Äsken keitin muhevan Made-sopan. Olihan hyvää, näin pakkaspäivän sapuskaksi.
Pakastimessa näkyi enää olevan pari vonkaletta perattuna.
Ei kun haalarit päälle ja Made-ongelle. Kolme-neljä ötökkää pakkaseen ja vehkeet talviteloille. Jatketaan, kunhan tulee kunnon jääkansi lahden päälle, toisen laatuisilla vempeleillä.
Lunta näkyy tulevan oikein kunnolla, mutta eiköhän tunne joukkoon sovi.
Toivottavasti ei tuuli nouse koviin lukemiin. Merellä on näillä asteilla ikävä olla, jos oikein tuulee päin naamaa.
Pieni tuuli vain parantaa mateen liikkumista ja syöttiin tarttumista, mutta liika on aina liikaa.
Harrastaako monikin tällaisia hommia, olisi kiva tietää.
Kaikkinaiset erilaiset pyyntikonstit olisi kiva kuulla, sillä jokaisella kalastajalla on omat konstinsa. En niitä kenellekään levittele, vaikka minulle konstisi vihjaatkin.
Morjens vaan kaikille.
Pakastimessa näkyi enää olevan pari vonkaletta perattuna.
Ei kun haalarit päälle ja Made-ongelle. Kolme-neljä ötökkää pakkaseen ja vehkeet talviteloille. Jatketaan, kunhan tulee kunnon jääkansi lahden päälle, toisen laatuisilla vempeleillä.
Lunta näkyy tulevan oikein kunnolla, mutta eiköhän tunne joukkoon sovi.
Toivottavasti ei tuuli nouse koviin lukemiin. Merellä on näillä asteilla ikävä olla, jos oikein tuulee päin naamaa.
Pieni tuuli vain parantaa mateen liikkumista ja syöttiin tarttumista, mutta liika on aina liikaa.
Harrastaako monikin tällaisia hommia, olisi kiva tietää.
Kaikkinaiset erilaiset pyyntikonstit olisi kiva kuulla, sillä jokaisella kalastajalla on omat konstinsa. En niitä kenellekään levittele, vaikka minulle konstisi vihjaatkin.
Morjens vaan kaikille.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tääläpäin alkaa mateenkutu vasta helmikuussa, voi niitä syöttikoukulla kyllä tähänaikaanki saada.
Ennen noista tekoaltaista sai madetta kutuaikaan vetää selkävääränä, mutta sitten niistä löytyi elohopeaa, ja kansanperinteeksi muodotunut harrastus loppui
Minun naapurissa asuu kalastava mieshenkilö. Saan silloin tällöin mateen häneltä jos pyynti on onnistunut. Ei vielä tänä talvena ja kuten Henri mainitsikin madeaika ei liene vielä ajankohtainen.
Madesoppa on ihanaa mukana pitää olla maksat ja muut herkut. En tykkää kalan nylkemisestä se pitaa ruokahaluni. Ostan joskus kaupasta valmiiksi käsitellyn kalan.
Kiitos vihjeestä, lähden kauppaan, taidan pitää kalapäivän ; )
Suuren mateen pyrstöpään fileet graavaan. Paksummat paikat paistan ja lopuista keitän liemen.
Käytän myös monenkin vieroksumat, kesällä verkkoihin tarttuneet mateet.
Monet kehuvat madekeittoa, mutta koskaan sitä syönyt. Täälpäin käydään vain laittomasti pyytämässä iskukoukuilla haukia ja siitä kalasta olen saanut tarpeekseni.
Laittomasti? mitä tarkoitat?
Ilman kalastuslupia ja muistaakseni tuossa järvessä ei saa niitä edes käyttää.
Lapsuudesta muistan syksyiset kirkkaat jäät, joiden läpi näkyi kalat. Sitten vain lekalla lyönti ja kala oli siinä, yleensä matikka.
Niin muistan minäkin. Mutta nyt ei näy, eikä ole näkynyt miestä kantavan syysjään läpi vuosikymmeniin. Aina tuo lumisade ryökäle ehtii ensin ;-(
Vaikka en tunnetusti mikään kalastaja olekaan, niin kiiltävällä ja läpinäkyvällä jäällä olisi kiva kävellä ja katsastaa mahdolliset matikat... ehkä joskus taas.
En tiedä, oliko vika suussa vai päässä, mutta virolainen kuhafile ei maistunut hongalta eikä haavalta, kun sitä kaupasta ostin.
Ihmettelen, kun kuhaa kehutaan.
Antakee anteeksi, kun puhuin vääränmerkkisestä fisusta!
Elä mäne, jää ei kestä vielä..täällä yksi rohkea hukkui viime viikolla ja lampeen..
P.s. muuten, made keitto on hyvää, muttei niin hyvää että hukkumaan pitää mennä..
Nyt on sitten minulla tämän vuoden osalta kalastuskiintiö täynnä.
Ilma oli kuin juhannusmorsian. vain pienoinen tuulenvire. Pakkasta 2 astetta.
Lähdin hakemaan kolmea madetta pakastimeen.
Kerronko totuuden vai valehtelenko kalajutun.
Aamulla syyskalastusvehkeet varastoon, turkishaalarit ja kellupuvut pesuun.
Kutuluoto laitettiin talvikuntoon, kesken kauden. Talven tulo näin totaalisesti yllätti meidät. Ei voinut enää viedä asiakkaita merelle. Oli pakko perua pari hyvää kalakeikkaa.
Nyt on jotenkin tyhjä olo, kun ei olekaan aikataulutettua aamua edessä.
Täytynee lähteä väsäämään jonkin mökin sisäfiksausta. Sitä "onneksi" piisaa, jos ei täällä niin Porissa tai Saksassa.
Nyt sitten vain Kirkkoon kauneimpia Joululauluja kuuntelemaan. Saattaapa tuota jonkun Virren veisatakin, jos kurkkua ei kurista tilaisuuden kauneus.
En ole mikään kirkon kannattaja, mutta ne Kauniimpien Joululaulujen lauluhetket kyllä sykähdyttävät tällaista "pakanaakin".
Kiitos, olipa mukavaa luettavaa!
Eikös Kauneimmat Joululaulut ala Kirkoissa yleensä klo 19.00?
Jaha..siellä olikin tarkoitus vielä mennä veneellä kalaan, - täkäläisenä ymmärrä niistä vesistä oikein...
Meillä lauletaan kauniisti joululauluja vasta 16 sta pvä, ja taisi niitä olla vielä seuraavankin päivän iltanakin, - kirkko on tupaten täynnä lauleloissa, vaan eipä ollu adventtina Hoosiannaa laulamassa kuin puoli kivikirkollista kansaa...vaan hyvä kun joskus, kai..
Madejuttu tämäkin.Miehellä oli viinantuska,soitti keskellä yötä tutulleen,olisko pulloa varastossa,otti taksin ja hurautti hakemaan.
Kalastja kun oli tää juopottelija,lupasi tuoda mateen palkaksi.
Siinä sitten kului aikaa,mutta eräänä päivänä rappujen pielessä oli harja nurinpäin hangessa,luuta törrötti ylöspäin.
Pullon antaja meni tutkimaan omituista näkyä,kuka kehveli on käynyt tämän tekemässä.
Ja kas kummaa,siellä hangessa pötkötti myös suuri made,pysyy tuoreena ja elävänä.
Näin palkittiin viinantuska miesten kesken.
Kyllä se niin on, kuten TP sanoi, Made-keitto on kalojen kuningatar, paistettu Järvitaimen kuningas, Voilla.
Kuten joku jo kertoikin, olen minäkin pyytänyt Mateita kolkkaamalla, se oli kakara-aikojen huvi, ja raskas sellainen, Kairoja ei ollut, joten Tuuralla sai hakata ankarasti, jotta saisi reiän aikaiseksi, ennen kuin elukka toipuu.
Harvoin oli kolkka-kelejä. Pilkkinyt en ole koskaan.
Osaan tuon nuljakkeen nylkeäkin ja laitan keittoni Kainuulaisittain, "Kekkosen reseptillä"
Viime talvi jäi väliin.
Purtua peltiä vaan papalle, liikuhan varoen, jää on ohutta.
H.
Jaa, ja siellä toinen hyväkäs! Kolikkakalalla oikein tuuran kanssa!
No, me lapsukaiset (tytöt ja armosta veli) käytimme vain puulekaa ja kevyitäkin olimme, joten aika heikoilla jäillä siellä usein oltiin, silloin kun armosta oli se kirkas jää.
Nuoruutta ja samalla tyhmyyttä kuvastaa se kerta, kun pudottuamme tosin matalaan veteen, jossa vaatteet kastui, niin kipitimme äkkiä kotiin ja menimme nukkumaan.
No, ei varmaan, ei todellakaan kukaan arvaa, miksi lapset ovat päivällä nukkumassa ja vaatteetkin löytyi litimärkänä! Taisimme saada selkäsaunan? Ainakin ankarat nuhteet jäälle menosta, sillä olihan se kiellettyä.
Nykyinen painoni ei salli sellaisille jäille, joissa kolikkakalaa voisi edes katsella jään alta. Onneksi torin kiveys kestää.
Hunkszin kanssa samaa mieltä. Täysin.
Tähän aikaan mateen saa helposti koukkuun silakkasyötillä.
Sen nylkeminen on ihan helppo homma. Viilto koko pään ympäi ja tonget nahan alle ja tasainen veto. Tuppeen nylkeminen on pieni vaiva herkun arvoon nähden.
Taimen ja jopa Kirjolohikin on kraavikalana parempaa kun Lohi.
Norjalainen kassissa kasvatettu ja Aasiassa pakattu Lohi on yhtä kaukana Lohesta kun Proileri Kanasta.
No - Loimulohenahan tuota tulee asiakkaille väsättyä, vaikka itse en sille kovinkaan suurta arvoa anna.
Oletkos muuten koskaan kokeillut isoa Säynävää kraavina? On muuten hyvää, punalihaista herkkua. Sitä ja kuoripottuja voin kanssa.
Johan maistuu.
Säynävä on piikkinen otus, mutta siitä kun leikkaa poikkiruotoon ohuita siivuja, ei tarvitse piikeistä välittää.
Maistelemisiin.
"Tase-pappa"
Jos oikein muistan, niin Loimi-joesta luulin saaneeni Säyneen 400 gr. jotain.
Peratessa annoin sen tilan Koirille, Punertava liha erottui ruotojen joukosta.
Joten se minun Säyneistäni, en ollut varma edes kalasta.
Mateen minä kaulutan veitsellä, viillän nahkaa jokusen sentin selästä ja sit nappasen näpeillä kiinni ja raastan.
Stadissa asuvana, Sisävesien Perhokalastajana olen kyllä merikalojakin syönyt.
Merielävien elämänmuoto on minua kiehtonut tavallaan, jo Myrskyluodon Maijan ajoista asti.
Elokuvan aikoihin, tuntui että olisipa kiva seistä luodon kuninkaana, käppänen purjevene rannassa, verkon liikkeitä seuraten.
Tää on tätä kalamiesten romantiikkaa.
Ilahtuneena totean että olemme Norjalaisesta lääkelohesta samaa mieltä.
Toivon, että sinäkin merielävä, nautit Suutarinlohestasi Jouluna.
Iloisesti
H.
Jaahas! Täällä ne kalastajat pakisee.
Lapsuuteni Saimaanvesistön rannalla viettäneenä olen saanut/joutunut tutustumaan jos´jonkilaiseen kalaan perkauksesta-kraavaukseen ja kaikkeen siltäväliltä.
Säynävä on hyvä kraavina (lapsuuteni suolakala=kraavi), mutta äitini herkku oli särkien selkäpuoli suolattuna, kuten minunkin. Täällä on vain tarjottu jotain sulkavaa tai sen sukuista särkenä. Ei hyvä, sanoisi Uotinen.
Mikään kala ei jää käsistäni perkaamatta ja laittamatta ruoaksi. Tosin savustanut en itse ole koskaan, jos siihen ei lasketa nuotiolla "savustettuja" kiiskejä? Se oli kerran "erämiesten/naisten ainut ruoka, koska muuta kalaa ei saatu yöllä ja eväitä ei ollut.
Talvi verkkokalastuksenkin voisin opettaa nuoremmille, sillä monesti olin isän apuna, kun ne laskettiin ja käytiin sitten kokemassa. Iskukoukkuja olen itsekkin viritellyt, joten lisää juttuja.
Nyt tekee mieli madesoppaa ja uunissa on vain sianlapaa ja broilerin koipia.
Kerro ihmeellä lisää ;-D
Minä nyt lähinnä olen perkaillut omia onkimiani kaloja, niitäkin parahiten alta 15-kesäisenä. Sitten alkoi muut asiat kiinnostaa enemmän. Onkisin nytkin, mutta kun kunnon apoja ei tahdo täältä lahdenperukoilta saada. Mökiltä - joo - mutta kun tulee niin harvoin käytyä ja silloinkin vain päiväseltään. Pihvit mukana ja grillataan ja sitten kotiin...
Oikeastaan haluaisin saada kalastustartunnan. Milleen ja mistä sellainen tarttuisi?