Olen kärsinyt jo vuosia keskivaikeasta masennuksesta, mutta olen hyvin pystynyt suoriutumaan kuitenkin arjen tehtävistä sen rinnalla.
Olen määräaikais työkyvytön, mutta yrittänyt kuntoutua kokoajan. Nyttemmin voimani tuntuvat riittävän vain nukkumiseen. Valveilla olo on pahinta, enkä halua kohdata todellisuutta. Minua väsyttää kokoajan vaikka olisin nukkunut hyvätkin yöunet ja en olisi ottanut iltalääkettäkään. En jaksa välillä käydä kurssillani. Siellä ei ymmärretä. Outoa, että minä olen mielenterveyskuntoutuja, mutta syitäni tuolla kurssilla oloon ei huomioida vaan sysätään jatkuvasti lisää tehtäviä, annetaan ristiriitaisia viestejä, että voin edetä omaan tahtiin ja levätä jos siltä tuntuu. Esimerkiksi tänään menin suoraan nukkumaan, kun väsytti niin kamalasti (hyvistä yöunista huolimatta), mutta eihän se kuulemma ollutkaan hyvä ajatus.
En saa aloitettua mitään tehtäviä , eivätkä ne minua kiinnostaisikaan. Minulla on fyysisestikin raskas olla. Haluaisin piristyä.
Olenko uupunut vai edelleen masentunut? Ajatukseni pyörivät kuitenkin melkein kokoajan siinä, että jos en saa olla pian vaatimuksilta rauhassa niin joko eristäydyn totaalisesti kotiini tai itsemurhautan itseni.
Tämä yhteiskunnan paikasta toiseen riepottelu selvittämättä todellista ongelmaani alkaa väsyttämään. Enkä kyllä edes jaksaisikaan puhua.
Olen määräaikais työkyvytön, mutta yrittänyt kuntoutua kokoajan. Nyttemmin voimani tuntuvat riittävän vain nukkumiseen. Valveilla olo on pahinta, enkä halua kohdata todellisuutta. Minua väsyttää kokoajan vaikka olisin nukkunut hyvätkin yöunet ja en olisi ottanut iltalääkettäkään. En jaksa välillä käydä kurssillani. Siellä ei ymmärretä. Outoa, että minä olen mielenterveyskuntoutuja, mutta syitäni tuolla kurssilla oloon ei huomioida vaan sysätään jatkuvasti lisää tehtäviä, annetaan ristiriitaisia viestejä, että voin edetä omaan tahtiin ja levätä jos siltä tuntuu. Esimerkiksi tänään menin suoraan nukkumaan, kun väsytti niin kamalasti (hyvistä yöunista huolimatta), mutta eihän se kuulemma ollutkaan hyvä ajatus.
En saa aloitettua mitään tehtäviä , eivätkä ne minua kiinnostaisikaan. Minulla on fyysisestikin raskas olla. Haluaisin piristyä.
Olenko uupunut vai edelleen masentunut? Ajatukseni pyörivät kuitenkin melkein kokoajan siinä, että jos en saa olla pian vaatimuksilta rauhassa niin joko eristäydyn totaalisesti kotiini tai itsemurhautan itseni.
Tämä yhteiskunnan paikasta toiseen riepottelu selvittämättä todellista ongelmaani alkaa väsyttämään. Enkä kyllä edes jaksaisikaan puhua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet masentunut. Osaatko itse seleittäämistä uupumus johtuu, mitkäs syyt ovat johtaneet väsymykseesi. Ymmärrän että uskot että oikea hoito auttaisi. Voit kertoa täällä enemmän, mikä on taakkasi takana?