EU:n PL vastoin Suomen lakia

Kuuntelija

Erinomainen kirjoitus EU:n perustuslain ja Suomen perustuslain suhteesta oli Helsingin Sanomissa (!!!!!!) 5.8. sivulla A4.
Akatemiatutkija ja dosentti Terhi Kiiskisen
vieraskynä-kirjoitus otsikolla "EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia" kannattaa lukea ja laittaa talteen.

Samasta asiasta saman huomion on VSL esittänyt
monta kertaa. Helsingin Sanomat tai muu valtamedia ei ole antanut tilaa VSL:n näkemyksille.

Ehkä joku, jolla on aikaa, laittaa Kiiskisen tekstin tälle palstalle kokonaisuudessaan.

5

177

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EU-kansalainen

      on valinnut jo toisin eli kansallisvaltion lopettamisen, jos se tapahtuu enemmistön päätöksellä ei vähemmistö voi enää sille mitään, on sen vaatimukset tai tutkimukset minkälaisia tahansa. Käytännössähän laki on sitä, mitä valta tai valtaenemmistö päättää. Jos enemmistö ei tunne edes Suomen entistä perustuslakia ja siitä piut paut välittäkkään saati sitten jostakin EU:n perustuslaista. Kyllä rivikansalaiselle mm. halpa viina on paljon tärkeämpää kuin joku itsenäisyys, kännissä ollessa ja siitä retostellessa kyllä jotkin hienostelut häviää. Ollaan sitten kännissä Tallinnassa, Pietarissa, Kanarialla tms. niin kyllä se riittää, kun urheilukatsomossa heiluu sinivalkoinen lippu tai joku kansallislaulu soitetaan vaikka niillä ei mitään todellista katetta enää olekaan , mutta illuusio on mukavampi pitää yllä kuin elää realitodellisuudessa!

      http://europa.eu.int/abc/symbols/anthem/index_fi.htm

      1. Iloitkaamme, riemuitkaamme,
      nouse laulu taivaaseen.
      Nousta saamme, nousta saamme
      henkes pyhän yhteyteen.
      Lumovoimas yhteen liittää
      minkä aika erottaa,
      veljeyttä kaikki kiittää,
      kun sun kätes koskettaa.

      An die Freude

      1. Freude, schöner Götterfunken,
      Tochter aus Elysium,
      wir betreten feuertrunken,
      Himmlische, dein Heiligtum.
      Deine Zauber binden wieder,
      Was die Mode streng geteilt;
      alle Menschen werden Brüder,
      wo dein sanfter Flügel weilt.
      Oodi ilolle

      4. Freude heißt die starke Feder
      in der ewigen Natur.
      Freude, Freude treibt die Räder
      In der großen Weltenuhr.
      Blumen lockt sie aus den Keimen,
      Sonnen aus dem Firmament,
      Sphären rollt sie in den Räumen,
      die des Sehers Rohr nicht kennt.
      Componite/säveltänyt Ludwig van Beethoven (1770-1827)
      Texto/sanat Friedrich von Schiller (1759-1805)

      Hymni ei ole pelkästään Euroopan unionin, vaan laajemmassa merkityksessä koko Euroopan hymni. Sävelmä on peräisin Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta.

      Tämän sinfonian viimeiseen osaan Beethoven sävelsi Friedrich von Schillerin vuonna 1785 kirjoittaman "Oodin ilolle". Runo kuvastaa Schillerin idealistista näkemystä ihmiskunnan veljeydestä. Beethovenilla oli sama visio.

      Euroopan neuvosto, joka on suunnitellut myös Euroopan lipun, ryhtyi vuonna 1972 käyttämään Beethovenin sävelmää omana hymninään. Kuuluisaa kapellimestaria Herbert Von Karajania pyydettiin tekemään hymnistä kolme instrumentaalisovitusta -pianolle, puhallinorkesterille ja sinfoniaorkesterille. Musiikin yleismaailmallisella kielellä, ilman sanoitusta esitettynä hymni ilmentää vapauden, rauhan ja solidaarisuuden ihanteita, joita Eurooppa edustaa.

      EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät vuonna 1985 ottaa hymnin Euroopan unionin viralliseksi hymniksi. Sen ei ole tarkoitus korvata jäsenvaltioiden kansallislauluja, vaan symboloida niiden yhteisiä arvoja ja niiden erilaisuudesta kumpuavaa yhteyttä.

      Kuuntele Euroopan hymni:
      Voit kuunnella hymnin André Reichlingin johtaman Euroopan unionin nuorisopuhallinorkesterin esittämänä. Esitys on nauhoitettu vuonna 1994 Lissabonin Teatro da Trindadessa. Sovitus: Herbert von Karajan.

      Korkealaatuinen äänite (MP3, 849 KB)
      Tiivistetty äänite (MP3, 66 KB)

      Euroopan komissio kiittää lämpimästi kaikkia tämän äänitteen tekemiseen osallistuneita.
      Kaikki oheiseen äänitteeseen liittyvät tuottajan- ja tekijänoikeudet pidätetään.

    • EU-Kansalainen

      aasikin tajuaa, että toisen valtion, johon olemme liittyneet, perustuslaki on erilainen kuin Suomen entinen perustuslaki, sehän on selvä. Kyllähän se on yksi niistä selvistä asioista, joista ei enää joka käänteessä viitsi kukaan vääntää. Se on aivan sama, jos viime talven lumia kaipaat ja niillä hiihtämään yrität, eipä muuten onnistu. Suomen perustuslaki oli jo aikansa elänyt ja jouti jo manan maille ja eipä niitä enää paljon elä, jotka sitä kaipaavat, kummajaisia!

      Suomen perustuslaista:

      Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
      Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

      Suomen kansalaisuus
      Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

      N 731/1999

      Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999

      Suomen perustuslaki
      http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm

      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

      1 luku

      Valtiojärjestyksen perusteet

      1 §

      Valtiosääntö

      Suomi on täysivaltainen tasavalta.

      Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

      Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

      2 §

      Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

      Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

      Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

      Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

      3 §

      Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

      Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

      Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

      Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

      4 §

      Valtakunnan alue

      Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

      5 §

      Suomen kansalaisuus

      Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.

      Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

      OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
      CONV 528/03

      1. artikla

      1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.

      7.artikla

      1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.

      9.artikla

      1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.

      10. artikla

      1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.

      3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.

      4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.

      11. artikla

      Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:

      tulliliitto
      yhteinen kauppapolitiikka
      rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron

    • Huolestunut

      Kun tarkemmin ajattelee, mihin Suomi on joutunut, kun liittyi EU:iin, niin nyt kun edessä on EU:n perustuslaki, joka tarkoittaa toista valtakuntaa ja toisen maan kansalaisuutta.

      Vuodesta 1995 vuoteen 2004 tuo kehitys on ollut nähtävissä ja paljon aikaisemminkin.

      Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.

      Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.

      Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu.

      Nyt on siis kysymys valtakunnan rajojen siirtämisestä mm. Atlantilta Venäjän rajoille, Välimereltä Lapin perukoille asti sekä Suomen kansalaisuuden muuttumisesta koko kansan kohdalla EU:n kansalaisuudeksi!

      Kun itsestään selvyydet ovat kysymyksessä, niinkuin mekin Suomessa olemme jo 6.12.1917 eli lähtien tottuneet eli itsenäisyyteen ja omaan kansalaisuuteen kohta jo 86 vuoden ajan!

      Euroopan Unioni ja Suomen menetetty itsenäisyys

      Useille suomalaisille on yhä epäselvää, mitä Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa todellisuudessa merkitsee.

      Kyseessä ei ole vain käytettyjen autojen verotukseen, viinaralliin, ruoan hintaan ja maataloustukiaisiin liittyvä asia.

      Kyse on suomalaisten vaivalla hankkimasta ja arvokkaasta Suomen itsenäisyydestä ja sen menettämisestä.

      Kun Suomi on luopunut yksinoikeudestaan säätää lakeja Suomessa ja määrätä omasta rahastaan, Suomi ei enää ole itsenäinen valtio.

      Näitä valtiollisia oikeuksia Suomi on luovuttanut Euroopan Unionille.

      Tämän vuoksi Euroopan Unionin itsenäisyys on kasvanut ja Suomen vastaavasti kaventunut.

      Ei voi olla samanaikaisesti itsenäinen Euroopan Unioni ja itsenäinen Suomi.

      Perustuslaki on oleellinen Euroopan Unionin tunnustamisessa todelliseksi liittovaltioksi.

      Jos Suomi hyväksyy ja ratifioi Euroopan Unionin perustuslait, samalla Suomi luopuu omista perustuslaeistaan.

    • Kirsi

      Kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy palstalta Kansainvälinen politiikka

      • Tosi on!

        Jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia

        Seuraavanlainen kirjoitus oli Helsingin Sanomissa torstaina 5.elokuuta 2004 Vieraskynä -palstalla:
        Kirjoittaja Terhi Kiiskinen dosentti ja akatemiatutkija

        Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
        Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
        Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
        Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.
        Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.
        Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.
        Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.
        Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
        Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
        Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
        Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.
        Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiaksee, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
        Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.
        Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
        Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
        Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.
        Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
        Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
        Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.
        Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.
        Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.
        EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.
        Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä

        Tässä kirjoitus kokonaisuudessaan.
        Mielestäni jokaisen suomalaisen tulee tietää tämä asia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9140
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7873
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5547
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2334
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2079
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1729
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1664
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1413
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1348
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      1206
    Aihe