain...
Tämä nykyinen suhde...oppimisen paikka sekin...millaista on olla ns. normaalissa suhteessa...
jotenkin minusta ny vaan tuntuu, että tämä taitaa olla se viimeinen...
oijoijoi näkisitte vaan kun mua hymyilyttää kun kirjoitin tuon...
Mutta joo...eilen kun oli itsenäisyyspäivä...kunnioitettiin veteraaneja, muisteltiin sotaa...minäkin muistelin aiheeseen liittyen hetken äitiäni...kuuntelemalla evakon laulua...
hänelläkin oli menneisyytensä...elämä ja olosuhteet tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli, monta apinaakin hänen elämässään oli, mutta viimeiset vuosikymmenensä hänkin sai viettää ns. onnellista elämää kumppaninsa rinnalla...löysi ihmisen, joka rakasti, jota rakasti...
Lapsuuteni oli mitä oli, mutta silti olen iloinen...äitini loppu elämästä...hänkin ansaitsi sen...hitusen onneakin elämäänsä...
Noh, näitä sanoja kirjoittaessa taitaa ny hymyyn sekoittua hiven suolan makuakin...elämän maku sekin... 8+3=11 kirjoitti:
Niin...justiin avasin naamakirjankin...joka laittanut sinne tämmösenkin ajatuksen...
Elämä ei välttämättä anna sinulle ihmisiä joita haluat
Sen sijaan se antaa sinulle ihmisiä, joita tarvitset
-opettamaan sinua, satuttamaan sinua, rakastamaan sinua ja tekemään sinusta sen, joka sinun on tarkoituskin olla.
Mene ja tiedä...millainen olisin ilman menneisyyttäni...
mutta kuitenkin...avioliitto alkoholistin rinnalla...taisi olla itselleni se suurin opetus...siitä millainen minä itse olin...millaisia ns. selvitymiskeinoja olin valinnut...
Noh...sekin opetus sai tulikasteensa suhteessa Ännään...että olinko minä oikeasti oppinut jotain...
Tämä nykyinen suhde...oppimisen paikka sekin...millaista on olla ns. normaalissa suhteessa...
jotenkin minusta ny vaan tuntuu, että tämä taitaa olla se viimeinen...
oijoijoi näkisitte vaan kun mua hymyilyttää kun kirjoitin tuon...
Mutta joo...eilen kun oli itsenäisyyspäivä...kunnioitettiin veteraaneja, muisteltiin sotaa...minäkin muistelin aiheeseen liittyen hetken äitiäni...kuuntelemalla evakon laulua...
hänelläkin oli menneisyytensä...elämä ja olosuhteet tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli, monta apinaakin hänen elämässään oli, mutta viimeiset vuosikymmenensä hänkin sai viettää ns. onnellista elämää kumppaninsa rinnalla...löysi ihmisen, joka rakasti, jota rakasti...
Lapsuuteni oli mitä oli, mutta silti olen iloinen...äitini loppu elämästä...hänkin ansaitsi sen...hitusen onneakin elämäänsä...
Noh, näitä sanoja kirjoittaessa taitaa ny hymyyn sekoittua hiven suolan makuakin...elämän maku sekin..."..hänelläkin oli menneisyytensä...elämä ja olosuhteet tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli, monta apinaakin hänen elämässään oli, mutta viimeiset vuosikymmenensä hänkin sai viettää ns. onnellista elämää kumppaninsa rinnalla...löysi ihmisen, joka rakasti, jota rakasti...
Lapsuuteni oli mitä oli, mutta silti olen iloinen...äitini loppu elämästä...hänkin ansaitsi sen...hitusen onneakin elämäänsä..."
Kauniisti sanottu. Voisin kirjoittaa saman omastani. Hän oli mikä oli, kuten tietävät ne, jotka tietävät paremmin tarinani. Pointti on kuitenkin se, että moni kykenee muuttumaan tai aiheuttamaan vahinkoa vähemmän itselle ja toisille ajan saatossa. Kaltoinkohtelija kykenee muuttumaan ja kuten kaltoinkohdeltukin, jos itse niin haluaa.
Siksi kysynkin, miten moni löytää itsensä tuosta biisistä?elisakettu kirjoitti:
"..hänelläkin oli menneisyytensä...elämä ja olosuhteet tekivät hänestä sellaisen kuin hän oli, monta apinaakin hänen elämässään oli, mutta viimeiset vuosikymmenensä hänkin sai viettää ns. onnellista elämää kumppaninsa rinnalla...löysi ihmisen, joka rakasti, jota rakasti...
Lapsuuteni oli mitä oli, mutta silti olen iloinen...äitini loppu elämästä...hänkin ansaitsi sen...hitusen onneakin elämäänsä..."
Kauniisti sanottu. Voisin kirjoittaa saman omastani. Hän oli mikä oli, kuten tietävät ne, jotka tietävät paremmin tarinani. Pointti on kuitenkin se, että moni kykenee muuttumaan tai aiheuttamaan vahinkoa vähemmän itselle ja toisille ajan saatossa. Kaltoinkohtelija kykenee muuttumaan ja kuten kaltoinkohdeltukin, jos itse niin haluaa.
Siksi kysynkin, miten moni löytää itsensä tuosta biisistä?Kysyn; kuka yleensäkään löytää itsensä? ;)
yxex kirjoitti:
Kysyn; kuka yleensäkään löytää itsensä? ;)
Niin, ja kysyn mitä on taisteluväsymys kaikkien apinoiden ympärillä? Se ei ole henkilöitymistä, se ei ole nimeämistä, se ei ole ketään jota olen tavannut koska ... olen vain lopulta yksin.
Kuka ymmärtää sen pohjattoman yksinäisyyden kaikkien niiden apinoiden rinnalla? Kuka ymmärtää sen kivun, mikä täytyy tuskan kanssa käydä jokaisen kanssa? Kuka tietää mitä on yksinäisyys kaikkien niiden apinoiden keskellä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 641056
Miten yksi ihminen
Voi kolahtaa näin kovaa? Saada ajatukset vallattua näin totaalisesti? Taidan oikeasti tarvita ammattiapua tämän kanssa,42993Olet lihonut kuin pullataikina
Olet lihonut kuin pullataikina. Et ole yhtä kaunis kuin aikaisemmin. Oletko ryyppäämässä käynnyt joka ilta?56944Kyllä on ihmisillä paha olla
Harmi, kun se pitää kipata toisten niskaan. Noh, huhuhan kertoo, että koko palsta on menossa kiinni. Pitäneekö paikkan151746- 57684
Festivaaliko?
Ei kunnon valoja tai mitään rakenteita, amatöörien puuhastelua äänentoistoa myöten.Yksi soittotaitonen bändi! Luisia kyl27610- 40595
Ammoniakkivuoto
Oliko tämä Kiantaman tehtaalla? Ei heitä huonot uutiset Kiantamaa kiertämästä. Pitäsikkö jo laittaa lappu luukulle ja mu16557Mies viimeinen viestisi..
Minkä verran panostit? Oliko jotain kokreettista. Pyysitkö treffeille? Ilmoititko halusta tavata? Epämääräisiin ei mon109527- 92495