Voisiko joku vastata. Isoon maalaistaloon muutti heinäkuussa poikakissanpentu kaveriksi 2 v. leikatulle tyttökissalle. Aiemmin niin hellyydenkipeä ja sylissä istuva kissa käyttäytyy kuin aivan vieras minua kohtaan. Ei tule lähelle, ei anna ottaa itseään kiinni ja jos on sylissä, se pyristelee pois. Tuijottaa minua tuolin alla. Pieni uusi tulokas on kaamean hellyydenkipeä ja vie tietenkin tilaa mutta miksi vanhempi kissa käyttäytyy näin? Keskenään tulevat hyvin toimeen, juoksevat kilpaa, nuolevat toisiaan ja syövät eri paikoissa. Onko se loukkaantunut? Mustasukkainen? Voiko sen käytös palata ennalleen? Olen tosi surullinen koska meillä oli niin hieno ystävyys joka on kadonnut. Miten voisin löytää yhteisen jutun? Kiitos vastauksista jo ennakkoon.
Vanhemman kissan muuttunut käytös
Love my cats
7153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vielä pieni lisäkomentti. Vanhempi kissa on jotenkin alisteinen pienemmälle joka on nyt jo tosin kooltaan suurempi. Aina kun kutsun vanhempaa se hakee katseellaan pientä ja tarkkailee sen reagointia. Tietenkin tämä lapsellisuuksissaan on kaikessa mukana ja vanhempi jää taka-alalle. Harmittaa niin vietävästi. Haluaisin antaa molemmille yhtä paljon huomioita ja rakkautta mutta se ei nyt vaan tällä hetkellä onnistu.
Olen aivan hullaantunut kissoihini mutta nyt en tiedä mitä tehdä. Kissapsykologia on vähän vieras laji. Nämä ovat ensimmäiset kissani.
Yritä pärjätä.
Uskoisin kyllä että lahjonnalla pääset kisujen hrraksi.
Aikaan ilman nuorempaa kissaa ei ole paluuta.
Kissasi vasta hakevat yhteistä säveltä, ja osin tulet jäämään
huomiotta.
Ihan pakko on sun sopeutua. Kissat etsii oman seuransa!
Jos oikeasti rakastat kissojasi, niin rakastat myös heidän itsenäisyyttään ja haluaan toimia oman päänsä mukaan!
Hei pörrömirri, niinhän se varmaan on. En tässä pelkästään surkuttele itseni puolesta vaan huolestuttaa onko vanhempi kisu jotenkin stressaantunut vai mikä sitä vaivaa. En vaan ollut ajatellut että näin radikaali muutos tulee tapahtumaan. Toki hyväksyn tilanteen ja annan vanhemmalle omaa tilaa. Yritän tässä vaan kysellä mitä on tapahtunut.
Vastaavanlainen tapaus oli itsellänikin kun otin toisen kissan kaveriksi 3 v. kissalle. Uusi kissa oli silloin 5kk vanha. Niistä tuli heti parhaat kaverit ja minä olin vain ruokkija, leikkivät ja temmeltivät keskenään ja minä täysin ilmaa. Vanhempi kissa ollessaan ainoa, halusi aina syliin, toisen kissan tultua taloon, olivat sylissä vain harvoin. Nuorempaa ei ole enää ja vanhempi on jo 17 v. eikä viihdy kauan sylissä nytkään.
Onko tyttökissa steriloitu ja aiotko kastroida poikapennun myöhemmin?
Minun parivuotias steriloitu tyttökissani rakastui heti pieneen kollipoikaan kun se tuotiin taloon, eikä enää viihtynyt samalla tavoin sylissäni kuin aikaisemmin.
Kolli, joka on kastroitu kun täytti puoli vuotta, tuntuu olevan tyttökisun tärkein olento ja se on minusta pelkästään hyvä asia.
Tiedän kissoillani olevan hyvä olla kun niillä on kumppanina lajitoveri.
Kummatkin kissat tulevat syliini vähäksi aikaa ja seuraavat minua eri puolille taloa ja kesällä puutarhatöissä ollessani makoilivat pensaiden alla.
Otan useita kertoja päivässä kummankin kissan syliini ja pidän vain vähän aikaa etteivät ehdi pyristellä pois.
On steriloituitu ja poikakisu on myös 1 kuukausi sitten kastroitu. Ehkä se on sitten rakkautta eikä pappa enää olekaan rakkauden kohde tyttökissalle. No, toivon vaan ettei kukaan joutuisi kärsimään.
Kiitos näistä kommenteista!