En pärjää ihmisten seurassa. Lopulta minut aina syrjäytetään ryhmästä.
Aluksi jaksaa vielä yrittää kommunikoida, mutta myöhemmin sitä huomaa ettei muita kiinnosta. Yrittävät vain karata jonkun muun luo tms.
En kuitenkaan viihdy yhtään kotona. Jos joudun olemaan pitkään kotona, masennun vaan lisää...
Mutta jos menen ulos "kavereiden" kanssa niin ei siitä kyllä mitään hyvääkään seuraa itselleni...
Ennen oli toisin. Suurinpiirtein noin 3 vuotta sitten. Nämä viimeiset vuodet ovat kyllä sisältäneet pelkästään kärsimystä... En jaksa selittää miksi. En ole vielä edes 20-kymppinen mutta jo lopen kyllästynyt tähän kaikkeen...
Aluksi jaksaa vielä yrittää kommunikoida, mutta myöhemmin sitä huomaa ettei muita kiinnosta. Yrittävät vain karata jonkun muun luo tms.
En kuitenkaan viihdy yhtään kotona. Jos joudun olemaan pitkään kotona, masennun vaan lisää...
Mutta jos menen ulos "kavereiden" kanssa niin ei siitä kyllä mitään hyvääkään seuraa itselleni...
Ennen oli toisin. Suurinpiirtein noin 3 vuotta sitten. Nämä viimeiset vuodet ovat kyllä sisältäneet pelkästään kärsimystä... En jaksa selittää miksi. En ole vielä edes 20-kymppinen mutta jo lopen kyllästynyt tähän kaikkeen...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla oli nuorena samoin. En kuulunnut joukkoihin, olin varmaan niin erilainen kuin ikätoverini. Nyt asiat täysin toisin.