voi että voin pahoin kun ystävät hätäpäissään kantaa eri sortin lyhtyjä ja kynttilöitä ilostuttaakseen jouluani,autotallini on jo täynnä moisia tulipesiä ja itse kun en niitä edes viitsi ulos mennä sytytteleen ....itse vien ystävilleni täysi katoavaa kuten jotain speciaalia syötävää,kukan tai pikku potun viiniä....ja olen varma että yhtä iloisena voin kaverina tavata jälkeen joulunkin..mitä sitä puuttuu aikuisen ihmisen elämästä se on aito välittäminen...
Taas joulurojua
Sylvian joululaulut
6170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko niitä lyhtyjä tullut ihan oikeasti se täydet 2500 kappaletta jo autotallisi täytteeksi ja vaivoiksi? Vai onko oikea lukumäärä sittenkin vain 250 lyhtyä? Vaiko vain 25 pikkuista lyhtyä?
Hävettävää olisi jos niitä lyhtyjä onkin oikeasti joku 10..15 kappaletta tallisi hyllyssä. Ja sen tuttavilta ja ystäviltä saamasi 15 lyhdyn takia viitsit alkaa marisemaan asiasta.
Menisit nyt hyvä rouva ihan oikeesti itseesi, ihan vaan hetkeksi aikaa. Ennen kuin taas on uusi vaivalloinen ystävä uusine kynttilöinensä koputtelemassa ovellasi.
on sulla kans murheet. ja puhut vielä aidosta välittämisestä ja etkä arvosta toisten lahjoja. mee ittees
Oispa ihanaa, kun ois ystäviä jotka tois mulle joululahjoja, ylipäätään edes ajattelisivat minua jouluna... mutta eipä niitä taida olla.
Oma vika, en ole itsekään niin hyvä ystävä ollut.
Joten sinulle aloittaja, älä valita jos sua muistetaan.
heh. pikku pottu viiniä on välittämistä ei lyhdyt .
Viinakaupasta saa viinaa ja marketista saa joululyhtyjä. Kaikilla on nykyaikana varaa ostaa molempia noita, jos vaan haluja on.
Jos kukaan ei koskaan poikkea ja tuo sinulle kumpiakaan, niin se asiantila ei enää korjaannukaan rahalla. Kymppitonni pankkitilillä ei auta yhtään, jos on yksin.
Jep, kun on terveys mennyt, rahat menneet ja ystävätkin etääntyneet, on elämä karua.
Eipä silti, ei oikein voi oikein syyttää heitäkään, sairauden vuoksi työkykynsä menettänyt muistuttaa montaa ihmistä liikaa siitä, miten voi kelle tahansa käydä minä tahansa päivänä, ja kuinka siinä rytäkässä voi menettää myös omaisuuden ja perheen.
Mutta suoraan sanottuna, suurin piirtein, sellaista elämä on.