Aggressiivinen amerikanakita

Huolestunut...

Tuttavallani on Amerikanakitan pentu, vähän alle vuoden ikäinen.
Olen erittäin huolissani koiran ihmisiin kohdistuvasta aggressiosta.
Koira käy ihan kenen päälle tahansa, omistajien ja muiden.
Koiralle ei saa tehdä sitä, koiralle ei saa tehdä tätä, tähän ja tähän ei saa koskea tai se saa raivarin. Muutama päivä sitten olin itse todistamassa tätä raivoa kun koira kävi jo toisen kerran päälleni. Kaadoin koiran maahan ja sain tosissani pitää kiinni sillä koira ihan oikeasti halusi purra.
Raivoa kesti aikansa ainakin se 20min, kunnes se rauhoittui ja laskin sen irti.
Ruokakuppeja ja leluja vahditaan, valjaita ei saa päälle aina ilman raivaria. Hyvä kun hihnan saa kiinni...
Vielä pikkuisempikin aikuinen koiralle pärjää, mutta mitä sitten tapahtuu kun siitä tulee täysikasvuinen?
Koira on hengenvaarallinen.

Koira turhautuu erittäin helposti ja sitten kynnys hyökkäämiselle pienenee.
Koira osaa hätinä istua ja mennä maahan, eikä sillä ole pienintäkään halua totella/kuunnella mitä siltä vaaditaan.
Vaikka tuo istumaan meneminen. Ihminen vaatii sitä istumaan, koira ei tottele, ihminen vaatii taas ja koira kattoo ihmistä ku halpaa paskaa.
Sitte pieniki väärä liike ihmiseltä ja NAPS! koira hyökkää raivolla päälle.
Koiraa ei ole koskaan lyöty tai käsitelty muutenkaan väkivaltaisesti.
Koira on tuttujen ensimmäinen eikä sitä vain ole todennäköisesti osattu kouluttaa.
Koira on käytetty eläinlääkärillä, kasvukipuja on vissiin jonkinverran ja siihen on kipulääkkeet. Muuten koiran pitäisi olla kaikinpuolin terve.

Huonoa kasvatusta tästä syyttäisin, mutta miten ilmaisisi koiran omistajille tämän, että ammattiapua olisi saatava kiireesti että ehdittäisiin aloittaa tehokas koulutus mahdollisimman ajoissa, vaikka aggressiivisuus sai minutkin, melko kokeneen koiraihmisen hetkeksi hämilleen. Ekasta hyökkäyksestä jäi mopovat mustelmat ja viimeisimmästä ehdin väistää ensimmäisen iskun ennenkun sain koiran aloilleen maahan.

Olen ihan oikeasti huolissani ja jos koiran käytökseen ei tule muutosta, minä en enää kyseisten ihmisten luo mene vierailulle. Koiria en ole koskaan pelännyt, mutta jonkinnäköinen itsesuojeluvaisto minullakin on.

Pitäisikö minun olla kasvattajaan yhteydessä heidän puolestaan?
Kasvattaja tietää ongelmasta, mutta tarkemmin en tiedä hänen kantaansa...
Mutta voinko ulkopuolisena ihmisenä mennä sekaantumaan toisten ihmisten asioihin? MIelestäni tämä asia on kuitenkin sen verran vakava että haluaisin auttaa koiraa ja omistajia sekä kaikki mahdollisesti koiran hampaisiin jotuvia, ennenkuin sattuu oikeasti jotakin todella kamalaa.

21

2017

Vastaukset

  • hyvä esimerkki kun koira ja ihminen eivät kohtaa. Nyt kun joulu on tulossa niin anna sille lahjakortti Vilanderille tai muulle ongelmakoirakouluttajalle. Tullevat tulevaisuudessa arvostamaan vihjettäsi lahjan muodossa. Tuolta voisit myöskin tulostaa muutaman kauniin kuvan: http://www.ukandspain.com/dangerous-dogs/ sekä näyttää heille.

    Tilanteen ollessa tuo eikä mitään liioiteltua, niin voisit kyllä hyvin ottaa yhteyden kasvattajaan elleivät nämä ihmiset halua kuulla totuutta sinulta. Tuossa kohtia on kyllä jo oikeus ja moraalinen velvollisuus puuttua toisen asioihin.

  • Kasvattaja ja omistaja ovat paljon yhteydessä toisiinsa, miten saisin ilmaistua kasvatajalle huoleni, niin että hän ei sotkisi minua mukaan siihen että hän sanoisi koirasta faktat. Omistaja joka on yhteydessä kasvattajaan sanoo kyllä ihan rehellisesti mikä koirassa mättää.

    Tuntuu että heillä ei vain ole kiinnostusta ja osaamista koiran auttamiseen. Se että koira on suljettuna suurimman osan ajasta eteiseen portin taa, lisää turhautumista ja aggressiota.
    Koiran kanssa ei harjoiteta aktivointia ja lenkkejäki tehdään todennäköisesti
    vaan nimellisesti.
    Toinen oli jo valmis luovuttamaan koiran kanssa, mutta toinen halusi pitää perheenjäsenensä ja olihan rakissa vielä kiinni niin ja niin paljon rahaakin.
    Tuntuu että raha nousi tuossa isoon osaan, vaikka penniäkään he eivät menettäisi sillä saisivat todennäköisesti kasvattajalta uuden pennun...
    Mitä en todellakaan suosittelisi sillä lopputulos olisi todennäköisesti ihan sama.

    Järkyttävää oli myös se miten vähän nämä omistajat tietävät ihan perusjutuista mitä pitäisi mielestäni jokaisen koiranomistajan tietää.
    Elekieli ja rauhoittavat singaalit oli heille ihan uusi juttu ja he sitä minulle innoissaan kertoivat. Katsoin heitä epätoivoisena ajatellen että ei voi olla totta.
    Ihan perusjututkin on hukassa ja omistajat ovat lisäksi erimieltä koiran komentamisesta. Toinen antaa periksi ja toinen yrittää vaatia, ja antaa välillä periksi.
    Niin uhmakkaasti he sanoivat etteivät halua mitään kultaistanoutajaa joka tuijottaa herkeämättä ilmeellä, miten voin palvella.
    Mutta sitä he olisivat todellakin tarvinneet.
    Kyllä kultsistakin saa vihaisen, mutta todennäköisyys on huomattavsti pienempi kun vertaa vaikkapa tähän amerikanakitaan.

    Mikään koira ei itsestään kasva yhteiskuntakelpoiseksi koirakansalaiseksi, vaan sen kanssa on tehtävä töitä, varsinkin isojen koirien kohdalla.
    Eikä pieniäkään saa kasvatuksen suhteen jättää yhtään vähemmälle.
    Minä en kehtaisi liikkua kyseisien aggressiivisen pennun kanssa missään julkisilla paikoilla, ja kohta se ei ole enää edes turvallistakaan.
    Lenkillä hihnakäytös oli jotakin käsittämätöntä ja mielestäni tuohon ikään mennessä koiran pitäisi ruveta jo hallitsemaan hihnakäyttäytymistä.
    Onneksi joku ihminen kysyi minulta koirani rotua ja sain oikaistua että koira on tuttavani ja merkiltää amerikanakita.
    Luojan kiitos se ei ole minun koirani, eikä minun ole koskaan tarvinnut koirieni kanssa tuollaisessa tilanteessa ollakkaan.

    Koiran pitäisi pian saada apua, mutta tuntuu että omistajat vähättelevät ongelmaa eivätkä tee asialle mitään. Se kuka koiran kanssa enemmän aikaa viettää on luovuttanut jo ajat sitten, eikä koira itsestään edisty, siitä tulee aina vain turhautuneempi ja vihaisempi.

    Kirjoitin äsken pitkästi, mutta koko teksti katosi. Lisäilen vielä jos jotakin tulee mieleen. En voi edelleenkään kuin painottaa sitä miten huolissani tästä tilanteesta olen.
    Entä jos koira pääsee joskus karkaamaan? Silloin soittaisin poliisit paikalle lopettamaan sen, en tahtoisi että se hyökkäsi kenenkään päälle. Itsestäni ei ole väliä vaikka se vähän taas maistelisi, mutta kohde voikin olla vanhus tai pikkulapsi ja silloin jälki on erittäin rumaa.
    Vaikka en todellakaan toivo yhdellekkään eläimelle kuolemaa, mutta tuon kohdalla alan toivomaan että he saavat vielä syyn vielä koira mahdollisimman nopeasti piikille. Toinen ei ehdi eikä toinen enää edes halua onnistua koiran kanssa...

    • Enkä liioittele tilannetta yhtään, olen läheltä nähnyt ja omistaja kertoo minulle ongelmansa koiran kanssa. Aluksi en edes tajunnut tilanteen olevan tuo, mutta nyt itsekkin sen omin silmin nähneenä, alan todellakin huolestua.
      Ensimmäinen hyökkäys oli sellainen että kyykistyin koiran viereen rapsuttamaan sitä ja muutama sekunti sen jälkeen koira hyökkäsi silmittömän raivon vallassa päälleni. Ilmeisesti vähän matkan päässä ollut lelu aiheutti hyökkäyksen?
      Toisella kerralla hyökkäyksen aiheutti tyhjä ruokakuppi ja vesikuppiaankin se vartioi samanlaisella raivolla, myös puolisoni sai osansa tästä.
      Onneksi hänkin on kokenut koiraihminen ja osasi toimia niin ettei häneen sattunut sai koiran rauhoittuman aika äkkiä.

      En ole ikinä törmännyt aikaisemmin yhteenkään koiraan joka olisi saatu tuohon kuntoon. Vaikka tuttavapiirissäni on yksi ulkokoira joka istuu makaa ja antaa tassua samalla käskyllä, mutta se ei ole vihainen vaan avoin kaikille ihmisille, uskoisin rodun/rotujen olevan myös yksi syy tähän, mutta miten ihmeessä koiransa kanssa voi joutua tuohon pisteeseen?

      Vanhempani aina valittivat minulle että olin omalle koiralleni natsi, koska se odotti lupaa syödä, lupaa kulkea ovista, mennä ja tulla autosta.
      Lenkilläkään se ei pissinyt kuin minun luvallani, se kulki nätisti vierelläni ja luvallani pysähdyttiin nuuhkimaan ja tekemään tarpeet.
      Metsässä tai koirapuistossa homma oli eri.
      Mielestäni nuo kuuluvat ihan perusjuttuihin mitä' jokaisen koiran tulisi osata, mikä voisi olla inhottavampaa kuin se että koira ryntää kupille ja ahmii ruokaa ennenkuin kupin pohja koskettaa maata?

      Monessa asiassa olen meinannut tätä vihaisen koiran omistajaa neuvoa, ja olen neuvonutkin, kertonut mitä tein koirani kanssa sellaisessa ja sellaisessa tilanteessa ja sanonut että sitä voisi kokeilla myös tämän koiran kanssa. Mutta ei. Hmm.. ja sitten homma jo unohtuu. En sano että olisin mikään pro, mutta aina olen omat koirani saanut kasvatettua niin että uskallan liikkua niiden kanssa julkisilla paikoilla ja koirat osaavat käyttäytyä.
      Saksanpaimenkoiria minulla on aina ollut, eikä niiden kanssa ole ollut mitään ongelmaa. Vaikka mielyttämisen halu niillä on eri kuin amerikanakitoilla, mutta kyllä sakemanneistakin saa vihaisia tappokoneita, eikä siihen edes varmaankaan vaadita paljoa?

      Miten ihmeessä tästä tilanteesta se koiraparka selviäisi, vai olisiko piikki paras ratkaisu, kun tuntuu että omistajien kiinnostus ja rahkeet ei vaan yksinkertaisesti riitä.


    • Amerikan Akita on herkkä vahva koira.Erittäin oppivainen ja yhteistyökykyinen.Se ei ole 1. Koira vaan vaatii osaamista ohjaajalta.
      Tuossa oli monta virhettä koiran pidossa.En nyt enempää tässä kun
      Jo aikaakin tuosta.Koira oli ongelmakoira koskanihminen ei osannut.
      Eli kummatkin koulutukseen.

      Mutta hyvä kun otit esille ja jos kasvattaja ei noteeraa,voit aina ottaa yhteyttä
      Rotuyhdistykseen kertoa tilanteen.


  • Tuskinpa saavat koirasta enää luotettavaa, koska jo tuohon pisteeseen tilanteen pääseminen/päästäminen on merkki siitä, että rahkeet eivät riitä. Vääränlainen koira vääränlaisilla ihmisillä. Paras ratkaisu olisi, jos saisivat koiran johonkin, jossa sitä todella osattaisiin käsitellä. Taitaa olla koiran ainoa toivo. Kyseessä on kuitenkin amerikanakita. Ei helppo, ei. Jos tilanne saa jatkaa pahenemistaan, niin kohta ei auta kuin piikki. Enkä todellakaan jaksa uskoa, että omistajat saavat enää ongelmaa hoidettua, koska selvästi ei rahkeet riitä. Kasvattaja saattaa ottaa koiran takaisin etsiäkseen sille uuden kodin, mutta ei hänellä ole mitään velvoitetta antaa uutta pentua, eikä rahoja tilalle. Tuo koira on pilattu ihan itse, omistajiensa toimesta. Toki moni kasvattaja ostaa koiran takaisin, mutta ihan vain siksi, että haluavat pelastaa koiran. Mitään velvoitetta siihen ei ole. KOira kun ei ole sairas taikka viallinen, vaan sen omistajat ovat.

    Yhden tällaisen vuosikkaan olen saanut käsiini. Erona, että koira oli lähtökohtaisesti helpon rodun edustaja, ja taustalla pahoinpitelyt. Eli koira ei luottanut yhteenkään ihmiseen. Eikä ollut todellakaan mitenkään mukavaa se alkuaika. Koiralle oli pureminen luonnollinen ratkaisu ristiriitatilanteissa. SE hyökkäsi. KOiran yhteiskuntakelpoiseksi saaminen oli kyllä todella pitkäaikainen prosessi. Enkä enää sellaiseen ryhtyisi. Silloin oli mahdollisuus, mutta kokemuksesta opin sen, että tällainen koira vaatii omistajaltaan hyvin paljon. Eikä takuulla olisi onnistunut edellisessä kodissa.

    Itsekkin olen koirieni kanssa "natsi". Säännöt on tiukat, ja niistä pidetään kiinni. Siltikin koirani suhtautuvat minuun hyvin kiintyneesti. Olen niille se ykkösihminen, jonka kanssa on aina kiva touhuta kaikenlaista. Eivät ne siitä kärsi, että elämässä on sääntöjä. Alkuajan jälkeen ei edes paljon kyseenalaisteta, niille on ihan selvää, että kyllä sieltä ovesta pääsee ulos ihan istumalla ja odottamallakin. Ja elämässä saa ruokaa riekkumattakin, ennen pitkää.

    • Huh, huh. Hirveän virheen ovat tehneet ostajat ja kasvattaja, kun möi amerikanakitan ensimmäiseksi koiraksi. Nyt se yrittää olla paikan pomo, joka ei ole koiran paikka, eikä siihen kykene. Se lienee koirista itsenäisimpiä jukuripäitä, mutta perheelleen pitäisi olla todella uskollinen.
      Jestas kun se kasvaa täysikokoiseksi, tuolla menolla siitä tulee hengenvaarallinen
      Ota ihmeessä yhteys rotujärjestöön jos
      omistaja tai kasvattaja ei ota vastuuta.


  • Heh, vaikka minä "natsi" koiralleni olikin, olin silti koiralle se ykkönen.
    Metsässäkin minua silmä'iltiin herkeämättä etten vain karkaa ja jos hyppäsin puun tai kiven taa piiloon koira tuli vauhdilla etsimään,. Voi sitä riemua kun se taas minut näki, olinhan ollut pois sen näkökentästä ainakin 10 sekunttia :D

    Käsittääkseni kasvattaja ei halua ottaa koiraa takaisin ja sanoi että omistajat on hulluja kun tahtoo vielä yrittää (muuta eikö tässäkohtaa vastuuta ole myös kasvattajalla sanoa ettei tästä mitään tule). Eilen juttelin taas tämän koiraihmisen kanssa.
    Mihinkää sen suurempaan ei päädytty, mutta näin yleisellä tasolla juteltiin.
    En usko todellakaan siihen että pelkästään syömällä ensin, kulkemalla ovista ensin yms.. saa tuohon hulluun enää mitään kontaktia.
    Akita on vaativa rotu ja jo alusta saakka mietin riittävätkö heidän rahkeensa todella kouluttamaan sitä, ilmeisesti ei.

    Itse tykkään kans touhuta hankalampien koirien kanssa, mutta tuo menee jo siihen pisteeseen etten halua edes yrittää. Neuvomaankaan en enää ryhdy.
    Avokille tästä sanoin ja hän kysyi saako tuosta enää koiraa, olin toiveikas ja sanoin että kovalla, helvetin kovalla työllä, mikä aloitetaan mahdollisimman pian, voi koiran saada vielä pelastettua.

    Paras tapa ehkäistä ongelmakäytöstä on toimia koiran kanssa niin että tuollaisia tilanteita ei pääse syntymään.
    Valmiiksi olisi hyvä miettiä mikä on koiralle sallittua ja mikä ei. Eikä lennosta vaihtaa että ei tää ollutkaan hyvä juttu. Samalla jo ennen koiran tuloa olisi hyvä pariskunnan sopia yhteisistä säännöistä ja pitää niistä kiinni, koira ei hämmenny kun molemmat komentaa samalla tavalla.
    Avokille tuosta sanoin ja toivottavasti hän ymmärsi että sitten keväällä kun uusi pentu tulee taloon, on todellakin linjan oltava yhtenäinen, vaikka minä päävastuun kouluttamisesta otankin.

  • Ja moni väittää, ettei koira ole ikinä luonnostaan aggressiivinen, vaan ainoastaa huonosti kohdeltuna.

    Minä tekisin rikosilmoituksen tuollaisesta koirasta. Ei nyky-yhteiskuntaan tuollainen koira sovi. Jos koira on synnynnäisesti tuollainen, kenenkään ei tarvitse sitä kestää, vaan se joutaa piikille. Oma häpeänsä.

    Ulkopuolinen voi tehdä nimettömän rikosilmoituksen (poliisit pitvät ilmoituksen tekijän nimen vaiti) ja pistää poliisit kyläilemään koiran omistajan luona. Toivottavasti koira näyttää kytille luonteensa ja saa määräyksin piikitettäväksi. Vastuullisena toimit ajoissa, ennen kuin jotain sattuu.

    • No tuohan on klassinen esimerkki omistajansa pilaamasta koirasta. Ei koiraa tarvi välttämättä pahoinpidellä, että se menee sekaisin, vaan myös vaikkapa liika paapominen ja ihmisvauvana kohtelu saa koiran pöntön sekaisin, samoin kuin se että ihmiset käyttäytyvät täysin epäjohdonmukaisesti ja eri tavalla, niin kuin kyseinen pariskunta ilmeisesti tekee.

      Kaikkien perheenjäsenten tulee komentaa koiraa täsmälleen samalla tavalla, ja samoilla sanoilla. Sääntöjen tulee olla jokaisen kohdalla täsmälleen samat, eikä niin että esim. yksi antaa koiran nukkua sohvalla ja toinen karjuu pää punaisena ja komentaa sitä pois sohvalta. Meneehän se elukka sellaisesta sekaisin, kun ei se ymmärrä tuommoista käytöstä. Ja jo pennusta asti koiralle pitää tehdä selväksi, että se ei omista mitään kodissa, ei edes omia lelujaan ja ruokakuppiaan ja ihminen saa ottaa ne pois milloin tahtoo. Koira myös pitää sosiaalistaa ja kouluttaa kunnolla.

      Koira ei vaan ymmärrä omistajiaan ollenkaan eikä sitä mitä he siltä haluavat, eikä ilmeisesti omistajatkaan ymmärrä koiraansa tai koiria ylipäätään ollenkaan. Koira on ilmeisesti myös todella turhautunut, jos se on johonki eteiseen(?) pönkättynä suurimman osan ajasta. Etkö itse menisi sekaisin jossain pienessä kopperossa? On se tuokin huonoa kohtelua, eikä pelkästään hakkaaminen.

      Koira on myös hieman hankalassa iässä, on se murkkuikä niilläkin, vaikka jotkut kiven kovaa väittävät ettei niillä murrosikää olisi. Ei tuo ole koiran syy, eikä sitä saa syyttää. Se on vain jokseenkin tyhmä elukka, eikä osaa ajatella ja suunnitella kovin kummoisia - saati hävetä, vai nuolisivatko ne silloin pallejaan kaikkien nähden? Oikeasti - koiranko pitäisi hävetä ja syyttää itseään... Kuinka paljon sinä luulet niillä olevan älyä?

      Ihmiset on omaa laiskuuttaan ja saamattomuuttaan pilanneet eläimen, joka jonkun oikean ihmisen hoivissa olisi kasvanut sellaiseksi, joka aiheuttaa ihastusta eikä pelkoa. Minusta on vain aina jotenkin ihan vitun surullista kun kaunis ja hieno eläin pilataan sillä tavalla, että se mahdollisesti pitää tappaa jo nuorena, kun sillä olisi voinut olla pitkä ja hyvä elämä, ja se olisi voinut tuottaa ihmisilleen paljon iloa.

      Kummallista, että kasvattaja on ensimmäiseksi koiraksi antanut tuon pennun, vaikka on kai noista urpoista voinut huomata kun pikkuisen "haastattelee" etteivät tajua koirista tuon taivaallista. Toivottavasti todellakaan ei käy niin, että koira tapetaan ja kasvattaja antaa "korvaukseksi" noille tolloille uuden pennun, sillä sama kuvio tulee toistumaan. Koirassa ei ole mitään vikaa, se lienee täydellinen, mutta valitettavasti joutunut tyhmien ja laiskojen ihmisten hoteisiin.


  • amAkitat ovat perusluonteeltaan ja koirataistelutaustaltaan melkoisia pommeja ja huonosti/olemattomasti kasvatettuina en yhtään ihmettele että koira on tuossa jamassa.
    Olen tavannut aggressiivisen ja erittäin huonosti kasvatetun kultaisennoutajan, ilman siis väkivaltaisia kokemuksia.

    Jokaisesta koirasta saa pipipään huonolla kasvatuksella, mutta taustalla on usein myös pelko ja/tai kiputiloja.
    Mutta jos pelkotiloja ei ole ja kiputilatkin on selvitetty, ei vaihtoehtoja paljoa jää.
    Onkohan koiran sisaruksetkin yhtä pipitäitä vai onko tämä ainoa?

  • Aloittaja on ihan aiheesta huolissaan.
    Valitettava esimerkki siitä miten iso ja vaativa koira annetaan asiaa tuntemattomille -taas, ja enempiä seurauksia ei uskalla kuvitellakaan... Tyypillistä nykyajan käytöstä: kaikenlaista pitää shoppailla vaikkei ole pienintäkään ymmärrystä siihen liittyvästä vastuusta ja sitoutumisesta. Akitasta saa helposti agressiivisen, eikä kasvatajastakaan ole aina apua; inhottava tapaus.

    Koira pois tuolta ennen kuin tulee pahempia vahinkoja.

    • "Tyypillistä nykyajan käytöstä"

      -Kyllä tuollaista käytöstä on ollut aina, ja vielä paljon enemmän kuin nykyään. Silloin luonnevikaiset koirat vain ammuttiin ja hommattiin uusia tilalle, eikä ollut tällaisia sosiaalisia verkkoja tai elänsuojelujärjestöjä, joiden kautta asioista ilmoiteltiin ja keskusteltiin ympäri maata. Tällainen koirien kohtelu on aina ollut paljon tavanomaisempaa kuin nykyään, mutta siitä ei silloin tiedotettu, eikä ihmisiä kiinnostanut vieraiden ihmisten lemmikkien hyvinvointi.


    • vai että nykyaikaa? kirjoitti:

      "Tyypillistä nykyajan käytöstä"

      -Kyllä tuollaista käytöstä on ollut aina, ja vielä paljon enemmän kuin nykyään. Silloin luonnevikaiset koirat vain ammuttiin ja hommattiin uusia tilalle, eikä ollut tällaisia sosiaalisia verkkoja tai elänsuojelujärjestöjä, joiden kautta asioista ilmoiteltiin ja keskusteltiin ympäri maata. Tällainen koirien kohtelu on aina ollut paljon tavanomaisempaa kuin nykyään, mutta siitä ei silloin tiedotettu, eikä ihmisiä kiinnostanut vieraiden ihmisten lemmikkien hyvinvointi.

      kylän väki ja naapurukset keskusteli paljon jos jollain oli ongelmia. Ei siihen mitään koko maan foorumeita tarvittu. Parhaimmillaan pässeimmät omistajat käytettiin saunantakusilla opetustuokiossa.

      Kyllä tää on nykyaikaa tämä isojen eksoottisten, täysin omistajan kykyjä vastaamattomien koirien shoppailu. Ennenvanhaan pirttiin kuin pirttiin riitti pystykorva tai ajokki. Fiinimmällä porukalla oli villakoira tai sakemanni.


    • Kyllä ennenvanhaan kirjoitti:

      kylän väki ja naapurukset keskusteli paljon jos jollain oli ongelmia. Ei siihen mitään koko maan foorumeita tarvittu. Parhaimmillaan pässeimmät omistajat käytettiin saunantakusilla opetustuokiossa.

      Kyllä tää on nykyaikaa tämä isojen eksoottisten, täysin omistajan kykyjä vastaamattomien koirien shoppailu. Ennenvanhaan pirttiin kuin pirttiin riitti pystykorva tai ajokki. Fiinimmällä porukalla oli villakoira tai sakemanni.

      Ja höpön löpö. Kun olin lapsi/nuori, monet uhkas ampuu niitä, jotka tuli huomauttaan koirien häiriökäytöksestä. Nyt oon 78-vuotias. Nykyään näistä asioista päästään keskusteleen sähkösesti sosiaalisessa mediassa ja tiedotetaan netin kautta aherasti. Eläintenpitokieltoja jaellaan ja tarkasti valvotaan nykyään, ainakin mun lapsuusaikoihin verrattuna. Sillon ei voinu poliisi puuttua asioihin tarpeeks, vaan sai joka kylässä pelätä vapaaks pääseeitä vahtikoiria.


    • edellinnen.,. kirjoitti:

      Ja höpön löpö. Kun olin lapsi/nuori, monet uhkas ampuu niitä, jotka tuli huomauttaan koirien häiriökäytöksestä. Nyt oon 78-vuotias. Nykyään näistä asioista päästään keskusteleen sähkösesti sosiaalisessa mediassa ja tiedotetaan netin kautta aherasti. Eläintenpitokieltoja jaellaan ja tarkasti valvotaan nykyään, ainakin mun lapsuusaikoihin verrattuna. Sillon ei voinu poliisi puuttua asioihin tarpeeks, vaan sai joka kylässä pelätä vapaaks pääseeitä vahtikoiria.

      Aivan, vain shoppailua, mitä isompi ja eksoottisempi, sen parempi vaikkei asiasta mitään ymmärretäkään:
      Ennen agressiiviset koirat ammuttiin eikä pitkitetty ympäristölle vaarallista tilannetta. Ennen aikaan Suomessa ei ollut kaikenmaailman dogoja, akitoja, laumiksia ja muita tai niiden sekoituksia. Eikä ollut sellaisia laumoja inhimillistäviä ja todellisuudesta vieraantuneita kukkahattusetiä ja -tätejä joille yksi karvakorva on ympäristön turvallisuutta tärkeämpää.


    • suomutaa kirjoitti:

      Aivan, vain shoppailua, mitä isompi ja eksoottisempi, sen parempi vaikkei asiasta mitään ymmärretäkään:
      Ennen agressiiviset koirat ammuttiin eikä pitkitetty ympäristölle vaarallista tilannetta. Ennen aikaan Suomessa ei ollut kaikenmaailman dogoja, akitoja, laumiksia ja muita tai niiden sekoituksia. Eikä ollut sellaisia laumoja inhimillistäviä ja todellisuudesta vieraantuneita kukkahattusetiä ja -tätejä joille yksi karvakorva on ympäristön turvallisuutta tärkeämpää.

      Rottweilereita ja dobermanneja oli sitäkin enemmän, ja niillä oli yhä esi-isiensä ylisuojelevat vietit osittain tallessa. Ja kyllä kaukasianpaimenkoira oli halki 1900-luvun tdella suosittu rotu Suomessa tietääkseni. Karjalankarhukoiratkin olivan paljon aggressiivisempia kuin nykyään, samoin saksanpaimenkoirat.


    • edellinnen.. kirjoitti:

      Rottweilereita ja dobermanneja oli sitäkin enemmän, ja niillä oli yhä esi-isiensä ylisuojelevat vietit osittain tallessa. Ja kyllä kaukasianpaimenkoira oli halki 1900-luvun tdella suosittu rotu Suomessa tietääkseni. Karjalankarhukoiratkin olivan paljon aggressiivisempia kuin nykyään, samoin saksanpaimenkoirat.

      ...taidat tarkoittaa 1990-lukua; Dobermanneja on ollut vuosisadan alusta lähtien, rotweilereita rekisteröity puolivälistä ja kaukkareita on rekisteröity Suomessa kai vasta -80-luvulta lähtien, dogoja ja muita s´niiden jälkeen, ja mistä lähtien on myös alkanut uusien rotujen riemukulkue, eli tarkoitin että joskus vaikka 30 vuotta sitten tilanne on ollut aivan eri kuin nyky-Suomessa, jonne ilmaantuu joka vuosi uusi koirarotu. Ja koirien kokonaismäärä on ennätysmäinen: Vähän eri asia jos esim rotikoita on rekisteröity puolivuosisataa sitten muutamia kymmeniä vuodessa, kun niitä nykyään tehdään kai keskimäärin 500 vuodessa?!

      Anyway, takaisin aloitukseen:

      Toivottavasti kerrankin joku sai puututtua ajoissa huonoon tilanteeseen. Yleensä sanalliset varoitukset eivät paljoa hetkauta omistajia, siinä saa muut hampaasta sitä ennen ja parista tapauksesta olen kuullut kun pienempi koira saanut kokea hengenlähdön ensin ennen kuin agressiivienn akita on lopetettu.


    • edellinnen.,. kirjoitti:

      Ja höpön löpö. Kun olin lapsi/nuori, monet uhkas ampuu niitä, jotka tuli huomauttaan koirien häiriökäytöksestä. Nyt oon 78-vuotias. Nykyään näistä asioista päästään keskusteleen sähkösesti sosiaalisessa mediassa ja tiedotetaan netin kautta aherasti. Eläintenpitokieltoja jaellaan ja tarkasti valvotaan nykyään, ainakin mun lapsuusaikoihin verrattuna. Sillon ei voinu poliisi puuttua asioihin tarpeeks, vaan sai joka kylässä pelätä vapaaks pääseeitä vahtikoiria.

      No oletpa melkoisen nörtti 78 -vuotias... Jotenkin en usko tuota iäksesi sitten millään... Tulikohan noin 60 -vuotta valehdeltua yläkanttiin? Mummoni on 78 -vuotias, ja jo kielenkäyttö on sen ikäisillä ihan erilaista kuin sinulla nuorekkaalla nörtti teräsmummolla/vaarilla.


  • Anteeksi nyt vaan mutta tuossa koirassa ei ole vikaa ja osaavan käsissä se olisi saatu koulutettua oikein .

    Amerikanakita ottaa pomon paikan jos omistaja ei siihen kykene ja on heikko.
    Kuten tässä tapauksessa on käynyt, kaikki on tehty väärin. Amerikanakitaa ei saa päästää siihen luuloon että se määrää, sen kanssa EI SAA TOIMIA EPÄJOHDONMUKAISESTI eikä arastellen eikä sitä saa alistaa vaan se tulee KOULUTTAA. Alistaminen on tyhmintä mitä taistelukoiran kanssa voi tehdä.

    Ymmärrän täysin aloittajan huolen, . Amerikanakita kouluttamattomana on vaarallinen ja varsinkin osaamattomien käsissä. Jos aa on siinä käsityksessä että omistajat eivät hallitse tilanteita niin se kyllä häätää vierailijat_> älä koskaan kyläile taloudessa jossa on vartiokoira jota omistajat eivät hallitse !!!!

    Koulutettukin amerikanakita on eläin ei mikään pehmolelu vaan tulinen taistelija ja näyttää pallin paikan vieraille jos omistaja ei ole ajantasalla. sitä ei saa jättää valvomatta/ eikä koskaan irti johan sen sanoo lakikin.

    Mitä kyseiselle koiralle tapahtui ?
    Rotu ei sovellu kaikille todellakaan, tässä tyyppi esimerkki ja näitä on monia sen takia näitä myydään juuri tuon ikäisinä kiertoon, että laittaa vihaksi. Miksi ihmiset ostaa koiran ja näin vaativan vaikka omat rahkeet ei kestä. ja moni amerikanakita on junnuna vaikea ja ne haastaa omistajaa ja siihen rulettiin ei saa lähteä mukaan, jos lähdet olet menettänyt kasvosi ja aa:sta tulee kunigas talossa, kertokaapa miksi tuon koiran pitäisi kunnioittaa perhettä jossa ollaan alistuvia koiraa kohtaan ? se kokee että hänen tulee olla boss kun ei noista muista siihen ole, ja täytyy sanoa että amerikanankita on niin älykäs että varmaan kohta valtaa jääkaapin, auton ja sängynkin, eipä ole uusi juttu sekään kun puhutaan vahvatahtoisista koirista joilla ei rajoja asetettu.
    .

  • No huhhuh, löytyypä tuolta Amerikanakitalta temperamenttia - ehkä jopa liiaksi. Luulen kuitenkin kasvukipujen lääkityksestä huolimatta vaikuttavan asiaan enemmän tai vähemmän, vaikka pääsyy lienee kuitenkin se mitä monet muutkin ovat tässä jo tuoneet esille: johtajuusongelma.

    Eräällä ystävälläni oli aikanaan sekarotuinen kovan metsästysvietin omaava, iso uroskoira joka muistuttaa tätä tapausta hyvinkin paljon. Koira sai käytännössä tehdä aivan mitä huvittaa, hyppiä sohvalla, vetää remmissä, tulla sänkyyn, eikä minkään eteen tarvinnut tehdä mitään - kaikki lankesi kuin sormia napsauttamalla. Itse hoidin kyseistä koiraa aika ajoin teini-ikäisenä, ja en kyllä unohda sitä kun ensimmäisen kerran vein sen ulos ja lenkin lähestyessä päätöstään, päätti roikkua kädessäni viimeiset sata metriä kotiovelle asti - ei tahtonut siis mennä takaisin sisälle kuten hyvin arvata saattaa. Jatkossa se ei minulle niin tehnyt, koska ei saanut tahtoaan läpi. Miksiköhän? Lopulta ystäväni joutui lopettamaan koiransa, enkä silloin ymmärtänyt mistä oli kyse, kun minun seurassani se käyttäytyi tätä ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta erittäin hyvin. Nykyään kyllä ymmärrän.

    Koiran kasvattaminenhan ei ole mitään tähtitiedettä vaan kärsivällisyyttä, tietynlaista pelottomuutta, hyvän suhteen luomista ja asennoitumista rodun ominaisuuksien mukaan. Otetaan tosissaan varoitukset siitä, mitä ongelmia epäjohdonmukaisuus voi tuoda tullessaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että vaikkapa perheen kesken joku ei aina jaksa noudattaa sohvalla olemisen kieltoa ja päästää koiransa viekkuun vaikka muilta salaa, ja tämän toistuessa tarpeeksi mennään hämilleen ja pelästytään eräänä päivänä, kun koira näyttää hampaitansa ja murisee sitä komennettaessa. Kierre on valmis.

    Itselläni on Akita.

  • voimakas tahtoinen koira vaatii osaavan käsittelyn pennusta saakka. osaavissa käsissä niistä tulee ne parhaat koirat. kyseisen yksilön kohdalla juna taisi mennä jo. väärä koira vääriin käsiin. harmi.

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.