Talvinen tarina

Tuo tiainen, outo lintu,
se hyvin anuksessa viihtyi,
sentään kaipasi sisälle,
ihmissuolen lämpimähän.

Tuo anaalilintu kaunis
se hyvin sisälle työntyi,
sentään kaipasi ulomma,
luonnon laajan panopuille.

Toinen toistansa rakasti,
toinen toisen maailmoita.

Tuo tiainen, outo lintu,
usein istui perälle,
kovin ruusuhun koputti;
niin kerran sisälle pääsi.

Tuo anaalilintu kaunis
näki ruusunsuun avoimen,
sen takana kakkaputkiston;
uskalsi sisään jo tuonne.

Tavannut ei toinen toista,
oli kurjat kumpainenki.

Tuo tiainen, outo lintu,
iski päänsä paskahan,
maahan nuolleena putosi.

Tuo anaalintu kaunis
kiinni jäätyi kyrvällänsä,
kuolinvirtensä viritti.