Jos leski menee uuteen avioliittoon perillistensä tietämättä ja olemassa on jakamaton kuolinpesä. Olisiko aikuisilla perillisillä ollut oikeus tietää uudesta avioliitosta, että he olisivat voineet vaatia osituksen ennen naimisiinmenoa?
Lesken uusi avioliitto
thinks1
201467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuota??? Avioliiton solmiminen on kahden ihmisen asia. Kuolinpesä taas on niiden asia, jotka on osakkaita... Hallintaoikeus sitten sen, jolle on jäänyt, tai joka on pk ilmoittanut käyttävänsä sitä.
Oispa hassua jos... joku jälkikasvusta inisisi jos meen naimisiin. Eihän heillä ole sanomista siihen, että minun muka PITÄISI viettää YKSIN vanhuus.
Omaisuus ei automaattisdesti vaihda omistajaa. Jos perilliset ovat myymässä/vanhemman uusi puoliso ostamassa jotain ihan rahalla- se on eri juttu sitten, josta ei kysytty...
Se ositus olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa. Yleensä ei ole mitään hyötyä jättää kuolinpesiä jakamattomina roikkumaan. Miksi lykätä asiaa, joka kuitenkin on joskus hoidettava ja helpointa se on hoitaa kun perunkirjoituksesta on kulunut mahdollisimman vähän aikaa ja omaisuus on kutakuinkin ennallaan. Asiat vain mutkistuvat kun omaisuutta myydään ja ostetaan ja joku lyhentää lainoja yms.
Uusi avioliitto sinänsä on jokaisen oma asia, eikä siitä tarvitse ulkopuolisille kertoa jos ei halua.
Jos nyt tämä uusi puoliso kuoleekin ensin ja hänkin on ollut aikaisemmin naimisissa ja sekin ositus on tekemättä, niin siinähän onkin sitten setvimistä. Harvoin näitä osataan tehdä oikein (maallikot ainakaan) ja omaisuus saattaa päätyä aivan eri ihmisille kuin lain mukaan pitäisi. Osaavatko kaikki asiaan liittyvät ihmiset koordinoida sitä, että ositukset toimitetaan oikeassa järjestyksessä? Tuskin.
Eli hyvä ohje lähes joka kuolinpesään on se, että toimittakaa ainakin ositus mahdollisimman pian. Silloin vasta selviää se, mikä omaisuus on lesken ja mikä perillisten ja mihin lesken mahdollinen hallintaoikeus kohdistuu.
"Olisiko aikuisilla perillisillä ollut oikeus tietää uudesta avioliitosta,"
Ei.
Ei osituksella ja lesken uudella avioliitolla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tiesin, että kysymys herättää kummastusta, mutta se on oikeasti aiheellinen.
Ei mekään kyseenalaistettu avioliittoa silloin, mutta nyt lesken kuoleman jälkeen, kun uusi leski mellastaa kahdessa kuolinpesässä nollavarallisuudella, niin on kieltämättä tullut mieleen että voi kun olisikin osattu vaatia edes jotain. Huolehtikaa hyvät kanssaihmiset ositukset kuntoon heti kun mahdolllista, kun näitä uusia rakkauksia näyttää toisille tulevan ovista ja ikkunoista ja jäljelle jäävät maksavat omaisuuden asian selvittelystä.
Ositus pitäisi tosiaan hoitaa AINA, vaikkei mitään uusia rakkauksia tulisikaan ja vaikka puolisoilla olisi vain yhteisiä lapsia. Se selkiyttää tilannetta ja varmistaa sen, etteivät perilliset joudu maksamaan perintöveroa samasta omaisuudesta kahteen kertaan. Moni ei tiedä tai muista sitä, että perintöverot maksetaan heti ensimmäisen puolison kuoltua, vaikka pesä jäisikin lesken hallintaan.
Vaikka kaikki olisivatkin sovussa, on todella työlästä lähteä selvittämään kaikki jakamatta jätetyn kuolinpesän tapahtumat vuosikymmenten ajalta sitten kun leskikin on jo kuollut - varsinkin jos omaisuutta on siirretty lesken omiin nimiin (kuten usein tehdään, vaikka laki antaa asiaan nimenomaan päinvastaisen ohjeen).
Näin on ja näitä harvoin tulee mietiskeltyä siinä tilanteessa kun lapset on alaikäisiä ja elämää yritetään jatkaa toisen vanhemman kuoltua. Tässä tapauksessa oli ositettavana vain lesken asuma talo, johon hänellä oli elinikäinen asumisoikeus ja josta hän ei tietystikään halunnut pois eikä sitä kukaan vaatinutkaan. Sitten tuli Auervaara jne...
Sinänsähän teillä on yksinkertainen tilanne, jos omien vanhempienne omaisuutena oli vain tuo omakotitalo. Nyt se kuuluu teille, eikä tämä uusi leski saa enää siihen hallintaoikeutta.
Juu-u... Ei tosiaan saanut, mutta paljon kaikenlaisia muita oikeuksia hänelle kyllä ilmaantui. Kulut ovat kasvaneet jo runsaaseen viisinumeroiseen lukuun ja tähän asti perilliset ovat vasta puolustautuneet käsittämättömiä vaatimuksia ja suoranaisia valheita vastaan. Siis lakimieskulut.
Suomen laki avioliittolain ja perintökaaren osalta pitäisi olla peruskoulussa pakollisena oppiaineena, kun ihmiset tuppaavat tietämättömyyttään tekemään rakkauden huumassa tyhmyyksiä.
Ai niin, mutta mitäs ne lakimiehet sitten...
Joku perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi pitäisi tosiaan olla koulussa pakollisena. Ajaisi hyödyllisyydessä aika monenkin oppiaineen/kurssin ohi. Taikka sitten niin, että naimisiin ei saisi mennä, ellei tuota peruskurssia olisi suoritettu.
Onko uudella leskellä oikeus viedä koko talon irtaimisto pois muuttaessaan, vaikkei hän olisikaan osallistunut sen hankkimiseen millään tavalla? Tasinko on maksettu ennakkoon sen mukaan mitä hänelle lain mukaan kuuluu maksettavaksi.
Otettiinhan tasinkoa laskettaessa ja maksettaessa huomioon se, että vain puolet asunnosta oli tämän teidän vanhempanne omaisuutta? Toinen puoliskohan oli sen ensiksi kuolleen vanhempanne eli ei lainkaan osana tätä toista ositusta.
Leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti-irtaimisto jakamattomana hallussaan. Jos irtaimisto oli teidän vanhempienne, niin tällä uudelle leskellä lienee oikeus vain puolikkaaseen siitä, eli te olette oikeutettuja saamaan ensiksi kuolleen vanhempanne osuuden ja vain toinen puoli jää leski nro 2:n hallintaan.
Koko omaisuus on ollut ensin kuolleen puolison omaisuutta, josta puolet kuului leskelle nro 1 avio-oikeudella.
Tasinko on maksettu oikein, mutta leski nro 2 vei koko irtaimiston muuttaessaan uuteen asuntoon ja teki sen meidän tietämättä. Hän vei myös kaikki kuolinpesän asiakirjat, jotka eivät mielestäni hänelle kuulu ensinkään. Onko olemassa jokin taho joka voi määrätä ne palautettavaksi perillisille?
Irtaimistoa ei siis käsitelty ositussopimuksessa? Sovintoratkaisuun kannattaa tietysti pyrkiä, mutta jos se ei onnistu, niin voitte viime kädessä pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänselvittäjän. Joku tiukka lakimieskin voi saada lesken luovuttamaan asiakirjat eli ehkä teidän kannattaa harkita ensin oman juristin palkkaamista.
ainakaan meidän tapauksessa pesänselvittäjä antaa kenen tahansa viedä irtaimistoa ja vierailla kiinteistöillä. Oma apu on ainoa apu. Pesänselvittäja ei välitä
asiakirjoista. Valitsee jonkun osakkaista vahdiksi, joka tekee mitä vain
TÄH???
Mitäs helvettiä perillisille kuuluu se avioliitto?
Lupako siihen pitäs kysyä???
Ei taivas!!! On vissiin perillisillä paskat housussa ja huoli rahoista.
Kun osittamattomia kuolinpesiä alkaa olla useampia sisäkkäin, niin uusista avioliitoista olisi hyvä kuuluttaa hyvän matkaa etukäteen ettei kuolinpesien selvittelyyn menisi näin tolkuttomasti rahaa. Voin kertoa, että on huoli rahoista vaikkei kylläkään perintörahoista.
No ei nyt sentään lupaa tarvi.
Kyllä näissä uusissa avioliitoissa mitä nykyään solmitaan koko ajan . Niin saa rahoistaan olla huolissaan kun ei kuolleen puolison toiveista välitetä enää uudessa avioliitossa.
Aloitusviesti oli tarkoituksella provosoiva ja sen piti herättää syvempääkin unta nukkuvat. Tiedän että harva kysyy jälkipolviltaan, että kelpaako teille että..., mutta jokaisen tiedostavan vanhemman kannattaisi hoitaa edellisten avioliittojen ositukset kuntoon ettei niiden selvittely räjähdä jälkipolven silmille ja kukkarolle.
Miten muuten tilanne on siinä tapauksessa jos lapsia on 6 (4 yhteistä kaksi kuolleen aiemmasta avioliitosta) ja leski joka ei omista mitään jää asumaan yhteiseen asuntoon. Asunnossa vielä velkaa jonkin verran, mutta leski ei pysty maksamaan. Kuuluuko velkojen maksu leskelle vai perillisille eli tässä tapauksessa lapsille, jotka eivät vielä ole työelämässä. Voiko pankki vaatia asunnon myyntiä ja miten se muuttaa tuota lesken hallintaoikeutta yhteiseen asuntoon. Eli meneekö tässä tapauksssa kaikki joka tapauksessa myyntiin ja jos ei testamenttia ole, ei leski saa mitään, koska on olemassa avioehto.
joo ei ole tämän ketjun topic, mutta kysytään nyt samalla rahalla kuitenkin
kylä olisi