ei millään jaksais:D

pikkaisen taustaa eka: ollaan alle kolmikymppinen pariskunta lapsia löytyy jo kolme, jokaisessa odotus ajassa minulla on ollut raskauden ajan diabeettes ja kahden viimeisen aikana oli oikeen insuliini hoito, ja päätin kun kuopus syntyi että nämä oli tässä, mutta se vauva kuume kun se tuli niin sitä ei estä mikään,kävin kierukan poistaa 8.11 ja viimes oli menkat 17-20 ja sen jälkeen on sänky natissut oikeen ahkerasti kumpikin tahtoo vauvan vielä,
oireina minulla on jo ollut jotain mahan kipristelyä ja rintojen arkuuta, ja tänään piti aamulla käydä oksentamassa,mutta pelkään todella paljon että olen "vale raskaana" nimittäis minulle on niin käynyt, mutta näkyiskö se testissä vielä? menkat pitäis alkaa viikonloppuna mutta miten se tuntuu niin kaukaselta :D

sitte kauhea stressi on siitä kun anoppi ja oma äiti on sanonut että enenmpää en sais lapsia tehdä, tuntuu jotenki pahalta että mikä ne on minulle sanomaan milloin pitää lopettaa? kuitenki olen lapseni hoitanut hyvin ja ne on todella rakastettuja, olen kysynyt että miksen sais? niin vastaus on vaan se että eiköhän nuo riitä, ihmettyttää, tähän toinen kysymys onko teillä muilla ollut tämmöstä perhettä ketkä sanoo että nytte stop?

ja sitte kolmas kysymys: onko kenelläkään kokemusta keisari leikkauksen jälkeisestä raskaudesta? miten se sujuu onko se erillainen?
488
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

ni mitä sä et jaksa? odottaa et voit tehdä testin? anopin äidin sanomisia?

Äänestä
  • minkähän takia sinun piti tulla kirjoittamaan edes kun ei edes lukeminen sujunut? aloittajahan laittoi ihan selvästi kolme kysymystä!
    nimimerkkihän ja otsikko saa olla ihan mikä vaan,eikä se välttämättä liity koko asiaan!!!
    toivottavasti itselle olis raskaushormoonit mitkä ne hyrrää!
    jotenki tämän sivun taso niin laskenut.

    Äänestä

  • nasta rengas:D kirjoitti:

    minkähän takia sinun piti tulla kirjoittamaan edes kun ei edes lukeminen sujunut? aloittajahan laittoi ihan selvästi kolme kysymystä!
    nimimerkkihän ja otsikko saa olla ihan mikä vaan,eikä se välttämättä liity koko asiaan!!!
    toivottavasti itselle olis raskaushormoonit mitkä ne hyrrää!
    jotenki tämän sivun taso niin laskenut.

    Otsikon ideana on yleensä liittyä jollain lailla kirjoituksen sisältöä...

    Äänestä

Meillä sama tilanne lasten määrän suhteen. Mutta eri sen suhteen, että mies ei halua enää missään tapauksessa, ja on menossa sterilisaatioon tänä talvena. Itse haluaisin vielä yhden. Sukulaiset puhuu koko ajan ettei enää.
Mielestäni toisilla ei ole asiaan mitään sanomista. ollaan taloudellisesti ja muutenkin ihan itse omat lapsemme hoidettu. He saavat rakkautta ja aikaa, ja myös sitä tavaraa. On harrastuksia, ja perhe viettää aikaa yhdessä, joten eivät ole lapset missään tapauksessa vastuuttomasti maailmaan saatettu.
Hyväksyn mieheni päätöksen sterilisaatiosta, enkä anna sen aiheuttaa riitaa välillemme, vaikka itse erimieltä olenkin.
Ollaan uudesta vauvasta juteltu, mutta mies ei suostu asiaa edes harkitsemaan. Joten ihan saan yksin kärvistellä kuumeeni kanssa..
Tsemppiä, toivottavasti tärppää. Älä hätäile testin jms suhteen. Nauti nyt, varsinkin jos tää on vika lapsi. Fiilistele, ja unohda ne ulkopuoliset höpöttäjät.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kipristeleejännittää kirjoitti:

pikkaisen taustaa eka: ollaan alle kolmikymppinen pariskunta lapsia löytyy jo kolme, jokaisessa odotus ajassa minulla on ollut raskauden ajan diabeettes ja kahden viimeisen aikana oli oikeen insuliini hoito, ja päätin kun kuopus syntyi että nämä oli tässä, mutta se vauva kuume kun se tuli niin sitä ei estä mikään,kävin kierukan poistaa 8.11 ja viimes oli menkat 17-20 ja sen jälkeen on sänky natissut oikeen ahkerasti kumpikin tahtoo vauvan vielä,
oireina minulla on jo ollut jotain mahan kipristelyä ja rintojen arkuuta, ja tänään piti aamulla käydä oksentamassa,mutta pelkään todella paljon että olen "vale raskaana" nimittäis minulle on niin käynyt, mutta näkyiskö se testissä vielä? menkat pitäis alkaa viikonloppuna mutta miten se tuntuu niin kaukaselta :D

sitte kauhea stressi on siitä kun anoppi ja oma äiti on sanonut että enenmpää en sais lapsia tehdä, tuntuu jotenki pahalta että mikä ne on minulle sanomaan milloin pitää lopettaa? kuitenki olen lapseni hoitanut hyvin ja ne on todella rakastettuja, olen kysynyt että miksen sais? niin vastaus on vaan se että eiköhän nuo riitä, ihmettyttää, tähän toinen kysymys onko teillä muilla ollut tämmöstä perhettä ketkä sanoo että nytte stop?

ja sitte kolmas kysymys: onko kenelläkään kokemusta keisari leikkauksen jälkeisestä raskaudesta? miten se sujuu onko se erillainen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu