Tammikuussa loppuu... :(

Pelottaa jo etukäteen. Kaikki sisältö mun elämästä katoaa taas ja kaikki on taas niinkuin pari vuotta sitten. Kökötän yksin kämpässäni päivät, ei enää huulenheittoa kavereiden kanssa. - Nekin on eri ikäluokkaa ja perheellisiä (silti nuorempia kuin minä), joten eivät varmaan välitä olla enää yhteyksissä myöhemmin. Taas olen yksin, työttömänäkin varmaan.

Ei enää sen yhden symppiksen miehen kanssa flirttaamista... Mitä mä teen sitten taas elämälläni (ai millä elämällä?)? En sitä miestäkään tule enää varmaan ikinä näkemään, jos ei satuta vaikka samaan kauppaan yhtäaikaa ja silloinkaan hän ei luultavasti ole minua enää tuntevinaan. Ikävä jo nyt. Sainhan hänelle sanottua, että tykkään, mutta en tiedä ottiko mua vakavasti, kun olen sellainen vitsailija muuten.
Tuli taas tällainen heikko hetki ja oli pakko purkaa tuntojaan...kiitos ja anteeks.
3201
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Eläpä pyytele anteeksi ,turhaan

Äänestä

Kyllä kaikki vielä parhainpäin menee, toivottavasti asiasi järjestyvät! Tsemppiä!

Äänestä

Sama täällä... Näitä hiljaisia suvantovaiheita tulee (ja menee). Minulla on yksi "etä"suhde, joka toimii kaveri- ja ystävyystasolla. En ole vielä päästänyt tunteita valloilleen, koska suojelen itseäni ja myös toista. Myös hän suojelee itseään.:) Hyvä niin, koska olenhan minä hankala tapaus.:) On paljon kavereita, mutta he ovat lähinnä eri ikäisiä kuin minä, koska samanikäisillä on perheet. Jos alan liian vakavasti miettimään tätä tilannetta, niin hulluksihan tässä tulee ja varmasti on sata syytä hypätä rekan alle... Mutta en sitä mieti, koska elämä on elämistä varten. Olen perussosiaalinen ja humoristinen ihminen, että täytyy se huumori repiä vaikka kiven alta..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ontto elämä kirjoitti:

Pelottaa jo etukäteen. Kaikki sisältö mun elämästä katoaa taas ja kaikki on taas niinkuin pari vuotta sitten. Kökötän yksin kämpässäni päivät, ei enää huulenheittoa kavereiden kanssa. - Nekin on eri ikäluokkaa ja perheellisiä (silti nuorempia kuin minä), joten eivät varmaan välitä olla enää yhteyksissä myöhemmin. Taas olen yksin, työttömänäkin varmaan.

Ei enää sen yhden symppiksen miehen kanssa flirttaamista... Mitä mä teen sitten taas elämälläni (ai millä elämällä?)? En sitä miestäkään tule enää varmaan ikinä näkemään, jos ei satuta vaikka samaan kauppaan yhtäaikaa ja silloinkaan hän ei luultavasti ole minua enää tuntevinaan. Ikävä jo nyt. Sainhan hänelle sanottua, että tykkään, mutta en tiedä ottiko mua vakavasti, kun olen sellainen vitsailija muuten.
Tuli taas tällainen heikko hetki ja oli pakko purkaa tuntojaan...kiitos ja anteeks.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu