Oon 14-vuotias tyttö ja oon ihastunu yhtee luokkalaisee poikaa. Suunnilleen siitä lähtie kun koulu alkoi eli elokuusta. Olin viimevuonna sen kanssa samalla luokalla mutta sillon minulla ei ollut oikein tunteita sitä kohtaan sillä lailla. Hyvä kaverini on ihastunut siihen samaan ihmiseen jo n.5 vuotta mutta vaikka en millään pahalla tarkota tätä , mutta olisi minulla kyllä suuremmat mahdollisuudet siihen kuin hänellä. Kaverilleni en mitenkään uskalla kertoa, että olen ihastunut siihen poikaan, mutta toisaalta minä en vain kestä kuunnella sitä kun hän soittelee minulle koulun jälkeen ja koulussa välitunneilla puhuu kaikkea että x teki sitä ja sit x hymyili ja sit en tajuu mite se on nii semmone ihana ku teen sitä ja kaikkea tommosta.. Se vähän suurustelee niitä asioita mitä se x oikeasti tekee.. Mutta kyllä minä nään itsekkin jos istun itse takana ja kaveri ja x on vierekkäin että ne juttelevat yms muuta tekevät mutta ne asiat ovat ihan normaalia. Se poika katsoo minua aina tunneille ja jos nään hänen olevan jossain asennossa yritän olla samantapainen kuin hän ja olen huomannut hänessä myös että hän tekee samaa mitä minä;) Ihanaa on myös se , en ole toki varma tekeekö hän sen tarkoituksella mutta tuntuu ainakin että jos vastaan tunnilla väärin ja nolaan itseni hän koittaa nolaa myös perään itsensä! ja harrastamme melkein samoja harrastuksiakin
Auttakaa://
ihastunut3
6610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tähän vielä lisäys, että on tosi vaikeaa kun en voi kertoa kenellekkään kaverille ihastuksestani, koska harrastus kaverit eivät oloe niin läheisiä ja kaikki läheiset on koulussa ja kun yksi toinen tykkää siitä ja hän myöntää sen avoimesti muut puhuvat sen seläntakana kaikkea semmosta "mite toi kehtaa myöntää tost ku (toinen) on tykänny paljo kauemmi siit?" Ja en haluaisi minusta tuommoisia liikkeelle, jos ymmärrätte tätä koko asiaa:( kukaan ei varmaan ymmärrä mutta pliis oikeasti AUTTAKAA(: !
Jos, kaverisi on siihen poikaan ollut ihastunut 5 vuotta ja ei ole mitään tehnyt, niin aikooko koskaan mitään tehdäkään. Oikeasti ajateltuna, se että jollakulla on tunteita toista kohtaan, ei tee tunteidenvkohteesta toisen omaisuutta. Pojalla varmaan on itselläänkin mielipide siitä kenen kanssa haluaa seurustella. Ehdointahdoin ei toisia saa loukata, mutta kuten sanonta kuuluu: if you want an omelet, you got to break the egg...Lohdutuksena voin todeta, että iän myötä nämä sydämen asiat eivät helpotu yhtään:)
kiitos vastauksesta!:) ja niimpä, sitä minäkin että miksi ei tee mitään jos oikeasti haluu.. mutta toisaalta enhän minäkään uskalla oikein :/ kun en tiedä että miten.. hänkin odottaa varmaan että poika aloittaa:/
Mä ja mun paraskaveri oltiin ihastuttu samaan poikaan, se selvis. Sil tunteet haalenee. Meidän välit alko mennä jälkeenpäin pieleen, sillä siitä tuli ylimielinen jne. Onneksi tää ei johtunut siitä et tykättiin samasta pojasta. Mulle on käyny näin monesti ja kaverit alko kertoa mun salaisuuksia ja en enää. Selvis et se oli tykänny musta. Nyt se tykkää toisesta! Mulle käy aina niin, ollaan nyt kavereita, vaikka se saa vieläki mun sydämmen hyppään kurkkuun. Ja ei oo ketään jolle puhua, mul on neljä ystävää ihastus ja kaks sen kaveria ja yks tyttö joka asuu toisel paikkakunnal, ja mua kiusataan ku olen poikien kaveri. :(( Mä joka ita mietin et se olis voinu mennä toisin jos oisin toiminu sillon. Toimi ennen ku käy huonosti ja puhu kaverilles ja tällle pojalle. Nyt mä oon yksinäinen, petetty, ilman poikkista ja mun kaikki vanhat kaverit on kateellisia ja katkeria eikä oo mun kaa. Toimi!
ja tyhmii semmoset ketkä kiusaa kenenkaa on.. :/
mulle tais jo käydä aika huonosti ku noi viivättelin..............
no mut jooo.... Pari viikkoo sit se kaveri meni sanoo sille pojalle ( kerto mulle vasta vähän aika sitten ) että tykkää siitä. No poika totes että "mitähän tähän vastaisin, en kuitenkaan tykkää susta silleen" ja oli sanonut illalla sen kertojan kaverille, että ei ainakaan VIELÄ tykkää hänestä. Nyt kaverini hehkuttaa siitä koko ajan että ehkä jopa kohta voi olla sen kanssa, niin mitäpä siinä enää tekisin? En oikein kehtaa sen pojankaa kanssa enää olla sillä se ajattelee että olen tiennyt pidempään että kaverini tykkää hänestä niin tuskin minä tykkään. Pelkoa ei onneksi ole että hänestä tulee kauhean ylimielinen , sillä hän on niin ujo ettei uskaltaisi edes sellaiseen. Menettäisin kyllä täydellisesti välit kaveriini jos tässä vaiheessa menen sekaantumaan. Ehkä pitää odottaa ja toivoa ette se poika ala tykkäämään kaverista, vaan tajuaa miksi väkisin hankkisi tunteita toista kohtaan vain sillä, että joku hänestä tykkää.