EU:n PL vastoin Suomen lakia

on valinnut jo toisin eli kansallisvaltion lopettamisen, jos se tapahtuu enemmistön päätöksellä ei vähemmistö voi enää sille mitään, on sen vaatimukset tai tutkimukset minkälaisia tahansa. Käytännössähän laki on sitä, mitä valta tai valtaenemmistö päättää. Jos enemmistö ei tunne edes Suomen entistä perustuslakia ja siitä piut paut välittäkkään saati sitten jostakin EU:n perustuslaista. Kyllä rivikansalaiselle mm. halpa viina on paljon tärkeämpää kuin joku itsenäisyys, kännissä ollessa ja siitä retostellessa kyllä jotkin hienostelut häviää. Ollaan sitten kännissä Tallinnassa, Pietarissa, Kanarialla tms. niin kyllä se riittää, kun urheilukatsomossa heiluu sinivalkoinen lippu tai joku kansallislaulu soitetaan vaikka niillä ei mitään todellista katetta enää olekaan , mutta illuusio on mukavampi pitää yllä kuin elää realitodellisuudessa!

http://europa.eu.int/abc/symbols/anthem/index_fi.htm

1. Iloitkaamme, riemuitkaamme,
nouse laulu taivaaseen.
Nousta saamme, nousta saamme
henkes pyhän yhteyteen.
Lumovoimas yhteen liittää
minkä aika erottaa,
veljeyttä kaikki kiittää,
kun sun kätes koskettaa.

An die Freude

1. Freude, schöner Götterfunken,
Tochter aus Elysium,
wir betreten feuertrunken,
Himmlische, dein Heiligtum.
Deine Zauber binden wieder,
Was die Mode streng geteilt;
alle Menschen werden Brüder,
wo dein sanfter Flügel weilt.
Oodi ilolle

4. Freude heißt die starke Feder
in der ewigen Natur.
Freude, Freude treibt die Räder
In der großen Weltenuhr.
Blumen lockt sie aus den Keimen,
Sonnen aus dem Firmament,
Sphären rollt sie in den Räumen,
die des Sehers Rohr nicht kennt.
Componite/säveltänyt Ludwig van Beethoven (1770-1827)
Texto/sanat Friedrich von Schiller (1759-1805)


Hymni ei ole pelkästään Euroopan unionin, vaan laajemmassa merkityksessä koko Euroopan hymni. Sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta.

Tämän sinfonian viimeiseen osaan Beethoven sävelsi Friedrich von Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman "Oodin ilolle". Runo kuvastaa Schillerin idealistista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Beethovenilla oli sama visio.

Euroopan neuvosto, joka on suunnitellut myös Euroopan lipun, ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Beethovenin sävelmää omana hymninään. Kuuluisaa kapellimestaria Herbert Von Karajania pyydettiin tekemään hymnistä kolme instrumentaalisovitusta -pianolle, puhallinorkesterille ja sinfoniaorkesterille. Musiikin yleismaailmallisella kielellä, ilman sanoitusta esitettynä hymni ilmentää vapauden, rauhan ja solidaarisuuden ihanteita, joita Eurooppa edustaa.

EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät vuonna 1985 ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Sen ei ole tarkoitus korvata jäsenvaltioiden kansallislauluja, vaan symboloida niiden yhteisiä arvoja ja niiden erilaisuudesta kumpuavaa yhteyttä.

Kuuntele Euroopan hymni:
Voit kuunnella hymnin André Reichlingin johtaman Euroopan unionin nuorisopuhallinorkesterin esittämänä. Esitys on nauhoitettu vuonna 1994 Lissabonin Teatro da Trindadessa. Sovitus: Herbert von Karajan.

Korkealaatuinen äänite (MP3, 849 KB)
Tiivistetty äänite (MP3, 66 KB)

Euroopan komissio kiittää lämpimästi kaikkia tämän äänitteen tekemiseen osallistuneita.
Kaikki oheiseen äänitteeseen liittyvät tuottajan- ja tekijänoikeudet pidätetään.

aasikin tajuaa, että toisen valtion, johon olemme liittyneet, perustuslaki on erilainen kuin Suomen entinen perustuslaki, sehän on selvä. Kyllähän se on yksi niistä selvistä asioista, joista ei enää joka käänteessä viitsi kukaan vääntää. Se on aivan sama, jos viime talven lumia kaipaat ja niillä hiihtämään yrität, eipä muuten onnistu. Suomen perustuslaki oli jo aikansa elänyt ja jouti jo manan maille ja eipä niitä enää paljon elä, jotka sitä kaipaavat, kummajaisia!

Suomen perustuslaista:

Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

N 731/1999

Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999

Suomen perustuslaki
http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku

Valtiojärjestyksen perusteet

1 §

Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 §

Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

4 §

Valtakunnan alue

Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

5 §

Suomen kansalaisuus

Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.

Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
CONV 528/03

1. artikla

1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.

7.artikla

1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.

9.artikla

1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

10. artikla

1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.

3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.

4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.

11. artikla

Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:

tulliliitto
yhteinen kauppapolitiikka
rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron

Kun tarkemmin ajattelee, mihin Suomi on joutunut, kun liittyi EU:iin, niin nyt kun edessä on EU:n perustuslaki, joka tarkoittaa toista valtakuntaa ja toisen maan kansalaisuutta.

Vuodesta 1995 vuoteen 2004 tuo kehitys on ollut nähtävissä ja paljon aikaisemminkin.

Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.

Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.

Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu.

Nyt on siis kysymys valtakunnan rajojen siirtämisestä mm. Atlantilta Venäjän rajoille, Välimereltä Lapin perukoille asti sekä Suomen kansalaisuuden muuttumisesta koko kansan kohdalla EU:n kansalaisuudeksi!

Kun itsestään selvyydet ovat kysymyksessä, niinkuin mekin Suomessa olemme jo 6.12.1917 eli lähtien tottuneet eli itsenäisyyteen ja omaan kansalaisuuteen kohta jo 86 vuoden ajan!

Euroopan Unioni ja Suomen menetetty itsenäisyys

Useille suomalaisille on yhä epäselvää, mitä Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa todellisuudessa merkitsee.

Kyseessä ei ole vain käytettyjen autojen verotukseen, viinaralliin, ruoan hintaan ja maataloustukiaisiin liittyvä asia.

Kyse on suomalaisten vaivalla hankkimasta ja arvokkaasta Suomen itsenäisyydestä ja sen menettämisestä.

Kun Suomi on luopunut yksinoikeudestaan säätää lakeja Suomessa ja määrätä omasta rahastaan, Suomi ei enää ole itsenäinen valtio.

Näitä valtiollisia oikeuksia Suomi on luovuttanut Euroopan Unionille.

Tämän vuoksi Euroopan Unionin itsenäisyys on kasvanut ja Suomen vastaavasti kaventunut.

Ei voi olla samanaikaisesti itsenäinen Euroopan Unioni ja itsenäinen Suomi.

Perustuslaki on oleellinen Euroopan Unionin tunnustamisessa todelliseksi liittovaltioksi.

Jos Suomi hyväksyy ja ratifioi Euroopan Unionin perustuslait, samalla Suomi luopuu omista perustuslaeistaan.

Kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy palstalta Kansainvälinen politiikka