Kivi

Jo rusottaa pakaran silmä
ja haaroissain kyrpäni nousee
ja pukamat kiirehtii pois,
kosk Pohjolan palkeet käyvät,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää touhutippa
ja pallit ne laulelee.

Mä kiireelle karvaisen perän
nyt astelen raikkaassa tuules;
mun Toivoni aamusen koin,
mun Armaksen kollaan siellä,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää touhutippa
ja tiainen se laulelee.

Mut kauniimpi koittoa päivän
ja lempeempi auringon laskuu
hän homoten luokseni käy,
mä syliini kierron himmen,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää touhutippa
ja pallit ne laulelee.

Mun kyrpäni autuudest sykkyy
ja taivaana peräsi loistaa,
kosk köyrin täs himpeni kans,
täs karjul sammaleisel
kosk mennyt on yö,!
kosk kimmeltää touhutippa
ja tiainen se laulelee.

Täss seison mä Jormani kanssa,
ja kiharamm tuulessa liehuu
ja Kivijoen hyminä soi
kuin äijäisen lemmen ääni,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää touhutippa
ja pallit ne laulelee.