Vastakkain viisas ja hullu

KANNATTAA tarkkailla itseään älykkäinä pitäviä. Kannattaa seurata korvaamttomia ja kokeneita. Kovan osaamisen (tai luulon) alla piilee mielisairauteen johtava esiaste.
********

Muinaisten selkärangattomien merenelävien aivoissa tapahtui noin 500 miljoonaa vuotta sitten ”geneettinen vahinko”, joka johti älykkyyden syntyyn.

Aivovaurion eläimelle aiheuttaneen geenivirheen vuoksi eräät alkeelliset eläimet kykenivät yhtäkkiä kompleksiseen ja abstraktiin ajatteluun.

Tutkijat uskovat selvittäneensä kokeiden avulla ajattelua ohjaavat geenit eläinkunnan yhteisestä perimästä. Neurotieteellinen artikkeli julkaistiin viikonloppuna Nature Neuroscience –lehdessä.

Älykkyydellä, oppimisella ja tilanteiden analysoinnilla on tutkijoiden mukaan yksi merkittävä haittapuoli: mitä älykkäämmäksi eläinlaji muuttui, sitä enemmän se kärsi aivotoimintaan liittyvistä häiriöistä.

Aivohäiriö johti siis satoja miljoonia vuosia sitten elämän evoluution haaraan, jonka avulla kehittyi myös kaikkien nisäkkäiden – ihminen mukaan lukien – älykkyys.

Tutkijat ryydittävät tietojaan eläin- ja ihmiskokeilla. He suorittivat joukon älykkyyttä vaativia testejä hiirillä ja ihmisillä. Tulos oli, että inhimillistä ja hiirellistä älykkyyttä säätelevät lopulta samat geenit.

Samalla selvisi, että eräät geenivirheet johtavat nisäkkäillä edelleen parempaan päättelykykyyn sekä älykkyyteen – ja samalla mutaatioiden aiheuttamiin mielen ja aivojen sairauksiin.

Älykkyyden hinta on siis korkeampi todennäköisyys sairastua mielen sairauksiin.
Muut asiasanat:
Tiede ja ympäristö, Älykkyys, Eläinten älykkyys
6266
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

amerikkalaisten tutkijoiden otollinen aines löytyy pyhäjärven, haapajärven, reisjärven ja kärsämäen muodostomasta selänne kuntayhtymästä, ammattiyhdistysten johtoportaasta ja pyhäjärven poliittisen selkärangan muodosta.
Pitkäikäisimpien poliittinen selkäranka on yhtäkuin muisti katoaa ja tekoset lakaistaan maton alle, nostatetaan mahdoton kiusanteko ja höykkyytys päättyvää hallintoa vastaan.

Äänestä

Aloittaja kirjoittaa faktaa.
Joidenkin on vaan vaikea myöntää hulluuden ja nerouden hiuksenhienoa eroa, yleensä nerot on jonkinmoisia hullujakin.
Ilman hulluutta, pyörää ei olis vieläkään keksitty vaan vieläkin asuttas luolassa, tehtäs kivikirveitä ja ihmeteltäs tulta.

Onneksi oli muutama ääliö joka pysähtyi miettimään ja keksi jotain uuttakin, kun samaan aikaan " normaalit " vaan hakkas kivestä keihäänkärkijä.

Äänestä

Näitä geenivirheitä on tulossa jatkossakin. Nähtäväksi jää, tuleeko ihmisistä älykkäämpiä vai tyhmempiä...

Äänestä

joulun juhlavieras nro 2 on sika, kinkkujen kunkku.
ja ei sika ole tyhmimmästä päästä, päinvastoin. joulua viettävä ihminen, eräät semmoiset ylimieliset miehet tai naiset, osaavat yrittämättä pilata niin toisten kuin omankin perheen joulun.
sekä arjen ja vuodenkin.
meinaan vaan että seonneesta siasta päästään eroon, muuta päästäänkö seonneesta ihmisestä?

seonnut sika syödään ja lnäin oppujen lopuksi aiheuttaa mielihyvää.
seonnut ihminen voi sen sijaan mellastaa johtoasemassa aiheuttaen mielipahaa.

Äänestä

Tyhmä ja ahkera henkilö tekee eniten vahinkoa.

Äänestä

Ammattijärjestöistä löytyy molemmat ääripäät, viisas ja hullu.

Ympyrämallia vertailuun käytettäessä, mikä / kuka jää kehän sisälle?

Vastatkaapa tähän.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Matkija kirjoitti:

KANNATTAA tarkkailla itseään älykkäinä pitäviä. Kannattaa seurata korvaamttomia ja kokeneita. Kovan osaamisen (tai luulon) alla piilee mielisairauteen johtava esiaste.
********

Muinaisten selkärangattomien merenelävien aivoissa tapahtui noin 500 miljoonaa vuotta sitten ”geneettinen vahinko”, joka johti älykkyyden syntyyn.

Aivovaurion eläimelle aiheuttaneen geenivirheen vuoksi eräät alkeelliset eläimet kykenivät yhtäkkiä kompleksiseen ja abstraktiin ajatteluun.

Tutkijat uskovat selvittäneensä kokeiden avulla ajattelua ohjaavat geenit eläinkunnan yhteisestä perimästä. Neurotieteellinen artikkeli julkaistiin viikonloppuna Nature Neuroscience –lehdessä.

Älykkyydellä, oppimisella ja tilanteiden analysoinnilla on tutkijoiden mukaan yksi merkittävä haittapuoli: mitä älykkäämmäksi eläinlaji muuttui, sitä enemmän se kärsi aivotoimintaan liittyvistä häiriöistä.

Aivohäiriö johti siis satoja miljoonia vuosia sitten elämän evoluution haaraan, jonka avulla kehittyi myös kaikkien nisäkkäiden – ihminen mukaan lukien – älykkyys.

Tutkijat ryydittävät tietojaan eläin- ja ihmiskokeilla. He suorittivat joukon älykkyyttä vaativia testejä hiirillä ja ihmisillä. Tulos oli, että inhimillistä ja hiirellistä älykkyyttä säätelevät lopulta samat geenit.

Samalla selvisi, että eräät geenivirheet johtavat nisäkkäillä edelleen parempaan päättelykykyyn sekä älykkyyteen – ja samalla mutaatioiden aiheuttamiin mielen ja aivojen sairauksiin.

Älykkyyden hinta on siis korkeampi todennäköisyys sairastua mielen sairauksiin.
Muut asiasanat:
Tiede ja ympäristö, Älykkyys, Eläinten älykkyys

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu